Ulko- ja tur­val­li­suus­po­li­tiik­ka

JOH­DAN­TO 

Suo­men ulko- ja tur­val­li­suus­po­li­tii­kan läh­tö­koh­ta­na on olta­va Suo­men itse­näi­syy­den sekä suo­ma­lais­ten tur­val­li­suu­den ja itse­mää­rää­mi­soi­keu­den tur­vaa­mi­nen. Täs­sä onnis­tuak­seen Suo­men on tar­kas­ti seu­rat­ta­va ja tar­peen tul­len rea­goi­ta­va niin lähiym­pä­ris­tön kuin glo­baa­lin­kin tur­val­li­suusym­pä­ris­tön muu­tok­siin.

Ulko- ja tur­val­li­suus­po­li­tii­kal­laan Suo­mi pyr­kii ehkäi­se­mään ja myös vas­taa­maan ulko- ja sisä­po­liit­ti­siin tur­val­li­suusuh­kiin. Ulkoi­sen tur­val­li­suu­den saral­la Suo­mi pait­si yllä­pi­tää rau­han­omai­sia suh­tei­ta ja par­hai­ten kan­sal­lis­ta int­res­si­ään pal­ve­le­via sopi­mus­jär­jes­te­lyi­tä, myös uskot­ta­vaa itse­näis­tä maan­puo­lus­tus­ta. Sisäi­sen tur­val­li­suu­den saral­la Suo­mi tor­juu rikol­li­suut­ta, ter­ro­ris­mia ja yhteis­kun­taam­me epä­va­kaut­ta­via teki­jöi­tä.

Suo­men suu­rim­man ulko- ja tur­val­li­suus­po­liit­ti­sen uhan muo­dos­taa nyt ja toden­nä­köi­ses­ti myös tule­vai­suu­des­sa Venä­jä. Suo­men tulee kai­kis­sa tilan­teis­sa perus­taa pää­tök­sen­te­kon­sa omaan kan­sal­li­seen etuun­sa ja tor­jut­ta­va ulko­val­to­jen pai­nos­tus­yri­tyk­set.

Ulko­po­li­tiik­ka 

Suo­men tulee ulko­po­li­tii­kas­saan pait­si ehkäis­tä sotaa ja edis­tää rau­haa, myös uskal­taa edis­tää omia kan­sal­li­sia int­res­se­jään. Ulko­po­liit­ti­sil­la aree­noil­la Suo­men on toi­mit­ta­va suo­ma­lais­ten edun­val­vo­ja­na, sil­lä kukaan muu ei sitä puo­les­tam­me tee.

Kan­sal­lis­ten etu­jen­sa ohes­sa Suo­mi edus­taa ulko­po­li­tii­kas­saan laa­jem­paa län­si­mais­ta arvo­yh­tei­söä. Sik­si Suo­men on edis­tet­tä­vä maa­il­mal­la ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mis­ta ja sään­tö­poh­jais­ta maa­il­man­jär­jes­tys­tä. Suo­men ei tule ummis­taa sil­mi­ään mui­den­kaan kan­so­jen itse­näi­syy­den ja itse­mää­rää­mi­soi­keu­den louk­kauk­sil­ta.

Suo­men ulkoi­sen tur­val­li­suu­den var­mis­ta­mi­sek­si Suo­men on vält­tä­mä­tön­tä edis­tää suh­tei­taan mui­den län­si­mai­den kans­sa. Tämä tar­koit­taa niin poliit­tis­ta kuin soti­laal­lis­ta­kin yhteis­työ­tä Suo­mel­le tär­kei­den ja luo­tet­tu­jen kump­pa­ni­mai­den kans­sa. Suo­men tulee­kin edis­tää ja syven­tää kah­den­vä­li­siä kump­pa­nuuk­sia sekä eri­tyi­ses­ti Ruot­sin kans­sa teh­tä­vää puo­lus­tusyh­teis­työ­tä. Yhteis­työ Ruot­sin ja Bal­tian mai­den kans­sa vakaut­taa myös Suo­mel­le elin­tär­ke­ää Itä­me­ren tur­val­li­suusym­pä­ris­töä, joka on hei­ken­ty­nyt men­neen vuo­si­kym­me­nen aika­na.

Suo­mi ei voi ulko- ja tur­val­li­suus­po­li­tii­kas­saan luot­taa auto­ri­tää­ri­siin ja oma­val­tai­ses­ti toi­mi­viin suur­val­toi­hin. Venä­jä ja voi­mis­tu­va Kii­na muo­dos­ta­vat tule­vai­suu­des­sa yhä mer­kit­tä­vim­män soti­laal­li­sen ja talou­del­li­sen uhan pait­si Suo­mel­le, myös län­ti­sel­le maa­il­mal­le ja län­ti­sil­le arvoil­le.

Uhkien ja ris­kien mini­moi­mi­sek­si Suo­men ja län­si­mai­den on kat­kais­ta­va epä­ter­ve riip­pu­vuus­suh­teen­sa Venä­jään ja Kii­naan. Mitä vapaam­pia olem­me venä­läi­ses­tä kau­pas­ta, ener­gias­ta ja muis­ta siteis­tä, sitä vapaam­pi Suo­mi on edis­tä­mään omia ulko- ja tur­val­li­suus­po­liit­ti­sia int­res­se­jään.

Ulkoi­nen tur­val­li­suus 

Kut­sun­nat tuli­si jat­kos­sa jär­jes­tää molem­mil­le suku­puo­lil­le, jot­ta nais­ten kiin­nos­tus maan­puo­lus­tuk­ses­ta ja vapaa­eh­toi­ses­ta ase­pal­ve­luk­ses­ta lisään­tyi­si. Tämä osal­taan sekä paik­kai­si ase­vel­vol­lis­ten mää­räl­lis­tä vajet­ta, jota ikä­luok­kien pie­ne­ne­mi­nen väis­tä­mät­tä aiheut­taa, että lisäi­si nais­ten maan­puo­lus­tus­tah­toa.

Sivii­li­pal­ve­luk­ses­ta on teh­tä­vä maan­puo­lus­tus­hen­ki­sem­pi. Nykyi­nen sivii­li­pal­ve­lus­jär­jes­tel­mä ei pal­ve­le toi­vo­tul­la taval­la Suo­mea eikä yksi­löä itse­ään. Sivii­li­pal­ve­lus­ta tuli­si­kin uudis­taa pal­ve­le­maan krii­sia­jan olo­suh­tei­ta ja teh­tä­vä­kent­tää. Krii­siai­ka­na yhteis­kun­nas­sa on usei­ta teh­tä­viä, jot­ka eivät ole soti­laal­li­sia, mut­ta ovat sil­ti vält­tä­mät­tö­miä yhteis­kun­nan toi­min­nan tur­vaa­mi­sek­si. Sivii­li­pal­ve­luk­sen koko­nais­kes­to tulee olla mini­mis­sään nykyis­ten pal­ve­lusai­ko­jen mak­si­mi, jot­ta sivii­li­pal­ve­luk­sen hou­kut­te­le­vuus ei lisään­tyi­si ase­pal­ve­luk­sen suo­sion kus­tan­nuk­sel­la. Sivii­li­pal­ve­luk­ses­ta tulee myös pois­taa kaik­ki maan­puo­lus­tus­tah­toa hei­ken­tä­vä toi­min­ta, kuten aseis­ta­kiel­täy­ty­jä­lii­ton esit­täy­ty­mi­set.

Tule­vai­suu­den sivii­li­pal­ve­lus antai­si jokai­sel­le sivii­li­pal­ve­luk­sen käy­väl­le val­miu­det toi­mia krii­sien ja mah­dol­li­sen sodan aika­na. Sivii­li­pal­ve­luk­ses­sa jokai­nen oppi­si hätäen­sia­vun, val­mius- ja puo­lus­tus­ti­la­lain perus­teet, huol­to­var­muu­den perus­teet sekä muut asian­tun­ti­joi­den tar­peel­li­sik­si kat­so­mat tai­dot. Jot­ta uudis­tus onnis­tuu, on tar­peen käy­dä laa­jaa yhteis­kun­nal­lis­ta ja par­la­men­taa­ris­ta kes­kus­te­lua sii­tä, miten maan­puo­lus­tuk­sen koko­nai­suus tuli­si jär­jes­tää. Venä­jän laa­ja­mit­tai­nen hyök­käys Ukrai­naan opet­taa, että koko yhteis­kun­nal­ta edel­ly­te­tään kykyä ja val­miut­ta toi­mia krii­seis­sä, ei vain soti­lail­ta ja viran­omai­sil­ta. Yhteis­kun­ta lisää kou­lu­tus­ta ja tie­toi­suut­ta huol­to­var­muu­den ja krii­sin­kes­tä­vyy­den paran­ta­mi­sek­si molem­mil­le suku­puo­lil­le.

Puo­lus­tus­voi­mien suo­ri­tus­ky­ky koh­taa 2030-luvul­le tul­taes­sa ja sen jäl­kei­ses­sä ajas­sa suu­ria haas­tei­ta, kun ilma- ja meri­voi­mien suo­ri­tus­ky­kyä uudis­te­taan. Suo­men on huo­leh­dit­ta­va sii­tä, että Puo­lus­tus­voi­mien mää­rä­ra­ho­ja kas­va­te­taan. Puo­lus­tus­voi­mien on kyet­tä­vä vas­taa­maan tehok­kaas­ti hei­ken­ty­nee­seen toi­min­taym­pä­ris­töön­sä sekä kas­va­viin yllä­pi­to­kus­tan­nuk­siin. Myös sisäil­maon­gel­mis­ta kär­si­vien kasar­mien ja toi­mi­ti­lo­jen kun­nos­ta­mis­ta on kii­ruh­det­ta­va.

Suo­mel­la tulee olla kyky puut­tua ulko­maa­lais­ten ja kak­sois­kan­sa­lais­ten kans­sa teh­tä­viin maa-alue- ja kiin­teis­tö­kaup­poi­hin sekä omis­tuk­siin, mikä­li nii­den arvioi­daan voi­van vaa­ran­taa kan­sal­li­sen tur­val­li­suu­den. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si soti­las­kent­tien, tut­ka-ase­mien, har­joi­tusa­luei­den, lai­va­väy­lien, tie­to­lii­ken­ne­mas­to­jen ja ase­va­rik­ko­jen lähei­syy­des­sä sijait­se­vat maa-alu­eet ja kiin­teis­töt.

Suo­men on irtau­dut­ta­va jal­ka­vä­ki­mii­nat kiel­tä­väs­tä Ottawan sopi­muk­ses­ta. Sopi­mus ei pal­ve­le Suo­men kal­tai­sen väki­lu­vul­taan pie­nen, mut­ta pin­ta-alal­taan suu­ren val­tion maan­puo­lus­tuk­sel­li­sia tar­pei­ta. Jal­ka­vä­ki­mii­no­jen kiel­to on jät­tä­nyt Suo­men puo­lus­tuk­seen aukon, jota on pait­si kal­lis­ta, myös haas­ta­vaa kor­va­ta vaih­toeh­toi­sil­la puo­lus­tus­jär­jes­tel­mil­lä. Sopi­muk­ses­ta irtau­tu­mi­sen yhtey­des­sä Suo­men on aloi­tet­ta­va mii­no­jen tuo­tan­to ja varas­toin­ti.

Suo­men on panos­tet­ta­va huol­to­var­muu­teen ja ener­giao­ma­va­rai­suu­teen. Ener­gia­riip­pu­vuus arvaa­mat­to­mis­ta ulko­val­lois­ta eri­tyi­ses­ti epä­va­kaas­sa maa­il­man­ti­lan­tees­sa muo­dos­taa suu­ren tur­val­li­suus­ris­kin maal­lem­me. Suo­men tulee irtau­tua venä­läi­ses­tä ener­gias­ta sekä nos­taa koti­mai­sen ener­gia­tuo­tan­non osuut­ta. Huol­to­var­muu­den takaa­mi­sek­si Suo­men on myös pidet­tä­vä kiin­ni koti­mai­ses­ta ruo­an ja tur­peen tuo­tan­nos­ta.

Suo­men on puret­ta­va Ahve­nan­maan demi­li­ta­ri­soin­ti. Samas­sa yhtey­des­sä ase­vel­vol­li­suus laa­jen­ne­taan kos­ke­maan myös ahve­nan­maa­lai­sia. Ahve­nan­maan lin­noit­ta­mat­to­muut­ta ja puo­lu­eet­to­muut­ta kos­ke­va sopi­mus on his­to­rial­li­nen jään­ne, joka on vaa­rak­si Suo­men ulkoi­sel­le tur­val­li­suu­del­le. Suo­mi ei voi luot­taa stra­te­gi­ses­ti mer­kit­tä­vän Ahve­nan­maan demi­li­ta­ri­soi­tua ase­maa kun­nioi­tet­ta­van sota­ti­las­sa. Täten demi­li­ta­ri­soin­ti vain ram­paut­taa Suo­men kykyä saar­ten puo­lus­ta­mi­seen. Suo­men on palau­tet­ta­va itsel­leen oikeus kaik­kien aluei­den­sa soti­laal­li­seen puo­lus­ta­mi­seen ja lak­kaut­taa Venä­jän Ahve­nan­maan kon­su­laat­ti tar­peet­to­ma­na.

Sisäi­nen tur­val­li­suus ja kri­mi­naa­li­po­li­tiik­ka

Suo­mi on suo­ma­lais­ten tur­va­paik­ka ja sik­si mei­dän on huo­leh­dit­ta­va myös sisäi­ses­tä tur­val­li­suu­des­tam­me. Sisäi­ses­tä tur­val­li­suu­des­ta vas­taa­vat eri­tyi­ses­ti viran­omai­set, jot­ka pyr­ki­vät ehkäi­se­mään rikol­li­suu­den, ter­ro­ris­min ja yhteis­kun­nal­li­sen levot­to­muu­den kal­tai­sia tur­val­li­suut­ta hei­ken­tä­viä ilmiöi­tä.

Suo­mes­sa on väki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na mer­kit­tä­väs­ti vähem­män polii­se­ja kuin Euroo­pas­sa kes­ki­mää­rin. Polii­sin mää­rä­ra­ho­ja ja polii­sien mää­rää on lisät­tä­vä, jot­ta viran­omai­sil­lam­me oli­si riit­tä­vät resurs­sit puut­tua sisäi­sen tur­val­li­suu­den uhkiin. Pit­kä­jän­tei­sen kehi­tys­työn takaa­mi­sek­si on ajet­ta­va par­la­men­taa­ris­ta yli­vaa­li­kau­tis­ta pää­tös­tä mää­rä­ra­ho­jen lisää­mi­ses­tä. Myös polii­sin vas­te­ai­ko­ja on paran­net­ta­va, jot­ta viran­omais­a­pu on saa­ta­vis­sa riit­tä­vän nopeas­ti.

Rikos­lain pykä­lää hätä­var­je­lun lii­oit­te­lus­ta tuli­si muut­taa siten, että suo­ma­lai­sil­le annet­tai­siin laa­jem­mat oikeu­det puo­lus­taa itse­ään, mikä­li hei­dän tur­val­li­suu­ten­sa on uhat­tu­na. Täl­lä het­kel­lä tiu­kat sää­dök­set vaa­ran­ta­vat ihmis­ten oikeus­tur­van, sil­lä itse­puo­lus­tus­ta vaa­ti­vat tilan­teet ovat usein äkil­li­siä, eikä puo­lus­tau­tu­maan jou­tu­va yleen­sä ehdi poh­ti­maan tilan­tees­sa oikeu­del­li­ses­ti sal­li­tun voi­man­käy­tön rajo­ja. Muu­tos paran­tai­si eri­tyi­ses­ti vaa­ra­ti­lan­teil­le altis­tu­vien työn­te­ki­jöi­den oikeus­tur­vaa.

Suo­men on huo­leh­dit­ta­va kriit­tis­ten toi­min­to­jen­sa kyber­tur­val­li­suu­des­ta. Ulko­mais­ten kyber­hyök­käys­ten uhka haas­taa sisäis­tä ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa myös ulkois­ta tur­val­li­suut­tam­me. Kyber­hyök­käyk­set voi­vat ilme­tä tie­to­mur­toi­na, iskui­na pal­ve­lu­verk­koi­hin, elin­kei­noe­lä­män sabo­toin­ti­na tai suo­raan poliit­ti­siin pää­tök­sen­te­ki­jöi­hin koh­dis­tu­va­na häi­rin­tä­nä. Suo­men on aktii­vi­ses­ti tor­jut­ta­va näi­tä itse­näi­seen toi­min­ta­ky­kyym­me koh­dis­tu­via uhkia.

Suo­je­lu­po­lii­sin resurs­se­ja on lisät­tä­vä. Huma­ni­tää­ri­nen maa­han­muut­to sekä avoi­mien rajo­jen poli­tiik­ka ovat kas­vat­ta­neet isla­mis­ti­sen ja jiha­dis­ti­sen ter­ro­ris­min uhkaa Suo­mes­sa. Myös äärioi­keis­to­lais­ta ja ääri­va­sem­mis­to­lais­ta lii­keh­din­tää, väki­val­taa ja ter­ro­ris­mia on tor­jut­ta­va. Väki­val­tai­sen ääri­lii­keh­din­nän ja ver­kos­to­jen muo­dos­tu­mi­sen tor­ju­mi­nen on pait­si viran­omais­ten, myös poliit­tis­ten päät­tä­jien teh­tä­vä.

Huma­ni­tää­ri­nen maa­han­muut­to lie­veil­miöi­neen onkin muo­dos­ta­nut huo­mat­ta­van uhan Suo­men sisäi­sel­le tur­val­li­suu­del­le. Kan­sain­vä­li­set esi­mer­kit osoit­ta­vat eten­kin maa­han­muu­ton kol­man­sis­ta mais­ta aiheut­ta­van peruut­ta­mat­to­mia ongel­mia, jois­ta radi­ka­li­soi­tu­mi­nen on vain yksi esi­merk­ki. Ala­ti lisään­ty­vään asui­na­luei­den ghet­tou­tu­mi­seen, rin­nak­kai­syh­teis­kun­tien kehit­ty­mi­seen ja maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten jen­giy­ty­mi­seen on puu­tut­ta­va ajois­sa pait­si viran­omais­ten, myös päät­tä­jien toi­mes­ta. Maa­han­muu­ton ongel­mien ennal­taeh­käi­sys­sä avain­roo­lis­sa on tiu­kem­pi maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka ja eri­tyi­ses­ti huma­ni­taa­ri­sen maa­han­muu­ton lak­kaut­ta­mi­nen.

Suo­mes­sa on tuhan­sia kiel­tei­sen tur­va­paik­ka­pää­tök­sen saa­nei­ta ja lait­to­mas­ti maas­sa oles­ke­le­via. Lait­to­mas­ti maas­sa oles­ke­le­vien muo­dos­ta­maan tur­val­li­suusuh­kaan vas­ta­tak­seen Suo­men on mah­dol­lis­tet­ta­va sekä tur­va­paik­kaa hake­vien että kiel­tei­sen pää­tök­sen saa­nei­den säi­löön­ot­to haku- ja palau­tus­pro­ses­sien ajak­si. Säi­löön­ot­to ehkäi­si­si eri­tyi­ses­ti kiel­tei­sen pää­tök­sen saa­vien katoa­mi­sia ja edis­täi­si hei­dän palaut­ta­mis­taan takai­sin läh­tö­mai­hin. Suo­men tulee myös edel­lyt­tää avus­ta­mil­taan läh­tö­mail­ta palau­tet­ta­vien kan­sa­lais­ten­sa vas­taa­not­ta­mis­ta.

Raja­tur­val­li­suus

Rajat vies­ti­vät suve­ree­niut­ta. Suo­men on tur­vat­ta­va omia rajo­jaan pait­si ulko­val­to­jen soti­laal­li­sel­ta uhal­ta, myös sisäis­tä tur­val­li­suut­ta uhkaa­vil­ta teki­jöil­tä, kuten mas­sa­siir­to­lai­suu­del­ta sekä eri­lai­sil­ta raja­tur­val­li­suut­ta hei­ken­tä­vil­tä hybri­dio­pe­raa­tioil­ta.

Vapaa liik­ku­vuus ja avoi­mien rajo­jen poli­tiik­ka on osoit­tau­tu­nut vir­heek­si eri­tyi­ses­ti huma­ni­tää­ri­sen maa­han­muu­ton osal­ta. Suo­men on olta­va tiu­kan pai­kan tul­len val­mis sul­ke­maan rajan­sa ja kään­nyt­tä­mään tuli­jat. Puut­teel­li­sen raja­kont­rol­lin tie­de­tään pahim­mil­laan joh­ta­neen hal­lit­se­mat­to­miin siir­to­lais­vir­toi­hin sekä siir­to­lais­ten hyväk­si­käyt­töön ulko­val­to­jen hybri­dio­pe­raa­tiois­sa. Toi­mi­vin tapa vas­ta­ta näi­hin uhkiin on tiu­ken­taa raja­kont­rol­lia sekä mah­dol­lis­taa nopea rea­goin­ti äkil­li­siin poik­keus­ti­lan­tei­siin.

Raja­val­von­nan tiu­ken­ta­mi­nen iski­si myös kan­sain­vä­li­seen rikol­li­suu­teen, joka hyö­dyn­tää ja hyväk­si­käyt­tää Euroo­pan unio­nin avoi­mien rajo­jen ja vapaan liik­ku­vuu­den peri­aat­tei­ta. Kes­kei­set rajan­yli­tys­pai­kat on kyet­tä­vä sul­ke­maan tar­vit­taes­sa välit­tö­mäs­ti, mikä­li Suo­men ja suo­ma­lais­ten tur­val­li­suus sitä edel­lyt­tää.

Suo­men on eri­tyi­ses­ti Euroo­pan unio­nin ulko­ra­ja­maa­na edis­tet­tä­vä tiu­kem­paa val­von­taa ja kont­rol­lia kai­kil­le EU:n sisä- ja ulko­ra­joil­le. Suo­men etua pal­ve­lee nykyis­ten ja tule­vien siir­to­lais­vir­to­jen pysäyt­tä­mi­nen niin omal­la Venä­jän vas­tai­sel­la EU:n ulko­ra­jal­lam­me kuin Väli­me­rel­lä­kin.

Suo­mi osa­na Poh­jois-Atlan­tin puo­lus­tus­liit­toa

Suo­men tule­mi­nen osak­si Naton täys­jä­se­nyyt­tä tar­koit­taa sitä, että enää Suo­mi ei vas­taa vain omas­ta kan­sal­li­ses­ta puo­lus­tuk­ses­taan, vaan on tar­vit­taes­sa val­mis aut­ta­maan jokais­ta liit­to­kun­nan maa­ta, mikä­li ne jou­tu­vat hyök­käyk­sen koh­teek­si.

Kat­som­me, että Suo­men tulee edis­tää Naton sisäl­lä poli­tiik­kaa, joka vel­voit­tai­si jokais­ta jäsen­maa­ta huo­leh­ti­maan sii­tä, että oma kan­sal­li­nen puo­lus­tus on kun­nos­sa. Ukrai­nan sodan seu­rauk­se­na län­si­mais­sa on herät­ty ymmär­tä­mään kan­sal­li­sen puo­lus­tuk­sen mer­ki­tys, mut­ta sen pit­kä­ai­kai­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta poli­tiik­ka­toi­miin ei vie­lä ole riit­tä­vää näyt­töä. Yhdys­val­tain mer­ki­tys Euroop­pa­lai­sen puo­lus­tuk­sen tuki­ja­na on edel­leen lii­an kor­kea, joka aset­taa ris­ke­jä sekä haas­tei­ta Euroo­pan uskot­ta­vuu­del­le ja kyvyk­kyy­del­le vas­ta­ta soti­laal­li­siin haas­tei­siin.

Suo­mi kuu­luu Naton itä­sii­ven mai­hin sekä jakaa yhdes­sä mui­den Poh­jois­mai­den kans­sa puo­lus­tus­lii­ton Poh­joi­sen alu­een tur­val­li­suus­vas­tuun. Eri­tyi­sen tär­ke­ää on, että Poh­jois­maat koor­di­noi­vat yhdes­sä puo­lus­tus­ta ja pitä­vät Poh­joi­sen alu­een vakaa­na. Kii­nan ja Venä­jän kiin­nos­tus Ark­ti­sen alu­een hyö­dyn­tä­mi­seen on lisään­ty­nyt vii­me vuo­si­na ja myös täs­sä Suo­mel­la voi olla annet­ta­vaa. Suo­ma­lais­ten tulee kui­ten­kin hyväk­syä, että jäse­nyys Natos­sa tar­koit­taa sitä, että myös suo­ma­lai­set voi­vat jou­tua osak­si sotia, jot­ka eivät suo­raan kos­ke­ta mei­tä. “Yksi kaik­kien ja kaik­ki yhden puo­les­ta” peri­aa­te tar­koit­taa sitä kir­jai­mel­li­ses­ti. Suo­men kal­tai­sen maan kan­nal­ta on olen­nais­ta, että tätä peri­aa­tet­ta ollaan val­mii­ta puo­lus­ta­maan.