Yhdistyksen säännöt

Luku 1 – Yleisiä säännöksiä

 

1 § YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Perussuomalainen Nuoriso ry. The Finns Party Youth. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko Suomi. Näissä säännöissä puolueella tarkoitetaan Perussuomalaiset r.p.:tä. Yhdistyksen kieli on suomi.

2 § AATE JA TARKOITUS

Perussuomalainen Nuoriso uskoo kansallismielisyyteen ja kansallisvaltiokeskeisyyteen. Yhdistyksen aate pohjautuu suomalaiskansalliseen identiteettiin ja sen yhteiskunnalliseen vahvistamiseen. Perussuomalainen Nuoriso jatkaa suomalaisuusliikkeen arvokasta perintöä. Yhdistys kannattaa demokratiaa, sananvapautta ja oikeusvaltiota.

Perussuomalaisen Nuorison päämääränä on vahvistaa suomalaisten demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia kehittämällä edustuksellista ja edistämällä suoraa demokratiaa kaikilla yhteiskunnallisen vaikuttamisen tasoilla sekä lisätä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja suomalaisten välistä tasa-arvoa.

Perussuomalaisen Nuorison valtakunnallisena tehtävänä on toimia Perussuomalaiset r.p.:n nuoriso- ja opiskelijajärjestönä, kerätä nuoria vastuulliseen, laaja-alaiseen ja tasavertaiseen yhteiskunnalliseen uudistustyöhön ja tulevaisuuden rakentamiseen myös tuleville sukupolville.

Lisäksi Perussuomalainen nuoriso

1) edistää suomalaisten nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa

2) tukee suomalaisten nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista

3) tukee suomalaisten nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa

4) edistää suomalaisten nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista

5) parantaa suomalaisten nuorten kasvu- ja elinoloja

6) tukee terveitä elämäntapoja ja kunnioittaa Suomen arvokasta luontoa.

3 § TOIMINTA

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

1) kokoaa nuoria toimimaan Suomen kansallisen edun turvaamiseksi

2) osallistuu kaikkiin tarpeellisiksi katsomiinsa vaaleihin puolueen jäsenten ja Perussuomalaisen Nuorison jäsenten valitsemiseksi kyseisillä vaaleilla valittaviin elimiin

3) toimii Perussuomalaiset r.p.:n itsenäisenä valtakunnallisena vaali- ja muuta toimintaa hoitavana perussuomalaisen nuorison kansalaisjärjestönä

4) huolehtii puolueen julkaisujen ja muun materiaalin levittämisestä sekä puolueen perustyön tekemisestä nuorten keskuudessa

5) järjestää tiedotus-, valistus- ja esitelmätilaisuuksia, kokouksia, kursseja, neuvottelu- ja puhetilaisuuksia, juhlia sekä muilla vastaavilla tavoilla pyrkii tarkoitusperiensä edistämiseen

6) toimii perussuomalaisesti ajattelevien nuorten valtakunnallisena verkostona ja yhdyssiteenä

7) pyrkii vaikuttamaan puolueeseen ja sen eduskuntaryhmään tekemällä aloitteita ja esittämällä niitä koskeviin asioihin nuorten näkökulman

8) julkaisee kannanottoja ja ohjelmia

9) osallistuu kansainvälisiin, valtakunnallisiin ja alueellisiin poliittisiin keskusteluihin ja tapahtumiin

10) harjoittaa kansainvälistä yhteistyötä ja toimintaa.

Toimintansa tukemiseksi nuorisojärjestö:

1) julkaisee ja myy lehtiä ja muita painotuotteita sekä ääni- ja kuvamateriaalia

2) ylläpitää internet-sivuja

3) järjestää huvitilaisuuksia, arpajaisia, varojen keräyksiä ja myyjäisiä

4) voi omistaa toimintaa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta

5) ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja

6) harjoittaa majoitus-, ravitsemusliike- ja kioskitoimintaa kutakin enintään yhdessä liikepaikassa

7) myy kannatustuotteita.

 

Luku 2 – Jäsenet

 

4 § YHDISTYKSEN JÄSENEKSI HYVÄKSYMINEN

Yhdistyksen hallitus voi hakemuksesta hyväksyä jäseniksi sekä 15 vuotta täyttäneitä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä. Hyväksyttävän jäsenen tulee lisäksi täyttää yhdistyksen jäsenyyden edellytykset (5 §).

5 § JÄSENYYDEN EDELLYTYKSET

Jäsenen on oltava hyvämaineinen ja rehelliseksi tunnettu, sekä hyväksyttävä yhdistyksen aate ja tarkoitus (2 §). Jäsen ei saa kuulua muuhun puolueeseen tai olla muun puolueen nuoriso- tai opiskelijajärjestön jäsen. Jäsen on velvollinen maksamaan yhdistyksen kokouksen määräämän jäsenmaksun, ellei toisin näissä säännöissä mainita.

Yhdistys edellyttää jäseniltään toista jäsentä kunnioittavaa käytöstä kaikissa tilanteissa. Julkisessa esiintymisessään ja käyttäytymisessään jäsenten on esiinnyttävä yhdistyksen arvoa kunnioittavalla tavalla.

Luonnollinen henkilö voi olla nuorisojäsen, varsinainen jäsen, kannatusjäsen tai kunniajäsen.

Kunkin jäsenluokan jäsenyyden edellytykset kerrotaan tämän pykälän lisäksi pykälissä 6 §, 7 §, 8 § ja 9 §.

6 § NUORISOJÄSENET

Nuorisojäseneksi yhdistyksen hallitus voi hakemuksesta hyväksyä alle 18-vuotiaan, joka on Suomen kansalainen. Nuorisojäsen siirtyy suostumuksellaan varsinaiseksi jäseneksi täytettyään 18 ja tullessaan hyväksytyksi Perussuomalaiset rp.:n jäseneksi.

Nuorisojäsenen edellytetään hakevan puolueen jäsenyyttä vuoden sisällä siitä, kun tämä on täyttänyt 18 vuotta. Jos nuorisojäsen ei ole puolueen jäsen edellä mainitun siirtymäajan kuluttua, jäsen on velvollinen eroamaan yhdistyksestä: Yhdistyksen hallitus on velvollinen erottamaan nuorisojäsenen, joka ei siirtymäajan päätyttyä ole puolueen jäsen.

7 § VARSINAISET JÄSENET

Varsinaiseksi jäseneksi yhdistyksen hallitus voi hakemuksesta hyväksyä 18-30-vuotiaan Perussuomalaiset rp:n jäsenen, joka on Suomen kansalainen. Varsinainen jäsen siirtyy suostumuksellaan kannatusjäseneksi täytettyään 31.

8 § KANNATUSJÄSENET

Kannatusjäseneksi yhdistyksen hallitus voi hakemuksesta hyväksyä Perussuomalaiset rp:n jäsenen, joka on Suomen kansalainen. Myös oikeuskelpoinen yhteisö voi olla kannatusjäsen. Oikeuskelpoisilta yhdistyksiltä ei edellytetä puolueen jäsenyyttä.

9 § KUNNIAJÄSENET

Kunniajäseneksi yhdistys voi kutsua Suomen kansalaisen, joka on ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kunniajäseneksi kutsuttavan on oltava Perussuomalaiset rp.:n jäsen. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Kunniapuheenjohtajaksi yhdistys voi kutsua kunniajäsenen, joka on ansiokkaasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa pitkäjänteisesti. Yhdistyksellä voi olla kerrallaan vain yksi kunniapuheenjohtaja.

10 § PIIRI- JA JÄRJESTÖJÄSENET

Piiri- tai järjestöjäseneksi yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä hyväksyä oikeuskelpoisen yhdistyksen, jonka kotipaikka on Suomessa, ja joka täyttää yhdistyslain vaatimukset valtiollisiin asioihin vaikuttaville yhdistykselle.

11 § JÄSENEN EROAMINEN

Nuorisojäsenellä, varsinaisella jäsenellä, kannatusjäsenellä ja kunniajäsenellä sekä kunniapuheenjohtajalla on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Piiri- tai järjestöjäsen voi erota yhdistyksestä kyseisen yhdistyksen ylimmän päättävän elimen päätöksellä, joka toimitetaan tiedoksi hallitukselle tai sen puheenjohtajalle.

12 § JÄSENEN EROTTAMINEN YHDISTYKSESTÄ

Yhdistyksen hallitus voi erottaa nuorisojäsenen, varsinaisen jäsenen tai kannatusjäsenen yhdistyksestä yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, kokonaan tai määräajaksi, jos se katsoo jäsenen toiminnallaan vahingoittaneen yhdistystä tai merkittävästi toimineen sen tarkoitusta vastaan tai jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta, tai jollei jäsen täytä laissa tai säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Yhdistyksen hallitus voi päätöksellään erottaa määräaikaisesti kunniajäsenen sekä kunniapuheenjohtajan seuraavaan yhdistyksen kokoukseen asti, jonka kokous vahvistaa tai hylkää.

Jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, milloin kyseessä ei ole jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

Yhdistyksen kokous voi erottaa kokonaan tai määräajaksi piiri-, järjestö- ja kunniajäsenen sekä kunniapuheenjohtajan yhdistyksestä yksinkertaisella äänten enemmistöllä, jos se katsoo, että jäsen on toiminnallaan vahingoittanut yhdistystä tai merkittävästi toiminut sen tarkoitusta vastaan tai jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta, tai jollei jäsen täytä laissa tai säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Yhdistyksen on erotettava jäsenyydestä sellainen jäsen, joka ei täytä laissa tai säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan yhdistykselle kaikki erääntyneet jäsenmaksut.

13 § VAROITUKSEN ANTAMINEN
Yhdistyksen hallitus voi antaa varoituksen jäsenelle, joka on toiminnallaan vahingoittanut yhdistystä tai toiminut merkittävästi yhdistyksen tarkoitusta vastaan. Varoitus voi olla yksityinen, yhdistyksen sisäinen tai julkinen.

14 § LIITTYMIS- JA JÄSENMAKSU
Yhdistyksen jäsenet maksavat jäsenmaksun vuosittain kunkin maaliskuun loppuun mennessä. Vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen eri jäsentyypeille sekä yksityishenkilöille ja oikeustoimikelpoisille yhdistyksille.

 

Luku 3 – Hallitus

 

15 § HALLITUKSEN TOIMIVALTA
Hallitus käyttää yhdistyksessä toimeenpanovaltaa.

16 § HALLITUKSEN KOKOONPANO
Hallituksen varsinaisiin jäseniin kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, 1-3 varapuheenjohtajaa, pääsihteeri ja vähintään kaksi mutta enintään kymmenen muuta varsinaista jäsentä sekä lisäksi valitaan vähintään kaksi mutta enintään kymmenen varajäsentä sijaantulojärjestyksessä. Varajäsenellä on oikeus osallistua hallituksen kokoukseen siinä tapauksessa, että hän on äänioikeutettu kyseisessä kokouksessa.

17 § HALLITUKSEN TOIMIKAUSI
Puheenjohtajisto pääsihteeri mukaan luettuna valitaan vuodeksi, muut hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi siten, että lähinnä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisenä vuonna erovuoro määräytyy arvalla. Varajäsenet valitaan vuodeksi. Hallituksen toimintakausi on kalenterivuosi.

18 § HALLITUKSEN JÄSENET

Hallituksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan valita yhdistyksen nuorisojäsen tai varsinainen jäsen, jolla on hallitustyöskentelykokemusta vähintään kuuden kalenterikuukauden ajalta hallituksen varajäsenenä tai varsinaisena hallituksen jäsenenä yhdistyksen piiri- tai järjestöjäsenen tai puolueen paikallisyhdistyksen tai piiri- tai järjestöjäsenen hallituksessa.

Myös toiminta vähintään kuuden kalenterikuukauden ajan korkeakoulun opiskelijakunnan, osakunnan tai ainejärjestön hallituksessa tai muussa yhdistystä jäsenmäärältään, työntekijöiden määrältään tai taloudelliselta toiminnaltaan suurin piirtein vastaavan valtakunnallisen oikeushenkilön hallituksessa toimiminen täyttää edellä mainitun ehdon.

Myös toimiminen kunnallisessa luottamustoimessa täyttää ehdon. Myös hallituksen varajäsenten on oltava yhdistyksen nuorisojäseniä tai varsinaisia jäseniä.

Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan muut tarvittavat toimihenkilöt, joiden tulee olla puolueen jäseniä.

19 § HALLITUKSEN KOKOUKSEN PITÄMINEN

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokouksessa puhetta johtaa hallituksen puheenjohtaja, ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sijaantulojärjestyksessä.

20 § KUTSU HALLITUKSEN KOKOUKSEEN

Kokouskutsu hallituksen kokoukseen on lähetettävä hallituksen jäsenille sähköpostitse vähintään kaksi vuorokautta ennen kokousta. Kokouksen esityslista on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä.

21 § VARAJÄSENEN KUTSUMINEN HALLITUKSEN KOKOUKSEEN

Varajäsen kutsutaan kokoukseen, kun varsinainen jäsen on estynyt. Varajäsenet kutsutaan sijaantulojärjestetyksessä niin, että kokouksessa on äänivaltaisia henkilöitä varsinaisia hallituksen jäseniä vastaava määrä. Mikäli yhdistyksen hallituksen jäsen on jättänyt tehtävänsä kesken tämän toimikauden, kutsutaan hänen tilalleen varajäsen sijaantulojärjestyksessä. Kokouksesta estyneen varsinaisen jäsenen tai varajäsenen on ilmoitettava esteestään viipymättä pääsihteerille.

22 § PÄÄTÖKSENTEKO HALLITUKSEN KOKOUKSESSA

Hallituksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se esitys, joka on saanut taakseen eniten annettuja ääniä. Äänten mennessä tasan voittaa se vaihtoehto, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa.

23 § HALLITUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.

24 § HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Sen lisäksi, mitä muualla säännöissä säädetään, hallituksen tehtävänä on:

1) valmistella ja esittää yhdistyksen kevätkokoukselle vuosikertomus ja tilinpäätös

2) valmistella ja esittää yhdistyksen syyskokoukselle tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma

3) valmistella ja kutsua koolle yhdistyksen kokoukset

4) johtaa ja valvoa yhdistyksen toimintaa sääntöjen, ohjesääntöjen sekä yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti

5) tehdä yhteistyötä piiri- ja järjestöjäsenten kanssa

6) päättää yhdistykselle osoitettuihin lausuntopyyntöihin vastaamisesta

7) kantaa ja vastata yhdistyksen puolesta kaikissa sitä koskevissa oikeus- ja hallintoasioissa

8) vastata yhdistyksen verkkosivuista

9) päättää jäsenlehdestä ja sen päätoimittajan valinnasta

10) tehdä yhteistyötä puolueen ja sen eduskuntaryhmän kanssa

11) tehdä aloitteita yhdistyksen toiminnan kehittämisestä

12) ylläpitää jäsenluetteloa

25 § HALLITUKSEN ALAISET TOIMIELIMET

Hallitus voi perustaa alaisuuteensa valiokuntia, työryhmiä ja muita toimielimiä.

26 § TASA-ARVOINEN HENKILÖVAALI

Hallitus ei saa antaa yhdistyksen kokouksille esityksiä hallitukseen valittavista henkilöistä. Henkilöesityksiä antavan vaalitoimikunnan asettaminen on myös kielletty.

27 § HALLITUKSEN VARAJÄSENTEN SIJAANTULOJÄRJESTYS

Hallituksen varajäsenet valitaan yhdistyksen kokouksessa sijaantulojärjestykseen niin, että eniten ääniä saanut varajäsen on ensimmäisenä sijaantulojärjestyksessä. Äänten mennessä tasan järjestys valitaan arvalla.

28 § HALLITUKSEN JÄSENTEN EROTTAMINEN

Yhdistyksen kokous voi päätöksellään erottaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävästään. Erottamisesta on mainittava kokouskutsussa.

 

Luku 4 – Yhdistyksen kokous

 

29 § YHDISTYKSEN KOKOUKSEN PITÄMINEN

Yhdistys pitää vuosittain kaksi sääntömääräistä kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kahdeskymmenesosa (1/20) yhdistyksen nuorisojäsenistä ja varsinaisista jäsenistä yhteen laskettuna tai kolmasosa (1/3) piiri- ja järjestöjäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii.

Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä hallitukselle on esitetty. Yhdistyksen kokouksen julistaa avatuksi hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan hallituksen valitsema henkilö.

30 § KUTSU YHDISTYKSEN KOKOUKSEEN

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille sähköpostilla. Lisäksi kokouskutsu julkaistaan yhdistyksen kotisivuilla ja yhdistyksen hallituksen päättämissä julkaisuissa.

Kokouksen esityslista on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä. Varsinaisen kokouksen päivämäärä ja paikkakunta on julkaistava vähintään kuukautta ennen kokousta yhdistyksen kotisivujen etusivulla. Yhdistyksen kokouksen päivämäärä ja paikkakunta on pidettävä esillä kotisivujen etusivulla kokoukseen asti.

31 § ÄÄNIOIKEUS YHDISTYKSEN KOKOUKSESSA

Yhdistyksen kokouksissa jäsenmaksunsa maksaneella nuorisojäsenellä ja varsinaisella jäsenellä on yksi ääni.

Kunniajäsenillä sekä kunniapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus.

Kannatusjäsenten läsnäolo- ja puheoikeudesta päätetään kokouksessa. Perussuomalaiset rp.:n nimeämällä puoluehallituksen jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksessa.

32 § PÄÄTÖKSENTEKO YHDISTYKSEN KOKOUKSESSA

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se esitys, joka on saanut taakseen eniten annettuja ääniä. Äänten mennessä tasan voittaa se vaihtoehto, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa.

33 § VAALITAPA YHDISTYKSEN KOKOUKSESSA

Henkilövaaleissa noudatetaan enemmistövaalitapaa. Kokouksen puheenjohtajan, yhdistyksen puheenjohtajan, yhdistyksen varapuheenjohtajien, pääsihteerin noudatetaan kaksikierroksista järjestelmää. Kaksikierroksista järjestelmää sovelletaan siten, että jos ensimmäisellä kerralla yksikään ehdokas ei saa yli puolta äänistä, järjestetään toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välille. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten vaalit toimitetaan yhdellä äänestyskierroksella. Yhden äänestyskierroksen vaalissa tehtävät täytetään äänimäärän mukaisesti eniten ääniä saaneesta lähtien. Kullakin jäsenellä on käytössään yhtä monta ääntä kuin on avoimia tehtäviä vaalissa. Jäsen ei voi antaa samalle ehdokkaalle useampaa kuin yhden äänen. Vaalit toimitetaan suljetuin lipuin.

34 § ETÄOSALLISTUMINEN YHDISTYKSEN KOKOUKSEEN

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Mahdollisuudesta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Etäosallistumista tai erillistä äänestystilaisuutta ei voida järjestää silloin kun päätettävänä on yhdistyksen sääntöjen tai periaateohjelman muuttaminen tai yhdistyksen purkaminen.

35 § YHDISTYKSEN KOKOUKSEEN ILMOITTAUTUMINEN

Yhdistyksen kokoukseen osallistuvan on ilmoittauduttava hallituksen kokouskutsussa ilmoittamassa paikassa ja määräämänä aikana.

36 § SÄÄNTÖMÄÄRÄISET YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä äänioikeutetut läsnäolijat
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Käsitellään jäsenaloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot
8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
9. Kokouksen päättäminen

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä äänioikeutetut läsnäolijat
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat tai yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat sekä yksi toiminnantarkastaja ja hänelle varatoiminnantarkastaja
7. Valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, pääsihteeri ja muut jäsenet sekä varajäsenet
8. Käsitellään jäsenaloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot
9. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
10. Kokouksen päättäminen

Mikäli yhdistyksen jäsen tai jäsenten muodostama ryhmä haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

 

Luku 5 – Erinäisiä säännöksiä

 

37 § JÄSENALOITTEET
Yhdistyksen nuorisojäsenellä, varsinaisella jäsenellä sekä piiri- ja järjestöjäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita, jotka käsitellään yhdistyksen kokouksessa.

Hallitus antaa jäsenaloitteista lausunnot. Jäsenaloite tulee hyväksytyksi mikäli se saa yhdistyksen kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

38 § PERIAATEOHJELMA

Yhdistyksen kokous päättää periaateohjelman kumoamisesta, muuttamisesta tai hyväksymisestä. Päätös yhdistyksen periaateohjelman kumoamisesta, muuttamisesta tai hyväksymisestä on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Periaateohjelman kumoamisesta, muuttamisesta tai hyväksymisestä on mainittava kokouskutsussa.

39 § RAJOITUS LUONNOLLISEN HENKILÖN EDUSTAMISEEN

Luonnollista henkilöä ei voi edustaa valtakirjalla yhdistyksen kokouksessa tai hallituksen kokouksessa.

40 § YHDISTYKSEN JÄSENYYS MUISSA JÄRJESTÖISSÄ

Yhdistys voi kuulua jäsenenä koti- ja ulkomaisiin järjestöihin.

Koti- ja ulkomaisiin järjestöihin kuulumisesta päättää yhdistyksen kokous.

41 § YHDISTYKSEN TYÖNTEKIJÄT

Yhdistyksen työntekijäksi valittavan henkilön on hyväksyttävä yhdistyksen aate ja tarkoitus (2 §).

Yhdistyksen kokouksessa valittujen luottamushenkilöiden työsuhdeasioista ja toimenkuvista päättää hallitus yhdistyksen kokouksen linjausten mukaisesti.

Hallitus voi tarvittaessa valita yhdistykselle työntekijöitä. Työntekijät hoitavat tehtäviään hallituksen ohjeiden ja vahvistettujen toimenkuvien mukaisesti. Jollei toimenkuvassa muuta ole määrätty, työnjohdollisena esimiehenä toimii pääsihteeri. Yhdistyksen puheenjohtaja ja pääsihteeri voivat olla yhdistyksen työntekijöitä tai luottamushenkilöitä. Muut hallituksen jäsenet eivät voi olla yhdistyksen työntekijöitä.

42 § TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle

43 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kuitenkin pykälien 1-3 ja 43 osalta kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa erillisessä yhdistyksen kokouksessa, jotka pidetään vähintään kolmen kalenterikuukauden päässä toisistaan eri kalenterivuosina. Sääntöjen muuttamisesta on mainittava kokouskutsussa.

44 § OHJESÄÄNNÖT

Yhdistyksen kokous voi yksinkertaisella ääntenenemmistöllä hyväksyä järjestölle näitä sääntöjä täsmentäviä ja tarkentavia ohjesääntöjä. Yhdistyslain 30 § tarkoittama äänestys ja vaalijärjestys kuuluu yhdistyksen kokouksen päätettäväksi.

45 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai pääsihteeri, kaksi yhdessä, tai henkilö, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.

46 § YHDISTYKSEN PURKAUTUMINEN

Päätös yhdistyksen purkautumisesta on tehtävä hallituksen esityksestä yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Purkautumisesta on mainittava kokouskutsussa.

Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi on sen varat luovutettava Perussuomalaiset r.p.:lle yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen. Jos se ei ole mahdollista on varat luovutettava purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla tai muulle yhdistyksen tarkoitusta ajavalle taholle.

47 § SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMINEN

Niissä asioissa, joista näissä säännöissä ei ole määräyksiä, noudatetaan soveltuvin osin yhdistyslakia.