Per­he­po­liit­ti­nen ohjel­ma

Lap­si­per­he­kes­kei­syys ja lap­si­per­hei­den tuke­mi­nen ovat kes­kei­nen osa arvo­jam­me. Ydin­per­he on yhteis­kun­nan tär­kein perus­yk­sik­kö ja on tär­ke­ää, että poliit­ti­set toi­met ja pää­tök­set ovat sen mukai­sia. Per­hei­den perus­ta­mi­sen ja per­hei­den hyvin­voin­nin mah­dol­lis­ta­mi­sen ja tur­vaa­mi­sen tulee olla jul­ki­sen val­lan ylin tavoi­te. Per­he­po­liit­ti­sen ohjel­man pää­vaa­ti­mus on, että Suo­mes­sa edel­ly­tyk­set per­heen perus­ta­mi­sel­le oli­si­vat jat­kos­sa entis­tä kan­nus­ta­vam­mat.

Onnis­tu­nut per­he­po­li­tiik­ka on avai­na­se­mas­sa suo­ma­lais­ten tule­vai­suu­den tur­vaa­mi­ses­sa. Hyvin­voin­ti­val­tio kehit­tyy ja raken­tuu sel­lai­sen per­he­po­li­tii­kan varaan, joka tukee per­hei­tä ja omia kan­sa­lai­si­aan vau­vas­ta vaa­riin. Vakaa hyvin­voin­ti­val­tio edel­lyt­tää vakaa­ta väes­tö­poh­jaa tur­vaa­maan hyvin­voin­ti­val­tion jat­ku­vuut­ta. Suo­men tulee­kin pyr­kiä väes­tö­po­li­tiik­kaan, jon­ka tavoit­tee­na on tasai­nen tai kas­va­va väes­tö.

Syn­ty­vyys on kui­ten­kin las­ke­nut Suo­mes­sa alle väes­tön uusiu­tu­mis­ta­son, eli kes­ki­mää­rin lap­sia syn­tyy alle kak­si jokais­ta nais­ta koh­den. Voi­daan puhua jopa syn­ty­vyys­krii­sis­tä. Suo­men tuli­si­kin teh­dä syn­ty­vyy­den nos­ta­mi­ses­ta poli­tii­kan kär­ki­tee­ma val­tio- ja kun­ta­ta­sol­la, sil­lä lap­set ja hyvin­voi­vat per­heet ovat maam­me tule­vai­suus. Mie­li­ku­va lap­si­per­hear­jes­ta on jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa vali­tet­ta­van usein nega­tii­vi­nen: jat­ku­vaa väsy­mys­tä, rii­te­lyä ja ”oman elä­män” päät­ty­mis­tä. Muu­tok­sen tuli­si näin ollen kos­kea laa­ja-alai­sem­min myös asen­tei­ta ja kes­kus­te­luil­ma­pii­riä. Suo­mi tar­vit­see­kin koko­nais­val­tais­ta kult­tuu­rin­muu­tos­ta per­heys­tä­väl­li­sem­pään suun­taan.

Täl­lä het­kel­lä Suo­mi käyt­tää sato­ja mil­joo­nia euro­ja hank­kei­siin, jois­ta ei tosia­sial­li­ses­ti ole min­kään­lais­ta hyö­tyä suo­ma­lai­sel­le yhteis­kun­nal­le. Mei­dän on ase­tet­ta­va uudet arvot ja kri­tee­rit sil­le, mihin haluam­me suo­ma­lais­ten veroeu­ro­ja käy­tet­tä­vän. Vas­tuul­li­nen talou­den­pi­to on tär­ke­ää, mut­ta tule­viin suku­pol­viin on pys­tyt­tä­vä panos­ta­maan mer­kit­tä­väs­ti. Maam­me vaa­tii mer­kit­tä­viä talou­del­li­sia lisä­pa­nos­tuk­sia Suo­men kan­sa­lai­sil­le koh­dis­tet­ta­vaan lap­si- ja ydin­per­he­myön­tei­seen per­he­po­li­tiik­kaan. Talou­del­li­set lisä­pa­nos­tuk­set per­he­po­li­tiik­kaan mak­sa­vat itsen­sä takai­sin paran­tu­neen huol­to­suh­teen ja tule­vai­suu­des­sa lisään­ty­vän vero­ker­ty­män muo­dos­sa. Tar­vit­taes­sa täs­sä ohjel­mas­sa toi­men­pi­teet voi­daan toteut­taa mää­rä­ai­kai­si­na kokei­lui­na, jot­ta nii­den vai­ku­tuk­sia pys­ty­tään tar­kas­te­le­maan.


Väes­tö­ka­to uhkaa Suo­mea

Syn­ty­vyy­den romah­dus on yksi Suo­men suu­rim­mis­ta haas­teis­ta. Van­he­ne­va väes­tö joh­taa heik­ke­ne­vään huol­to­suh­tee­seen, jos­sa yhä pie­ne­ne­vä työi­käi­nen väes­tö jou­tuu kus­tan­ta­maan kas­va­van elä­ke­läis­väes­tön pal­ve­lut. Syn­ty­vyy­den las­ku alle väes­tön uusiu­tu­mis­ta­son joh­taa lopul­ta väes­tön pie­ne­ne­mi­seen, min­kä nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia ei voi lii­oi­tel­la. Käy­tän­nös­sä se voi joh­taa hyvin­voin­ti­val­tion pal­ve­luis­ta leik­kaa­mi­seen. Jos sopeut­ta­mi­ses­sa ei onnis­tu­ta, voi  se syös­tä val­tion pysy­vään taan­tu­maan. Sil­loin val­tion­vel­kaa on mak­sa­mas­sa yhä pie­nem­pi jouk­ko veron­mak­sa­jia. Tämä on tule­vil­le suku­pol­vil­le pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kata­stro­faa­lis­ta. Väes­tö­ka­toa on yri­tet­ty pai­ka­ta maa­han­muu­tol­la, mut­ta maa­han­muut­to ei pelas­ta huol­to­suh­det­ta, jos muut­ta­jat eivät ole net­to­ve­ron­mak­sa­jia. Rat­kai­su las­ke­vaan syn­ty­vyy­teen on per­he­po­li­tii­kan perus­ta­van­laa­tui­nen uudis­ta­mi­nen entis­tä lap­siys­tä­väl­li­sem­mäk­si.

Yhteis­kun­nan tuli­si antaa tukea per­heen perus­ta­mi­sel­le. Polii­ti­koi­den yli puo­lue­ra­jo­jen tuli­si jul­ki­ses­sa kes­kus­te­luis­sa koros­taa, että suo­ma­lai­nen hyvin­voin­ti­val­tio ei jätä lap­si­per­hei­tä yksin. Apua ja tukea tulee olla saa­ta­vil­la jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta, jot­ta van­hem­mak­si aiko­vat eivät jou­du pel­kää­mään lap­siar­jen kes­kel­lä uupu­mis­ta tai per­heel­lis­ty­mi­sen aiheut­ta­maa talous­ti­lan­teen hei­ken­ty­mis­tä. Lisä­ra­hoi­tus ras­kau­den aikai­siin pal­ve­lui­hin ja syn­ny­tyk­sen jäl­keen tar­jot­ta­viin pal­ve­lui­hin sekä lap­si­per­heil­le mak­set­ta­viin tukiin on vält­tä­mä­tön­tä. Eri­tyi­ses­ti trau­maat­ti­ses­ta syn­ny­tyk­ses­tä ja syn­ny­tyk­sen jäl­kei­ses­tä masen­nuk­ses­ta toi­pu­mis­ta on tuet­ta­va, kos­ka ikä­väs­tä syn­ny­tys­ko­ke­muk­ses­ta joh­tu­va syn­ny­tys­pel­ko voi pahim­mil­laan estää useam­man lap­sen saa­mi­sen.

Suo­mes­sa monet kun­nat ovat otta­neet käyt­töön niin kut­su­tun vau­va­ra­han, joka mak­se­taan kun­nas­sa syn­ty­väs­tä lap­ses­ta. Pel­kät vau­va­ra­hat eivät yksin saa paris­kun­tia hank­ki­maan lap­sia, mut­ta ne toi­mi­vat tär­kei­nä sig­naa­lei­na yhteis­kun­nan lap­si­myön­tei­syy­des­tä. Lap­sen syn­tyes­sä mak­set­ta­va raha voi kui­ten­kin aut­taa per­het­tä suo­riu­tu­maan lap­sen syn­ty­män jäl­kei­sis­tä han­kin­nois­ta. Suo­men tulee­kin sää­tää tuhan­nen euron val­ta­kun­nal­li­nen vau­va­ra­ha, joka mak­se­taan Suo­men kan­sa­lai­sil­le ensim­mäi­ses­tä lap­ses­ta.

 

Tue­taan lap­si­per­hei­tä

Per­he­koot ovat suo­mes­sa pie­nen­ty­neet mer­kit­tä­väs­ti. Väes­töm­me romah­taa, jos suu­rim­paan osaan per­heis­tä syn­tyy vain yksi lap­si. Suu­rem­pia per­hei­tä tulee tukea  tulo­ve­ro­ke­ven­nyk­sin. Tämä kom­pen­soi­si las­ten han­kin­nas­ta työ­uraan mah­dol­li­ses­ti aiheu­tu­via auk­ko­ja, jot­ka voi­vat vai­kut­taa nega­tii­vi­ses­ti palk­ka­ke­hi­tyk­seen ja elä­ke­ker­ty­mään sekä työ­ko­ke­muk­sen saa­vut­ta­mi­seen. Van­hem­man tulo­ve­roa keven­net­täi­siin asteit­tain jokais­ta las­ta koh­den.

Per­he­va­paat kai­paa­vat uudis­tus­ta ja per­hei­den tuli­si itse saa­da päät­tää, miten he jaka­vat vapaat per­heen sisäl­lä. Yhteis­kun­nan tai lain­sää­tä­jien teh­tä­vä ei ole mää­rä­tä, kum­pi van­hem­mis­ta saa käyt­tää per­he­va­paat ja miten. Yksi kei­no kor­ja­ta per­he­va­pais­ta ja lyhyem­mäs­tä työ­uras­ta joh­tu­vaa eroa nais­ten ja mies­ten tule­vis­sa eläk­keis­sä oli­si ottaa parem­min huo­mioon las­ten­hoi­toon käy­te­tyn ajan elä­ke­ker­ty­mä. Mikä­li isän ja äidin elä­ke­ker­ty­mä las­ten­hoi­don ajal­ta jaet­tai­siin koko­nai­suu­des­saan kah­tia, oli­si lop­pu­tu­los tas­a­puo­li­sem­pi. Tämä tuki­si van­hem­pien  yhteis­tä vas­tuun­kan­toa. Muu­tos oli­si kus­tan­nus­neut­raa­li ja var­sin help­po toteut­taa. Tämän lisäk­si oli­si syy­tä sel­vit­tää las­ten­hoi­don ajal­ta ker­ty­vän elä­ke­ker­ty­män kas­vat­ta­mis­ta, sil­lä sen taso on Suo­mes­sa ver­rat­tain alhai­nen.

Moni suo­ma­lai­nen lyk­kää per­heen perus­ta­mis­ta. Täl­lä on mer­kit­tä­vä vai­ku­tus lopul­li­seen lap­si­lu­kuun, las­ten saa­mi­sen ongel­miin sekä van­hem­pa­na jak­sa­mi­seen. Tule­vien hal­li­tus­ten on sitou­dut­ta­va tuke­maan lap­si­per­hei­tä entis­tä enem­män, eikä lap­si­per­heil­le mak­set­ta­vis­ta tuis­ta tule lei­ka­ta mis­sään tilan­tees­sa.

Suo­mes­sa tul­laan äidik­si kes­ki­mää­rin myö­hem­min kuin ennen. Tämä voi han­ka­loit­taa lap­sen saa­mis­ta. On var­mis­tet­ta­va, että per­heen voi perus­taa myös nuo­re­na. Yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä syis­tä lykä­tä las­ten hank­ki­mis­ta on hen­ki­lö­koh­tai­nen talou­del­li­nen tilan­ne. Per­heen perus­ta­mi­nen ei tule olla mah­dol­lis­ta vain hyvä­tu­loi­sil­le, vaan jokai­sel­la tuli­si olla mah­dol­li­suus perus­taa per­he varal­li­suu­teen kat­so­mat­ta.

Lain­sää­dän­töä tuli­si muut­taa siten, että jokai­ses­sa elä­män­ti­lan­tees­sa oli­si mah­dol­lis­ta saa­da lap­sia pel­kää­mät­tä varo­jen lop­pu­mis­ta. Työ- ja per­he-elä­män yhteen­so­vit­ta­mis­ta tulee ede­saut­taa kai­kin kei­noin, johon kuu­luu eri­lai­set jous­tot työ­teh­tä­vis­sä ja työ­ajois­sa. Esi­mer­kik­si pie­ny­rit­tä­jil­le ei pitäi­si koi­tua talou­del­li­sia ongel­mia työn­te­ki­jöi­den äitiys- ja isyys­lo­mis­ta. Yrit­tä­jien äitiys­päi­vä­ra­han mää­räy­ty­mi­nen on myös palau­tet­ta­va takai­sin kuu­teen kuu­kau­teen. Vuon­na 2020 teh­ty muu­tos yrit­tä­jien äitiys­päi­vä­ra­haan oli tuhoi­sa. Pahim­mil­laan se pakot­taa yrit­tä­jä­nä työs­ken­te­le­vän nai­sen valit­se­maan per­heen ja yri­tyk­sen välil­lä.

Lap­si­li­siä on uudis­tet­ta­va. Nyky­ään lap­si­li­sät mää­räy­ty­vät siten, että ensim­mäi­ses­tä lap­ses­ta saa vähi­ten lap­si­li­sää. Ensim­mäi­sen lap­sen hank­ki­mi­ses­ta koi­tuu suu­rim­mat kulut, kos­ka suu­rem­mat han­kin­nat kuten las­ten­rat­taat ja kas­va­val­le lap­sel­le ostet­ta­vat vaat­teet, teh­dään jo ensim­mäi­sen lap­sen koh­dal­la. Mie­les­täm­me lap­si­li­sän progres­sio tuli­si kään­tää pää­lael­leen niin, että ensim­mäi­ses­tä lap­ses­ta saa­tu tuki oli­si kai­kis­ta suu­rin. Lap­si­li­sät tulee myös sitoa indek­siin, ettei inflaa­tio las­ke nii­den arvoa. Lap­si­li­sän mak­sa­mi­nen on myös aloi­tet­ta­va jo äitiys­lo­man alkaes­sa, sil­lä han­kin­to­ja teh­dään yleen­sä jo ennen lap­sen syn­ty­mää.

 

Mah­dol­lis­te­taan per­he-elä­mä tahat­to­mas­ti lap­set­to­mil­le

Yhä useam­mat tahat­to­mas­ti lap­set­to­mat paris­kun­nat jou­tu­vat tur­vau­tu­maan hedel­möi­tys­hoi­toi­hin. Tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen ansiois­ta hedel­mät­tö­myy­teen voi­daan kui­ten­kin vai­kut­taa. Hedel­möi­tys­hoi­to­jen lisään­ty­nyt tar­ve on kas­vat­ta­nut pal­ve­lui­den kysyn­tää mer­kit­tä­väs­ti, jon­ka seu­rauk­se­na jonot hoi­toi­hin ovat ver­rat­taen pit­kät. Yhteis­kun­nan tulee vas­ta­ta hedel­möi­tys­hoi­to­jen pal­ve­lu­tar­peen kas­vuun ja kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mio­ta pal­ve­lui­den laa­tuun, tehok­kuu­teen ja asias­kas­tyy­ty­väi­syy­teen.

Täl­lä het­kel­lä hedel­möi­tys­hoi­to­ker­to­ja on saa­ta­vil­la jul­ki­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa vain rajoi­tet­tu mää­rä, jon­ka jäl­keen monet nii­tä tar­vit­se­vat jou­tu­vat hake­maan hedel­möi­tys­hoi­to­ja yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta. Tämä on kal­lis­ta, mut­ta joh­taa mones­ti lap­sen saa­mi­seen. Jul­ki­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa annet­ta­vien hedel­möi­tys­hoi­to­ker­to­jen mää­rää on rajoi­tet­ta­va nykyis­tä vähem­män, jot­ta las­ta halua­vien ei tar­vit­si­si tur­vau­tua hin­ta­viin yksi­tyi­sen sek­to­rin pal­ve­lui­hin, joi­hin kai­kil­la hoi­to­ja tar­vit­se­vil­la ei ole varaa. Myös yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la annet­ta­vien hedel­möi­tys­hoi­to­jen kela-kor­vauk­set on palau­tet­ta­va.

Hedel­möi­tys­hoi­to­jen kysyn­nän kas­va­mi­ses­sa on otet­ta­va huo­mioon sii­hen vai­kut­ta­via teki­jöi­tä ja kan­sain­vä­li­sis­sä tut­ki­muk­sis­sa ilmen­nyt sper­man laa­dun heik­ke­ne­mi­nen vaa­tii ilmiön syi­tä ja ongel­man mah­dol­li­sia rat­kai­su­ja sel­vit­tä­viä lisä­tut­ki­muk­sia.  Suo­ma­lai­nen tapa kerä­tä ja ana­ly­soi­da poti­las­tie­to­ja antaa hyvät läh­tö­koh­dat tut­ki­mus­ten edis­tä­mi­sel­le. Pureu­tu­mal­la juu­ri­syi­hin, voi­daan vai­kut­taa tule­vai­suu­des­sa hedel­möi­tys­hoi­to­jen kysyn­tään.

Jul­ki­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa on tar­jot­ta­va kai­kil­le nuo­ril­le mak­sut­to­mat hedel­mäl­li­syys­tut­ki­muk­set. Näin voi­daan vält­tää ikä­viä hedel­mät­tö­myy­teen liit­ty­viä yllä­tyk­siä myö­hem­mäl­lä iäl­lä. Tut­ki­muk­sis­ta nuo­ret sai­si­vat myös tär­ke­ää tie­toa lap­sen saa­mi­seen vai­kut­ta­vis­ta teki­jöis­tä.

Sijais­syn­ny­tys on teh­ty Suo­mes­sa mah­dot­to­mak­si. Tämä on epä­rei­lua, sil­lä sijais­syn­ny­tys on esi­mer­kik­si joil­le­kin lisään­ty­mis­ky­vyt­tö­mil­le nai­sil­le ainoa kei­no hank­kia bio­lo­gi­sia lap­sia. Suo­mes­sa on kehi­tet­tä­vä lain­sää­dän­töä, joka mah­dol­lis­taa suo­ma­lais­ten kes­ken sol­mit­ta­vat sijais­syn­ny­tys­so­pi­muk­set, kun­han jär­jes­te­lyn oikeu­den­mu­kai­suus sopi­muk­sen kai­kil­le osa­puo­lil­le tur­va­taan val­mis­te­lun aika­na ja lopul­li­sen lain astues­sa voi­maan. Tämä myös ehkäi­si­si ulko­mail­le suun­tau­tu­vaa sijais­syn­ny­tys­tu­ris­mia.

 

Tue­taan opis­kelijoi­den per­heel­lis­ty­mis­tä ja per­he-elä­mää

Suo­men tulee taa­ta vakaat puit­teet per­heen perus­ta­mi­sel­le jo opin­to­jen aika­na. Työ­elä­män jous­ta­mi­nen per­he-elä­män kes­kel­lä kos­kee myös opis­ke­lun ja per­he-elä­män yhteen­so­vit­ta­mis­ta. Toi­sen asteen sekä kor­kea­kou­lu­jen tuli­si antaa entis­tä enem­män mah­dol­li­suuk­sia van­hem­mil­le, jot­ka saa­vat lap­sen opis­ke­luai­ka­na. Oppi­lai­tok­sis­ta on teh­tä­vä per­heys­tä­väl­li­sem­piä ja ope­tus­suun­ni­tel­maa tulee mah­dol­li­suuk­sien mukaan päi­vit­tää tuke­maan per­heel­lis­ty­mis­tä. Van­hem­mil­le on luo­ta­va mah­dol­li­suuk­sia val­mis­tua tut­kin­toon yhä jous­ta­vam­min, kuten esi­mer­kik­si etä­opis­ke­lun kaut­ta. On myös syy­tä tar­kas­tel­la onko kou­lu­tuk­sis­sa tii­vis­tä­mi­sen varaa tai onko jokai­sel­la alal­la aidos­ti tar­ve kor­kea­kou­lu­tut­kin­nol­le.

Alle 30-vuo­tiail­le van­hem­mil­le on mah­dol­lis­tet­ta­va opin­to­lai­na­hy­vi­tys, siten että ensim­mäi­sen lap­sen syn­tyes­sä opin­to­lai­nas­ta hyvi­tet­täi­siin puo­let ja toi­sen lap­sen syn­nyt­tyä loput. Tämä aut­tai­si kon­kreet­ti­ses­ti teke­mään per­heen­pe­rus­ta­mi­seen liit­ty­viä han­kin­to­ja ja panos­ta­maan entis­tä parem­min per­he-elä­mään opin­to­jen jäl­keen­kin. Myös työ­elä­mään palaa­mi­nen hel­pot­tui­si per­heen vel­ka­taa­kan keven­tyes­sä.

Opin­to­ra­han huol­ta­ja­ko­ro­tus­ta on nos­tet­ta­va. Nykyi­nen huol­ta­ja­ko­ro­tus on riit­tä­mä­tön arjen kus­tan­nuk­siin eikä aidos­ti tue mah­dol­li­suut­ta perus­taa per­het­tä jo opin­to­jen aika­na. Huol­ta­ja­ko­ro­tuk­sen nos­ta­mi­nen antaa myös vies­tin sii­tä, että opis­ke­lui­den ja per­he-elä­män sovit­ta­mi­nen on pait­si mah­dol­lis­ta, myös toi­vot­tua. 

Opin­to­tuen tulo­ra­jois­ta on luo­vut­ta­va. Tämä paran­tai­si opis­ke­li­joi­den toi­meen­tu­loa ja ehkäi­si­si talou­del­lis­ta ahdin­koa. Tämä hel­pot­tai­si työl­lis­ty­mis­tä opin­to­jen aika­na ja aikais­tai­si työ­uria ja mah­dol­li­ses­ti myös per­heen perus­ta­mis­ta. 

Opis­ke­li­joil­le oli­si myös syy­tä luo­da oma asu­mis­tu­ki, jota ei mak­set­tai­si ruo­ka­kun­nan mukaan, sil­lä se hel­pot­tai­si opin­to­jen ja per­he-elä­män yhdis­tä­mis­tä ja useam­man lap­sen hank­ki­mis­ta.

 

Tur­va­taan per­he­pal­ve­lut

Suo­men päi­vä­hoi­to­jär­jes­tel­mä on krii­sis­sä. Ala ei hou­kut­te­le työn­te­ki­jöi­tä, min­kä lisäk­si päi­vä­ko­tien vajaa­mie­hi­tys lisää alt­tiut­ta vaa­ra­ti­lan­teil­le ja hei­ken­tää hen­ki­lös­tön jak­sa­mis­ta. Vaa­dim­me päi­vä­hoi­dol­le lisää rahoi­tus­ta, jot­ta lap­sil­la oli­si mah­dol­li­suus tur­val­li­seen ja opet­ta­vai­seen var­hais­kas­va­tuk­seen. Päi­vä­hoi­to­mak­sut kui­ten­kin aiheut­ta­vat ison loven työs­sä­käy­vien van­hem­pien kuk­ka­roon ja voi­vat vähen­tää hou­ku­tus­ta per­heen perus­ta­mi­sel­le ja useam­man lap­sen hank­ki­mi­sel­le. Päi­vä­hoi­to­mak­su­jen tulo­ra­jo­ja on nos­tet­ta­va mer­kit­tä­väs­ti nyky­ta­sos­ta, jot­ta kaik­ki pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­set per­heet ovat mak­sut­to­man var­hais­kas­va­tuk­sen pii­ris­sä. Samal­la val­tion on huo­leh­dit­ta­va val­tio­no­suuk­sien kaut­ta kun­nil­le riit­tä­väs­tä kom­pen­saa­tios­ta, jot­ta var­hais­kas­va­tuk­sen rahoi­tus ei kun­ta­ken­täl­lä vaa­ran­nu.

Per­he­pal­ve­lut on säi­ly­tet­tä­vä jokai­ses­sa kun­nas­sa. Lap­si­per­hei­den apu on olta­va saa­vu­tet­ta­vis­sa laa­ja-alai­ses­ti riip­pu­mat­ta sii­tä, asuu­ko lap­si­per­he kau­pun­gis­sa vai pidem­pien etäi­syyk­sien maa­seu­dul­la. On myös kan­na­tet­ta­vaa, että kun­nat voi­vat lisä­tä hou­kut­te­le­vuut­taan tar­joa­mal­la itse­näi­ses­ti kat­ta­vam­pia per­he­pal­ve­luita.

Ydin­per­he, jos­sa on isä ja äiti, on lap­sil­le luon­tai­sin ja yleen­sä paras kas­vu­ym­pä­ris­tö. Tämän takia on erit­täin tär­ke­ää, että yhteis­kun­ta kan­nus­taa van­hem­muut­ta hoi­det­ta­van ydin­per­hees­sä sil­loin kun se on mah­dol­lis­ta. Tämä voi­si ilme­tä esi­mer­kik­si pari­suh­teen tuke­mi­se­na neu­vo­las­sa. Ydin­per­he ei ole kui­ten­kaan kai­kil­le mah­dol­li­nen jär­jes­te­ly ja sen vuok­si onkin tuet­ta­va myös moni­puo­li­ses­ti eri­lai­sia per­hei­tä, jot­ta kai­kil­le lap­sil­le voi­daan taa­ta mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvo ja arvo­kas lap­suus.

 

Teh­dään Suo­mes­ta aidos­ti lap­siys­tä­väl­li­nen

Lap­si­per­hear­jel­la pelot­te­lu on var­mas­ti ollut yksi syy syn­ty­vyy­den las­kuun. Kult­tuu­ris­tam­me on kehit­ty­nyt hyvin lap­si­vas­tai­nen, mikä ilme­nee lap­sia hank­ki­vien syyl­lis­tä­mi­se­nä “ilmas­to­krii­siin” tai sisäis­tet­tyyn nais­vi­haan vetoa­mal­la. Lisäk­si lap­suus näh­dään usein ohi­me­ne­vä­nä vai­hee­na, vaik­ka yhteis­kun­nas­sa las­ten ja lap­suu­teen liit­ty­vien asioi­den tuli­si olla aina läs­nä. Lap­si­per­hear­jel­la myös pelo­tel­laan, vaik­ka tosia­sias­sa van­hem­muus on iha­na asia, eikä sitä pidä demo­ni­soi­da. Yhteis­kun­taa on kehi­tet­tä­vä siten, että se ottaa avo­sy­lin vas­taan maa­il­maan saa­pu­vat uudet suo­ma­lai­set.

Nuo­ria pitäi­si pelot­te­lun sijaan kan­nus­taa per­heen perus­ta­mi­seen. Lap­sen saa­mi­nen ei ole elä­män lop­pu, vaan uuden elä­män ja elä­män­vai­heen alku. Polii­ti­koi­den vas­tuul­la on kes­kus­te­luil­ma­pii­rin muut­ta­mi­nen van­hem­muu­del­le suo­peam­mak­si. Päät­tä­jien tuli­si koros­taa per­he-elä­män posi­tii­vi­suut­ta ja eri­tyi­ses­ti hyvin­voin­ti­val­tion roo­lia lap­si­per­hei­den tuke­mi­ses­sa. Val­tiol­lis­ten toi­mi­joi­den tuli­si myös roh­kais­ta otta­maan lap­set parem­min huo­mioon yhteis­kun­nas­sa. Jul­ki­sis­sa tilois­sa tuli­si olla käy­tös­sä lap­si­park­ke­ja, jot­ta esi­mer­kik­si viras­to­jen ja ter­veys­a­se­mien asioin­ti­ti­lois­ta tuli­si lap­siys­tä­väl­li­sem­piä.

Koti­van­hem­muut­ta vie­rok­su­taan lii­kaa nyky-yhteis­kun­nas­sa. Yhteis­kun­nas­sa val­loil­laan ole­va kes­kus­te­lu koti­hoi­don­tuen lak­kaut­ta­mi­ses­ta on lope­tet­ta­va. Koti­hoi­don­tu­kea tuli­si pikem­min­kin korot­taa. Yhteis­kun­nan on mah­dol­lis­tet­ta­va se, että per­heet saa­vat itse päät­tää, miten lap­sen­sa hoi­ta­vat. Alle 3-vuo­ti­aan lap­sen hoi­ta­mi­nen koto­na tuli­si olla mah­dol­lis­ta riip­pu­mat­ta sii­tä, mak­saa­ko koti­kun­ta kun­ta­koh­tais­ta lisää koti­hoi­dos­ta. Koti­hoi­don­tuen koro­tus par­haim­mil­laan las­kee myös var­hais­kas­va­tuk­sen kuor­maa ja rat­koo osal­taan var­hais­kas­va­tuk­sen krii­siä.

Myös yri­tyk­set tulee val­jas­taa mukaan lap­siys­tä­väl­li­sem­män yhteis­kun­nan raken­ta­mi­seen. Täs­tä on jo lupaa­via esi­merk­ke­jä muun muas­sa Israe­lis­ta ja Ita­lias­ta, jois­sa jot­kin yri­tyk­set tar­joa­vat työn­te­ki­jöil­leen päi­vä­hoi­don työ­pai­kal­la. Tämä hel­pot­taa työ- ja per­he-elä­män yhteen­so­vit­ta­mis­ta. Val­tion pitäi­si tukea ja kan­nus­taa yri­tyk­siä tuo­maan lap­siys­tä­väl­li­nen poli­tiik­ka työ­pai­koil­le. Saman­lais­ta mal­lia tuli­si sovel­taa myös suo­ma­lai­sis­sa kor­kea­kou­luis­sa.

 

Var­mis­te­taan kai­kil­le tur­val­li­nen lap­suus

Suo­men tulee puo­lus­taa las­ten oikeuk­sia, eikä las­ten­suo­je­lua saa lai­min­lyö­dä. Las­ten­suo­je­lun tilas­ta ja työn­te­ki­jöi­den kuor­mi­tuk­ses­ta on käy­ty kes­kus­te­lua jo vuo­sia. Kii­re, hen­ki­lös­tö­va­je ja hen­ki­nen kuor­mi­tus hei­ken­tä­vät las­ten­suo­je­lu­pal­ve­lui­den laa­tua. Yhdel­lä työn­te­ki­jäl­lä saat­taa olla usei­ta kym­me­niä lap­sia asiak­kai­naan, jol­loin työ­tä on vai­ke­aa hoi­taa täy­sin lap­sen etu huo­mioi­den. 

Las­ten­suo­je­lus­ta on syn­ty­nyt Suo­mes­sa myös elin­kei­no, jos­sa huos­taa­no­te­tuil­le lap­sil­le han­ki­taan sijoi­tus­paik­ko­ja yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta. Sijais­huol­los­sa liik­kuu mer­kit­tä­vä, lähes mil­jar­din euron sum­ma. Yksi­tyi­nen sek­to­ri pyr­kii tuot­ta­maan pal­ve­lun mah­dol­li­sim­man kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti, jol­loin toi­min­taa ei teh­dä pel­käs­tään las­ten ja nuor­ten hyvin­voin­tia huo­mioi­den.

Suo­mes­sa on laa­dit­ta­va kan­sal­li­nen stra­te­gia las­ten­suo­je­lun tilan paran­ta­mi­sek­si. Vas­taa­vas­ti hyvin­voin­tia­luei­den rahoi­tus on tur­vat­ta­va, jot­ta las­ten­suo­je­lun resurs­sit voi­daan taa­ta. Hen­ki­lös­tö­va­jee­seen on kiin­ni­tet­tä­vä huo­mio­ta, ja eri­tyi­ses­ti las­ten­suo­je­lun eri aluei­den väli­nen epä­suh­ta pitää kor­ja­ta. Lisäk­si yksi­tyi­sen sek­to­rin yllä­pi­tä­mää sijais­huol­toa tulee val­voa mer­kit­tä­väs­ti nykyis­tä tiu­kem­min, jot­ta voi­daan var­mis­tua las­ten oikeuk­sien toteu­tu­mi­ses­ta.

Jokai­sel­la lap­sel­la on oikeus per­hee­seen ja molem­piin van­hem­piin. Lain­sää­dän­nön tulee edis­tää las­ten oikeut­ta tava­ta ja yllä­pi­tää suh­det­ta molem­piin van­hem­piin­sa riip­pu­mat­ta sii­tä, ovat­ko van­hem­mat edel­leen yhdes­sä. Las­ten niin kut­sut­tu vie­raan­nut­ta­mi­nen toi­ses­ta van­hem­mas­taan tuli­si sank­tioi­da ja seu­rauk­set sii­tä kir­ja­ta sel­keäs­ti lain­sää­dän­töön. Lap­set eivät saa olla aikuis­ten peli­nap­pu­loi­ta.

Lain­sää­dän­nös­sä tuli­si ottaa parem­min huo­mioon myös van­hem­pien oikeu­det ja vel­vol­li­suu­det las­ta koh­taan. Lain­sää­dän­tö, jos­sa mies voi olla ero­ti­lan­tees­sa pako­tet­tu mak­sa­maan ela­tus­mak­su­ja lap­ses­ta, joka ei ole bio­lo­gi­ses­ti hänen, ei ole oikeu­den­mu­kai­nen. Isyys tuli­si voi­da var­men­taa tai kumo­ta dna-tes­til­lä riip­pu­mat­ta lap­sen syn­ty­mäs­tä kulu­nees­ta ajas­ta, mikä­li toi­nen van­hem­pi on asias­sa tie­toi­ses­ti ereh­dyt­tä­nyt tois­ta van­hem­paa.

Edus­kun­nas­sa on suh­tau­dut­tu asi­aan­kuu­lu­val­la vaka­vuu­del­la tyt­tö­jen ympä­ri­leik­kaus­ten eli sukue­lin­ten sil­po­mis­ten kiel­tä­mi­seen, mut­ta hen­ki­lö­koh­tai­sen kos­ke­mat­to­muu­den tuli­si kuu­lua yhtä­läi­ses­ti myös pojil­le. Van­hem­pien uskon­nol­li­set ja kult­tuu­ri­set tra­di­tiot eivät voi olla perus­te poi­ka­las­ten­kaan perus­oi­keuk­sien pol­ke­mi­sel­le ja pahoin­pi­te­lyn tun­nus­mer­kis­tön täyt­tä­vien teko­jen ran­kai­se­mat­ta jät­tä­mi­sel­le. Edus­kun­nan on sää­det­tä­vä myös alai­käis­ten poi­kien ei-lää­ke­tie­teel­li­set ympä­ri­leik­kauk­set ran­gais­ta­vak­si rikos­lais­sa. Nyky­lain­sää­dän­nös­sä pojat on ase­tet­tu suku­puo­len­sa vuok­si hei­kom­paan ase­maan.


Ras­kau­den­kes­key­tyk­set

Noin yksi kah­dek­sas­ta ras­kau­des­ta päät­tyy Suo­mes­sa ras­kau­den­kes­key­tyk­seen. Ras­kau­den­kes­key­tys on tun­tei­ta herät­tä­vä pää­tös ja on huo­les­tut­ta­vaa, että lii­an moni ras­kau­den­kes­key­tys teh­dään kokien, että se oli ainut vaih­toeh­to. Per­he­po­li­tii­kas­sa tuli­si pyr­kiä sii­hen, ettei yhden­kään suo­ma­lai­sen nai­sen pitäi­si kokea pak­koa päät­tää ras­kaut­ta ennen­ai­kai­ses­ti, vaan lap­sen pitä­mis­tä tuli­si pys­tyä pitä­mään aito­na vaih­toeh­to­na pel­kää­mät­tä oman tai lap­sen elä­män­laa­dun puo­les­ta.

Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin lai­tos (THL) tilas­to­jen mukaan ras­kau­den­kes­key­tyk­set ovat vähen­ty­neet. Tämä on posi­tii­vi­nen kehi­tys, mitä on tehos­tet­ta­va enti­ses­tään tar­joa­mal­la ras­kau­den­kes­key­tys­tä har­kit­se­vil­le parem­paa tukea las­ten kas­vat­ta­mi­seen ja ras­kau­den vie­mi­seen lop­puun asti sekä panos­ta­mal­la ehkäi­syyn.

Kak­si ryh­mää vaa­ti­vat eri­tyis­tä huo­mio­ta: Yli 25-vuo­tiai­den ras­kau­den­kes­key­tyk­set eivät ole vähen­ty­neet yhtä pal­jon kuin hei­tä nuo­rem­pien. On syy­tä sel­vit­tää mit­kä toi­met paran­tai­si­vat tilan­net­ta hei­dän koh­dal­laan. Suu­rin­ta huo­mio­ta kui­ten­kin kai­paa­vat ne, jot­ka ovat kes­keyt­tä­neet useam­man kuin yhden ras­kau­den. Noin kol­mas­osa kai­kis­ta ras­kau­den­kes­key­tyk­sis­tä teh­dään niil­le, joil­le on teh­ty vähin­tään yksi aikai­sem­pi ras­kau­den­kes­key­tys. Sik­si tulee sel­vit­tää pit­kä­ai­kai­sen ehkäi­syn tar­joa­mis­ta usei­ta ker­to­ja ras­kau­ten­sa kes­keyt­tä­neil­le. 

Ras­kau­den­kes­key­tyk­sen ehto­ja kos­ke­va lain­sää­dän­tö on laven­tu­nut. Uuden lain­sää­dän­nön myö­tä pois­tet­tiin perus­te­lun tar­ve ras­kau­den­kes­key­tys­tä teh­des­sä. Van­ha lain­sää­dän­tö tulee palaut­taa takai­sin sil­tä osin, että ras­kau­den­kes­key­tys on perus­tel­ta­va jol­lain syyl­lä, mut­ta nyky­mal­li voi­daan säi­lyt­tää sil­tä osin, että ras­kau­den­kes­key­tyk­sen myön­tä­mi­seen tar­vit­tai­siin vain yhden lää­kä­rin lausun­to. 

Tämän lisäk­si on tär­ke­ää, että lää­kä­reil­lä ja hoi­ta­jil­la oli­si oma­tun­toon­sa vedo­ten oikeus kiel­täy­tyä osal­lis­tu­mas­ta ras­kau­den­kes­key­tyk­sen toteut­ta­mi­seen. Tämä on mah­dol­lis­tet­tu lähes kai­kis­sa län­si­mais­sa. Muu­tos oli­si teh­tä­vä siten, ettei se vai­kut­tai­si ras­kau­den­kes­key­tyk­sen saa­ta­vuu­teen, mut­ta se mah­dol­lis­tai­si oma­tun­nol­li­sis­ta syis­tä ras­kau­den­kes­key­tyk­sen suo­rit­ta­mi­ses­ta kiel­täy­ty­vien työs­ken­te­lyn kysei­sis­sä ter­vey­den­huol­lon teh­tä­vis­sä. Muu­tok­sel­la oli­si siten työ­voi­ma­pu­laa lie­ven­tä­vä vai­ku­tus nais­tenkli­ni­koil­la.