Maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka

JOH­DAN­TO

Maa­han­muut­to muut­taa Suo­mea tavoin, jot­ka näky­vät suo­ma­lais­ten elä­mäs­sä nyt ja tule­vai­suu­des­sa. Suo­men maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka on pit­kään perus­tu­nut aja­tuk­seen pai­ka­ta heik­ke­ne­vää huol­to­suh­det­ta työ­pe­räi­sel­lä maa­han­muu­tol­la, pyr­ki­myk­seen lie­vit­tää maa­il­man­tus­kaa huma­ni­taa­ri­sel­la maa­han­muu­tol­la ja usko­muk­seen kaik­kien tuli­joi­den yhtä­läi­ses­tä kyvys­tä kotou­tua Suo­meen. Täs­tä on aiheu­tu­nut ja aiheu­tuu yhä Suo­mel­le mer­kit­tä­vää hait­taa, jon­ka tor­ju­mi­nen edel­lyt­tää suun­nan­muu­tos­ta maa­han­muut­to­po­li­tii­kas­sa.

Suo­men on väl­tet­tä­vä Ruot­sin vir­heet. Meil­le nuo­ril­le ja myös tule­vil­le suku­pol­vil­le koi­tuu kovin hin­ta aikam­me maa­han­muut­to­po­li­tii­kan epä­on­nis­tu­mi­sis­ta. Nyt teh­dyt valin­nat mää­rit­tä­vät sekä maam­me talou­del­lis­ta kan­to­ky­kyä että tur­val­li­suut­ta pit­käl­le tule­vai­suu­teen. Suo­men ei voi­da antaa muut­tua tur­vat­to­mak­si ja suo­ma­lai­sil­le tun­nis­ta­mat­to­mak­si maak­si. Mei­dän on otet­ta­va oppia pait­si tois­ten Poh­jois­mai­den vir­heis­tä, myös nii­den tiu­ken­tu­neen maa­han­muut­to­po­li­tii­kan onnis­tu­mi­sis­ta.

Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so edis­tää maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa, jol­la pal­vel­laan Suo­men ja suo­ma­lais­ten etu­ja. Maa­han­muut­to­po­li­tii­kas­sa on otet­ta­va huo­mioon ensi­si­jai­ses­ti talou­del­lis­ten ja yhteis­kun­nal­lis­ten ongel­mien ennal­taeh­käi­sy, mut­ta myös jo ilmen­nei­den ongel­mien jäl­ki­kä­tei­set kor­jaus­toi­met ovat vält­tä­mät­tö­miä. Suo­men on har­joi­tet­ta­va kes­tä­vää maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa, joka ei lisää talou­del­lis­ta tai muu­ta yhteis­kun­nal­lis­ta lisä­ra­si­tet­ta suo­ma­lais­ten har­teil­le.

 

HUMA­NI­TAA­RI­NEN MAA­HAN­MUUT­TO

Kiin­tiö­pa­ko­lai­suus

Suo­men on lope­tet­ta­va maal­lem­me hai­tal­li­nen kiin­tiö­pa­ko­lais­ten vas­taa­not­ta­mi­nen. Vaik­ka kiin­tiö­pa­ko­lais­ten koh­dal­la avun tar­ve onkin toden­net­tua, se on aut­ta­mi­sen muo­to­na epä­käy­tän­nöl­li­nen. Pako­lais­kiin­tiö pal­ve­lee vain pien­tä osaa mil­joo­nis­ta apua tar­vit­se­vis­ta. Myös kus­tan­nus on autet­ta­via län­si­mai­hin len­nä­tet­täes­sä monin­ker­tai­ses­ti kor­keam­pi kuin lähia­lueil­la autet­taes­sa.

Vas­taa­not­ta­van yhteis­kun­nan kan­nal­ta pako­lais­kiin­ti­öön liit­tyy myös suu­rim­mat kotou­tu­mi­sen ongel­mat. Pako­lais­kiin­tiö tuo kehi­tys­mais­ta län­teen ihmi­siä, jois­ta mer­kit­tä­väl­lä osal­la ei ole tosia­sial­li­sia edel­ly­tyk­siä kotou­tua kor­kean osaa­mis­ta­son yhteis­kun­tiin. Tuli­joi­den mones­ti heik­ko kie­li­tai­to ja kou­lu­tus­ta­so, kor­kea työt­tö­myys ja tuki­riip­pu­vuus sekä kult­tuu­ri­nen etäi­syys aiheut­ta­vat kor­kei­den kus­tan­nus­ten ohel­la myös rikol­li­suu­den ja kiel­teis­ten kult­tuu­ris­ten ilmiöi­den lisään­ty­mis­tä.

Kiin­tiö­pa­ko­lais­jär­jes­tel­mä ja sen vaka­vat ongel­mat haas­ta­vat poh­jois­mai­sen hyvin­voin­ti­val­tion perus­luon­teen. Mitä suu­rem­mak­si hei­kos­ti kotou­tu­nei­den ulko­maa­lais­ten ryh­mä kas­vaa, sitä voi­mak­kaam­min myös Suo­meen alkaa muo­dos­tua Ruot­sin ja Tans­kan esi­merk­kien mukai­sia ghet­tou­tu­via rin­nak­kai­syh­teis­kun­tia. Kiin­tiö­pa­ko­lais­ten vas­taa­not­ta­mi­sen sijaan Suo­men on har­joi­tet­ta­va talou­del­li­ses­ti ja sosi­aa­li­ses­ti kes­tä­vää maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa.

 

Tur­va­paik­ka­po­li­tiik­ka

Tur­va­paik­ka­jär­jes­tel­mäm­me on van­hen­tu­nut. Tur­va­paik­ka­lain­sää­dän­tö ja sitä kos­ke­vat kan­sain­vä­li­set sopi­muk­set kehi­tet­tiin aika­na, jol­loin tur­vaa haet­tiin lähia­lueil­ta ja raja­tum­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Nykyi­sin tur­va­pai­kan­ha­kuun läh­de­tään mas­soit­tain kau­kaa kehi­tys­mais­ta, mikä aiheut­taa suur­ta talou­del­lis­ta ja inhi­mil­lis­tä vahin­koa niin haki­joil­le itsel­leen kuin vas­taa­not­ta­vil­le yhteis­kun­nil­le­kin.

Tur­va­paik­ka­po­li­tiik­ka ei saa lisä­tä tur­vat­to­muut­ta suo­ma­lai­sil­le tai muo­ka­ta suo­ma­lais­ten eli­nym­pä­ris­töä heil­le tun­nis­ta­mat­to­mak­si. Tur­va­paik­ka­po­li­tiik­kaa on päi­vi­tet­tä­vä mini­moi­maan sii­tä aiheu­tu­vat kulut ja tur­val­li­suusu­hat, takaa­maan tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den paluu koti­maa­han­sa sen mah­dol­lis­tues­sa sekä estä­mään koh­tuut­to­man suu­ret kult­tuu­rie­rot.

Tur­va­paik­ka­pro­ses­sin hyväk­si­käy­töl­le on pan­ta­va pis­te. Tur­vaa tar­vit­se­mat­to­mat haki­jat ruuh­kaut­ta­vat viran­omai­set ja oikeus­lai­tok­sen perus­teet­to­mil­la hake­muk­sil­la sekä kiel­tei­sis­tä tur­va­paik­ka­pää­tök­sis­tä tois­tu­vas­ti valit­ta­mal­la. Uusin­ta­ha­ke­muk­sil­le on ase­tet­ta­va tiu­kem­mat ehdot ja mää­räl­li­set rajoit­teet, joil­la este­tään pahim­mil­laan vuo­sia kes­tä­vä hake­mus- ja vali­tus­kier­re. Myös mat­kus­tus- ja hen­ki­lö­asia­kir­jo­jen puu­te on näh­tä­vä haki­jal­le epäe­dul­li­se­na, jot­tei jär­jes­tel­mä kan­nus­ta nii­den hävit­tä­mi­seen ja siten pro­ses­sin hidas­ta­mi­seen.

Tur­va­paik­ka­pro­ses­si tuli­si siir­tää Suo­men rajo­jen ulko­puo­lel­le. Kol­man­nes­sa maas­sa jär­jes­tet­ty tur­va­pai­kan­ha­ku las­ki­si kan­nus­ti­mia elin­ta­so­siir­to­lai­suu­del­le ja perus­teet­to­mil­le hake­muk­sil­le sekä vähen­täi­si pro­ses­sin koko­nais­kus­tan­nuk­sia. Rajo­jem­me ulko­puo­lel­le ulkois­tet­tu haku­pro­ses­si myös estäi­si kiel­tei­sen pää­tök­sen saa­neen lait­to­mas­ti Suo­meen jää­mi­sen, ehkäi­si­si rikol­li­suut­ta ja tur­val­li­suusuh­kia sekä siten hel­pot­tai­si polii­sin työ­tä.

Tur­va­paik­ko­ja myön­net­täes­sä suo­je­lun on olta­va läh­tö­koh­tai­ses­ti väliai­kais­ta. Tur­va­pai­kan tai tois­si­jais­ta suo­je­lua saa­neel­ta on voi­ta­va edel­lyt­tää paluu­ta koti­maa­han suo­je­lun tar­peen pää­tyt­tyä. Tur­va­pai­kan, tois­si­jai­sen suo­je­lun ja muun myön­ne­tyn oles­ke­lu­lu­van mää­rä­ai­ko­ja on myös lyhen­net­tä­vä ja suo­je­lun tar­vet­ta arvioi­ta­va useam­min, jot­ta oles­ke­lun koko­nais­kes­to lyhe­ni­si.

Tuli­jan läh­tö­kult­tuu­ril­la on mer­kit­tä­vä vai­ku­tus hänen kotou­tu­mi­sen onnis­tu­mi­seen­sa. Euroop­pa­lai­sen on hel­pom­pi sopeu­tua toi­seen euroop­pa­lai­seen val­tioon kuin kau­kai­seen maa­han toi­sel­la man­te­reel­la. Suu­ri kult­tuu­ri­nen etäi­syys vai­keut­taa Suo­meen kotou­tu­mis­ta eikä pal­ve­le tuli­jaa saa­ti vas­taa­not­ta­vaa yhteis­kun­taa. Sik­si Suo­men tulee tar­jo­ta tur­vaa ainoas­taan lähia­lueil­lam­me eli Euroo­pas­sa sotaa pake­ne­vil­le.

 

Raja­val­von­ta

Rajoil­lam­me on varau­dut­ta­va maa­han­muu­ton uhkiin. Euroo­pas­sa on todis­tet­tu men­nei­nä vuo­si­na niin spon­taa­ne­ja kuin orga­ni­soi­tu­ja­kin siir­to­lais­vir­to­ja, jot­ka ovat epä­va­kaut­ta­neet nii­den koh­teik­si jou­tu­nei­ta yhteis­kun­tia. Panos­tuk­set raja­val­von­taan ja lait­to­man siir­to­lai­suu­den tor­jun­taan ovat ennal­taeh­käi­se­viä toi­mia niin ulko-, sisä- kuin tur­val­li­suus­po­li­tii­kan­kin saral­la.

Suo­men on vält­tä­mä­tön­tä lisä­tä raja­val­von­nan resurs­se­ja ja pys­tyt­tää raja-aitaa eten­kin rajan ris­kialt­tiim­piin koh­tiin, eri­tyi­ses­ti itä­ra­jal­le. Omaam­me Euroo­pan unio­nin pisim­män yhte­näi­sen ulko­ra­jan Venä­jän kans­sa, mikä tekee meis­tä alt­tiin siir­to­lai­sia hyväk­si­käyt­tä­vil­le hybri­dio­pe­raa­tioil­le, joi­ta on näh­ty jo esi­mer­kik­si Puo­lan ja Val­ko-Venä­jän rajal­la.

Myös län­si­ra­jal­la on varau­dut­ta­va siir­to­lais­vir­toi­hin. Suo­mes­sa ei saa pääs­tä tois­tu­maan Euroo­pan siir­to­lais­krii­sin kal­tai­nen tilan­ne, jos­sa itse­näi­nen maam­me on pait­si halu­ton, myös kyke­ne­mä­tön sul­ke­maan rajo­jaan. Sisä­ra­ja­val­von­ta Schen­gen-alu­eel­la on tar­vit­taes­sa voi­ta­va palaut­taa ja tur­va­paik­ka­ha­ke­mus­ten vas­taa­not­ta­mi­nen kes­keyt­tää.

Suo­men on pää­tet­tä­vä itse omis­ta rajois­taan eikä pää­tän­tä­val­taa rajois­tam­me tule siir­tää Euroo­pan unio­nil­le. Suo­men on sil­ti kan­nat­ta­vaa edis­tää EU:ssa omien ja myös mui­den unio­nin ulko­ra­jo­jen kan­sal­lis­ta val­von­taa täy­den­tä­viä toi­mia esi­mer­kik­si Euroo­pan raja- ja meri­var­tio­lai­tos Fron­texin kaut­ta. Siir­to­lais­vir­to­jen pysäyt­tä­mi­nen jo EU:n ulko­ra­joil­la niin idäs­sä kuin muis­sa­kin ilman­suun­nis­sa on Suo­men etu­jen mukais­ta.

 

TYÖ- JA OPIS­KE­LU­PE­RUS­TEI­NEN MAA­HAN­MUUT­TO

Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to ja saa­ta­vuus­har­kin­ta

Työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton on pal­vel­ta­va vas­taa­not­ta­vaa yhteis­kun­taa. Työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa on tar­kas­tel­ta­va väes­töl­li­sen huol­to­suh­teen ja hal­van työ­voi­man sijaan talou­del­li­sen huol­to­suh­teen ja jul­kis­ta­lou­del­li­sen koko­nais­vai­ku­tuk­sen näkö­kul­mis­ta. Suo­mi ei voi vas­ta­ta hei­ken­ty­vään huol­to­suh­tee­seen haa­li­mal­la maa­han lisää jul­ki­sis­ta tulon­siir­rois­ta riip­pu­vai­sia ihmi­siä – kävi­vät he töis­sä tai eivät.

Niin kau­an kuin Suo­mes­sa on asu­mis­pe­rus­tei­nen sosi­aa­li­tur­va, on työ­pe­räi­sel­tä maa­han­muut­ta­jal­ta edel­ly­tet­tä­vä vähin­tään 3 000 euron kuu­kausi­tu­lo­ja, mikä kos­ket­taa käy­tän­nös­sä EU:n ulko­puo­lis­ta maa­han­muut­toa kol­man­sis­ta mais­ta. Tulo­ra­ja tor­juu eri­tyi­ses­ti hal­pa­työ­voi­maa, jon­ka net­to­vai­ku­tus jul­ki­sel­le talou­del­le jää mones­ti nega­tii­vi­sek­si tuli­joi­den saa­mien jul­kis­ten pal­ve­lu­jen ja asu­mis­pe­rus­tei­sen sosi­aa­li­tur­van myö­tä.

Suo­men on pidet­tä­vä kiin­ni saa­ta­vuus­har­kin­nas­ta. Saa­ta­vuus­har­kin­ta on yhä käy­tös­sä kai­kis­sa EU- ja ETA-mais­sa, pait­si Ruot­sis­sa, jos­sa sii­tä luo­pu­mi­nen ei joh­ta­nut toi­vot­tui­hin tulok­siin. Sen nojal­la tul­leet eivät työl­lis­ty­neet aloil­le, jois­sa oli mer­kit­tä­vin työ­voi­ma­pu­la, vaan aloil­le, jois­sa oli jo yli­tar­jon­taa. Työ­lu­pien tar­ve­har­kin­nas­ta luo­pu­mi­nen lisä­si Ruot­sis­sa monia kiel­tei­siä lie­veil­miöi­tä, kuten rikol­li­suut­ta, har­maan talou­den vaih­dan­taa sekä työ­eh­to­jen pol­ke­mis­ta.

Työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton muo­dois­ta kan­na­tet­ta­vaa on kor­kean osaa­mi­sen ja tulo­ta­son maa­han­muut­to, joka on läh­tö­koh­tai­ses­ti vas­taa­not­ta­val­le yhteis­kun­nal­le hyö­dyl­lis­tä. Kor­kean osaa­mi­sen ja tulo­ta­son työ­pe­räi­seen maa­han­muut­toon ei lii­ty saman­lais­ta jul­kis­ta­lou­del­lis­ta rasi­tet­ta, rikol­li­suut­ta tai mui­ta huma­ni­taa­ri­sel­le maa­han­muu­tol­le tyy­pil­li­siä kiel­tei­siä piir­tei­tä. Kui­ten­kin suu­ri osa työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta kes­kit­tyy nime­no­maan mata­lan osaa­mi­sen hal­pa­työ­voi­maan eri­tyi­ses­ti EU- ja ETA-mai­den ulko­puo­lel­ta.

Aidos­ti hyö­dyl­lis­ten työ­pe­räis­ten maa­han­muut­ta­jien väy­liä saa­pua Suo­meen on kehi­tet­tä­vä ja suju­voi­tet­ta­va. Samaan aikaan on var­mis­tet­ta­va, ettei alo­jen palk­ka­ke­hi­tys jää jäl­keen ulko­mai­sen työ­voi­man kil­pail­les­sa koti­mai­sen työ­voi­man kans­sa. Eri­tyis­osaa­jien hou­kut­te­lus­sa kes­kei­sin­tä on pyr­kiä alhai­sem­paan vero­tuk­seen ja saa­da Suo­meen työ­paik­ko­ja luo­via inves­toin­te­ja. Eri­tyis­osaa­jien kysyn­tä muo­dos­tuu tar­peen mukaan, eikä ilman tar­vet­ta ole tule­via osaa­jia.

Ulko­mai­sen hal­pa­työ­voi­man sijaan Suo­men on kor­kean tek­no­lo­gian yhteis­kun­ta­na panos­tet­ta­va ene­ne­vis­sä mää­rin auto­maa­tioon, teko­ä­lyyn ja nii­den sovel­ta­mi­seen eri yhteis­kun­nan aloil­la. Auto­maa­tio ja teko­ä­ly voi­vat toi­mia mer­kit­tä­vä­nä osa­rat­kai­su­na Suo­men ala­ti heik­ke­ne­vään väes­töl­li­seen ja talou­del­li­seen huol­to­suh­tee­seen ilman ulko­mai­seen hal­pa­työ­voi­maan liit­ty­viä ongel­mia.

 

Opis­ke­lu­pe­rus­tei­nen maa­han­muut­to

Suo­men tulee hou­ku­tel­la ulko­maa­lai­sia kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­ta pait­si saa­pu­maan, myös jää­mään Suo­meen. Opis­ke­li­ja­vaih­dot toi­mi­vat yhte­nä tär­keä­nä väy­lä­nä kor­kean tason maa­han­muu­tol­le sekä tuli­joi­den Suo­meen integroi­tu­mi­sel­le jo opin­to­jen aika­na. Ulko­maa­lai­set opis­ke­li­jat ovat par­haim­mil­laan Suo­mel­le inves­toin­ti, jon­ka kan­nat­ta­vuu­des­ta onkin tär­keä pitää huol­ta.

Ulko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den suo­men kie­len oppi­mis­ta on lisät­tä­vä. UIko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den tosia­sial­li­set mah­dol­li­suu­det jää­dä, työl­lis­tyä ja kotou­tua Suo­meen olen­nai­ses­ti hei­ken­ty­vät ilman riit­tä­vää suo­men kie­len tai­toa. Ulko­maa­lai­sen opis­ke­li­jan opis­ke­luoi­keu­teen tuli­si sitoa enem­män suo­men kie­len opin­to­ja ja suo­men kie­len oppi­mis­ta edel­ly­tet­tä­vä. Kie­le­nop­pi­mis­ta tuli­si myös tukea ja pal­ki­ta esi­mer­kik­si sti­pen­dein, jot­ta kor­kea­kou­lus­ta val­mis­tues­sa opis­ke­li­jan kie­li­tai­to vas­tai­si parem­min suo­ma­lai­ses­sa arjes­sa ja työ­elä­mäs­sä vaa­dit­tua tasoa.

Kor­kea­kou­lu­jen on hyvä periä ulko­maa­lai­sil­ta opis­ke­li­joil­ta luku­vuo­si­mak­su­ja. Luku­vuo­si­mak­sut eivät juu­ri­kaan vähen­nä kiin­nos­tus­ta Suo­mes­sa opis­ke­lua koh­taan, mut­ta ne mah­dol­lis­ta­vat ope­tuk­sen kehit­tä­mi­sen ja sii­tä koi­tu­vien kus­tan­nus­ten kat­ta­mi­sen. On ter­ve läh­tö­koh­ta, että ulko­mail­ta Suo­meen muut­ta­vat opis­ke­li­jat osal­lis­tu­vat opin­to­jen­sa ja käyt­tä­mien­sä pal­ve­lui­den kus­tan­nuk­siin mak­sa­mil­laan luku­vuo­si­mak­suil­la ja veroil­la.

 

Asu­mis­pe­rus­tei­nen sosi­aa­li­tur­va

Suo­men on luo­vut­ta­va asu­mis­pe­rus­tei­ses­ta sosi­aa­li­tur­vas­ta ja siir­ryt­tä­vä kan­sa­lai­suus­pe­rus­tei­seen sosi­aa­li­tur­vaan. Suo­ma­lai­nen sosi­aa­li­tur­va kuu­luu läh­tö­koh­tai­ses­ti Suo­men kan­sa­lai­sil­le ja ulko­mail­ta muut­ta­vien tuli­si ennen suo­ma­lai­sen sosi­aa­li­tur­van saa­mis­ta ansai­ta itsel­leen kan­sa­lai­suus.

Asu­mis­pe­rus­tei­nen sosi­aa­li­tur­va on puret­ta­va myös sik­si, että se mah­dol­lis­taa jul­ki­sel­le talou­del­le kal­liin hal­pa­työ­voi­man. Asu­mis­pe­rus­tei­sen sosi­aa­li­tur­van saa­mi­seen vaa­dit­tu vähim­mäi­san­sio on hyvin alhai­nen, sil­lä Suo­mes­sa työs­ken­te­le­vä ulko­maa­lai­nen on oikeu­tet­tu sii­hen jo alle tuhan­nen euron kuu­kausian­sioil­la. Jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta on myös kes­tä­mä­tön­tä, että oles­ke­lu­lu­van saa­neet tur­va­pai­kan­ha­ki­jat ja per­hee­nyh­dis­tä­mi­sen kaut­ta Suo­meen tul­leet ulko­maa­lai­set ovat nykyi­sin oikeu­tet­tu­ja suo­ma­lai­seen sosi­aa­li­tur­vaan. Suo­meen saa­pu­van työn­te­ki­jän tuli­si pys­tyä itse kus­tan­ta­maan asu­mi­sen­sa ja elä­mi­sen­sä sen sijaan, että osa sii­tä kus­tan­ne­taan suo­ma­lai­sel­la sosi­aa­li­tur­val­la.

 

KAN­SA­LAI­SUUS, KOTOUT­TA­MI­NEN JA KOTIUT­TA­MI­NEN

Kan­sa­lai­suu­den ehdot

Suo­men kan­sa­lai­suu­den saa­mi­sen ehto­ja on kiris­tet­tä­vä. Nykyi­sin kan­sa­lai­suu­den voi saa­da lyhyel­lä oles­ke­lul­la, puut­teel­li­sel­la kie­li­tai­dol­la ja riit­tä­mät­tö­mil­lä tuloil­la. Kan­sa­lai­suus tulee myön­tää vain maa­han­muut­ta­jil­le, jot­ka pys­ty­vät osoit­ta­maan kykyn­sä elät­tää itsen­sä, tuot­taa lisä­ar­voa Suo­mel­le ja sulau­tua osak­si suo­ma­lais­ta yhteis­kun­taa.

Kan­sa­lai­suu­den saa­mi­sen asu­mi­sai­ka on koro­tet­ta­va kym­me­neen (10) vuo­teen niin yhtä­jak­soi­sen kuin kerä­tyn­kin asu­mi­sa­jan osal­ta. Kie­li­tai­to­vaa­ti­mus­ta on koro­tet­ta­va nykyi­ses­tä ylei­sen kie­li­tut­kin­non tai­to­ta­so kol­mes­ta tasoon nel­jä. Lisäk­si kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sen ruot­sin­kie­li­ses­tä vaih­toeh­dos­ta on luo­vut­ta­va, sil­lä maa­han­muut­ta­jan ei voi­da olet­taa tule­van Suo­mes­sa toi­meen pel­käl­lä ruot­sin kie­lel­lä. Ulko­suo­ma­lai­sil­le paluu­muut­ta­jil­le puo­les­taan on tar­jot­ta­va mah­dol­li­suus kan­sa­lai­suu­den saa­mi­seen ilmoi­tuk­ses­ta eli hel­po­te­tus­sa jär­jes­tyk­ses­sä, mikä­li he voi­vat osoit­taa riit­tä­vän suo­men kie­len tai­don ja suo­ma­lai­set suku­juu­ren­sa.

Nyky­ta­sos­ta kym­me­neen vuo­teen koro­tet­tua asu­mi­sai­kaa kom­pen­soi­maan sää­det­täi­siin enim­mil­lään kol­men (3) vuo­den asu­mi­sa­jan alen­nus. Alen­nuk­sen sai­si, mikä­li haki­ja on suo­rit­ta­nut ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non Suo­mes­sa tai jos hän kyke­ni­si osoit­ta­maan mer­kit­tä­väs­ti hyö­dyt­tä­neen­sä suo­ma­lais­ta yhteis­kun­taa talou­del­li­ses­ti tai aka­tee­mi­ses­ti. Jat­kos­sa Suo­men kan­sa­lai­suut­ta voi­si siis hakea aikai­sin­taan seit­se­män (7) vuo­den jäl­keen.

Kan­sa­lai­suu­den saa­mi­sen ehto­jen täyt­ty­mis­tä on arvioi­ta­va ja mitat­ta­va kat­ta­val­la kan­sa­lai­suus­ko­keel­la. Kokees­sa pait­si var­men­net­tai­siin haki­jan riit­tä­vä suo­men kie­len tai­to, myös tes­tat­tai­siin tie­tä­mys­tä suo­ma­lai­ses­ta yhteis­kun­nas­ta, kult­tuu­ris­ta ja his­to­rias­ta. Kokeen läpäi­se­mi­nen oli­si osoi­tus maa­han­muut­ta­jan sulau­tu­mi­ses­ta osak­si suo­ma­lais­ta yhteis­kun­taa. Vas­taa­van­lai­sia kan­sa­lai­suus­ko­kei­ta on käy­tös­sä lukui­sis­sa län­si­mais­sa, kuten esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa ja Iso-Bri­tan­nias­sa.

Lisä­täk­seen kotou­tu­mi­sen pal­kit­se­vuut­ta ja suo­jel­lak­seen suo­ma­lais­ten itse­mää­rä­mi­soi­keut­ta, tuli­si ei-kan­sa­lai­sil­ta pois­taa äänioi­keus kun­ta- ja alue­vaa­leis­sa. Tämä ei kos­ke EU-mai­den ja Poh­jois­mai­den kan­sa­lai­sia.

Viran­omai­sil­la tulee olla mah­dol­li­suus tar­vit­taes­sa edel­lyt­tää Suo­men kan­sa­lai­suut­ta hake­val­ta vie­raan val­tion kan­sa­lai­suu­des­ta luo­pu­mis­ta. Menet­te­lyä sovel­let­tai­siin tapauk­sis­sa, jois­sa toi­sen maan kan­sa­lai­suu­den säi­lyt­tä­mi­sen arvioi­daan muo­dos­ta­van tur­val­li­suusu­han aiheut­ta­van siteen Suo­men kan­sa­lai­sen ja vie­raan val­tion välil­le.

Suo­men kan­sa­lai­suu­den pois­ta­mis­ta on hel­po­tet­ta­va. Nykyi­sin kan­sa­lai­suu­den saa­mi­nen tekee liki mah­dot­to­mik­si maa­han­muut­to­po­li­tii­kan jäl­ki­kä­ti­set kor­jaus­toi­met, kuten rikok­siin syyl­lis­ty­nei­den ulko­maa­lais­ten kar­ko­tuk­set. Nyky­la­ki mah­dol­lis­taa kan­sa­lai­suu­den pois­ta­mi­sen vain Suo­men elin­tär­kei­den etu­jen vas­tai­ses­ta toi­min­nas­ta. Täs­tä kyn­ny­seh­dos­ta on luo­vut­ta­va, jot­ta kan­sa­lai­suu­den pois­to mah­dol­lis­tuu muis­ta­kin kuin maan­pe­tok­seen liit­ty­vis­tä rikok­sis­ta.

Kan­sa­lai­suus tulee voi­da pois­taa myös hen­ki­löl­tä, joka syyl­lis­tyy vaka­vaan hen­keen ja ter­vey­teen koh­dis­tu­vaan rikok­seen, vaka­vaan talous­ri­kok­seen, vaka­vaan huu­mausai­ne­ri­kok­seen tai muu­hun tör­keä­muo­toi­seen rikok­seen, jos­ta tuo­mi­taan van­keus­ran­gais­tus. Mai­nit­tui­hin rikok­siin syyl­lis­ty­mi­nen on riit­tä­vä näyt­tö enki­lön kyvyt­tö­myy­des­tä sopeu­tua suo­ma­lai­seen yhteis­kun­taan.

 

Per­hee­nyh­dis­tä­mi­nen

Per­hee­nyh­dis­tä­mi­set muo­dos­ta­vat mer­kit­tä­vän osan Suo­meen suun­tau­tu­vas­ta maa­han­muu­tos­ta. Per­hee­nyh­dis­tä­mi­sil­tä on läh­tö­koh­tai­ses­ti edel­ly­tet­tä­vä samo­ja jul­kis­ta­lou­del­li­sia laa­tu­vaa­ti­muk­sia kuin kai­kel­ta muul­ta­kin maa­han­muu­tol­ta. Tämä tar­koit­taa per­hee­nyh­dis­tä­mis­ten tulo­ra­jo­jen korot­ta­mis­ta nykyi­ses­tä.

Per­hee­nyh­dis­tä­mis­ten tulo­ra­jat on ulo­tet­ta­va kos­ke­maan myös Suo­men kan­sa­lai­sia. Muis­ta Poh­jois­mais­ta poi­ke­ten Suo­mi ei täl­lä het­kel­lä edel­ly­tä kan­sa­lai­sil­taan riit­tä­vän toi­meen­tu­lon osoit­ta­mis­ta per­hee­nyh­dis­tä­mis­tä haet­taes­sa. Tämä yhdes­sä nykyis­ten kevyi­den kan­sa­lai­suu­den saa­mi­sen kri­tee­rien kans­sa joh­taa sii­hen, että tulo­ra­jat­to­mia per­hee­nyh­dis­tä­mi­siä hake­vat myös kan­sa­lai­suu­den saa­neet ulko­maa­lais­taus­tai­set. Täten per­hee­nyh­dis­tä­mi­sis­tä muo­dos­tuu tosia­sial­li­ses­ti jul­kis­ta­lout­ta kuor­mit­ta­va huma­ni­taa­ri­sen maa­han­muu­ton väy­lä. Per­hee­nyh­dis­tä­mis­ten toi­meen­tu­loe­del­ly­tys­ten on ulo­tut­ta­va myös pako­lai­siin ja tur­va­pai­kan saa­nei­siin.

Avio- ja avo­puo­li­soi­den per­hee­nyh­dis­tä­mi­sis­sä Suo­men tulee edel­lyt­tää yhdis­tet­tä­väl­tä puo­li­sol­ta riit­tä­vää suo­men kie­len tai­toa sekä vähin­tään 21 vuo­den ikää. Tämä paran­taa puo­li­son kotou­tu­mi­sen­nus­tet­ta ja ehkäi­see pak­koa­vio­liit­to­ja. Per­heen­jä­se­net ovat jat­kos­sa­kin ter­ve­tul­lei­ta Suo­meen, kun­han per­he­kun­ta kyke­nee kotou­tu­maan, elät­tä­mään itsen­sä eikä aiheu­ta koh­tuu­ton­ta lisä­ra­si­tet­ta suo­ma­lai­sel­le yhteis­kun­nal­le.

 

Kotout­ta­mi­nen

Nykyi­nen tar­ve mit­ta­val­le kotout­ta­mi­sel­le on seu­raus­ta laa­dul­taan hei­kos­ta maa­han­muu­tos­ta. Län­si­maa­lai­sen ja kor­kea­ta­soi­sen maa­han­muu­ton koh­dal­la kotout­ta­mi­sen tar­ve on mal­til­lis­ta, kun taas kehi­tys­mai­den koh­dal­la mit­ta­vaa. Kotout­ta­mi­sen tar­vet­ta ja sen aiheut­ta­maa rasi­tet­ta jul­kis­ta­lou­del­le voi­daan vähen­tää maa­han­muut­to­po­li­tii­kan kiris­tyk­sin.

Sil­tä osin kuin kotout­ta­mis­po­li­tiik­kaa har­joi­te­taan, on sen perus­tut­ta­va peri­aat­teel­le ”maas­sa maan taval­la”. Jul­kis­ra­hoit­tei­sen kotout­ta­mi­sen ainoa­na teh­tä­vä­nä on edis­tää suo­ma­lai­seen yhteis­kun­taan sopeu­tu­mis­ta. Samal­la se tor­juu hai­tal­lis­ta moni­kult­tuu­ri­suut­ta, jos­sa kult­tuu­rie­rot yhdes­sä kotou­tu­mi­sen ongel­mien kans­sa joh­ta­vat suo­ma­lai­ses­ta elä­män­ta­vas­ta vie­raan­tu­nei­den rin­nak­kai­syh­teis­kun­tien syn­tyyn. Ulko­maa­lais­taus­tais­ten alu­eel­lis­ta kes­kit­ty­mis­tä on ehkäis­tä­vä tehok­kaal­la asun­to­po­li­tii­kal­la ja rajoit­ta­mal­la muut­toa asui­na­lueil­le, jois­sa on tun­nis­tet­tu ghet­tou­tu­mi­sen ris­ki.

Kai­ken kotout­ta­mis­toi­min­nan on edis­tet­tä­vä suo­men kie­len oppi­mis­ta. Se on tehok­kain kei­no lisä­tä kotou­tet­ta­vien maa­han­muut­ta­ja­ryh­mien työl­lis­ty­mis­tä ja Suo­meen sopeu­tu­mis­ta. Jul­ki­sen, yksi­tyi­sen ja kol­man­nen sek­to­rin on kes­ki­tyt­tä­vä luo­maan parem­pia mah­dol­li­suuk­sia ja kan­nus­ti­mia kie­lio­pin­to­jen sekä muu­hun kie­len oppi­mis­ta tuke­van toi­min­nan jär­jes­tä­mi­seen.

Kai­kis­ta kult­tuu­reis­ta saa­pu­vil­la maa­han­muut­ta­jil­la ei ole yhtä­läi­siä edel­ly­tyk­siä integroi­tua suo­ma­lai­seen yhteis­kun­taan. Viran­omais­ten on huo­mioi­ta­va eri­tyi­ses­ti isla­mi­nus­kon tuo­mat haas­teet inte­graa­tiol­le. Jokai­sel­ta Suo­meen tuli­jal­ta on edel­ly­tet­tä­vä ymmär­rys­tä maam­me laeis­ta ja nor­meis­ta sekä nii­den erois­ta läh­tö­maas­sa val­lin­nei­siin.

Viran­omais­ten, kuten polii­sin, kou­lu­jen ja las­ten­suo­je­lun on kiin­ni­tet­tä­vä eri­tyis­tä huo­mio­ta eriy­ty­mi­seen tai­pu­vai­siin yhtei­söi­hin, jot­tei Suo­meen pesiy­tyi­si kehi­tys­mai­den taka­pa­jui­sia tapo­ja, kuten pak­koa­vio­liit­to­ja, las­ten ritu­aa­li­sia ympä­ri­leik­kauk­sia tai sha­ria-lakia. Suo­ma­lai­sel­le yhteis­kun­nal­le vie­rais­ta, vaa­ral­li­sis­ta ja perus­oi­keuk­sia pol­ke­vis­ta tavois­ta on seu­rat­ta­va nykyis­tä kovem­pia tuo­mioi­ta ja nii­den tuli­si myös toi­mia perus­tee­na kan­sa­lai­suu­den pois­ta­mi­sel­le sekä kar­ko­tuk­sel­le.

Isla­mi­soi­tu­mi­seen on puu­tut­ta­va ajois­sa. Viran­omai­sil­le on taat­ta­va pait­si val­tuu­det, myös vel­vol­li­suus val­voa mos­kei­joi­den ja isla­mi­lais­ten yhdys­kun­tien toi­min­taa sekä niis­sä levi­tet­ty­jä oppe­ja ääri­lii­keh­din­nän kit­ke­mi­sek­si. Isla­mis­min levit­tä­mi­sen ja leviä­mi­sen ehkäi­se­mi­sek­si myös ulko­mai­nen rahoi­tus Suo­mes­sa toi­mi­vil­le mos­kei­joil­le on kiel­let­tä­vä.

 

Jen­giy­ty­mi­nen ja ghet­tou­tu­mi­nen

Jen­giy­ty­mis­tä ja ghet­tou­tu­mis­ta on mää­rä­tie­toi­ses­ti tor­jut­ta­va. Suo­mes­sa toi­mii nykyi­sin lukui­sia katu­jen­ge­jä, joi­den jäse­nis­tä liki kaik­ki ovat ulko­maa­lais­taus­tai­sia. Jen­git aiheut­ta­vat ympä­ris­tös­sään tur­vat­to­muut­ta ja haas­ta­vat viran­omais­ten toi­min­ta­ky­kyä. Ris­ki­nä on asui­na­luei­den yhä voi­mak­kaam­pi segre­gaa­tio, kun suo­ma­lai­nen kan­ta­väes­tö muut­taa pois rau­hat­to­mil­ta alueil­ta ja niil­le jää­vät pää­osin hei­kos­ti kotou­tu­neet maa­han­muut­ta­ja­ryh­mät. Kiel­tei­nen kier­re on pysäy­tet­tä­vä jo var­hain.

Jen­giy­ty­mi­sen ja ghet­tou­tu­mi­sen pysäyt­tä­mi­seen eivät rii­tä pel­kät peh­meät sosi­aa­li­po­liit­ti­set kei­not, kuten kotout­ta­mi­nen, oppi­las­huol­to ja nuo­ri­so­työ. Ilmiöi­tä on tor­jut­ta­va myös maa­han­muut­to- ja kri­mi­naa­li­po­liit­ti­sin kei­noin. Hei­kos­ti kotou­tu­va maa­han­muut­ta­ja­väes­tö on mer­kit­tä­vin yksit­täi­nen syy jen­giy­ty­mi­sen ja alu­eel­li­sen eriy­ty­mi­sen taus­tal­la. Sik­si maa­han­muut­to­po­li­tii­kan kiris­tä­mi­nen on ensi­si­jai­nen kei­no ennal­taeh­käis­tä jen­giy­ty­mis­tä.

Katu­jen tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­ses­sa kes­keis­tä on pois­taa tur­vat­to­muu­den aiheut­ta­jat kaduil­ta. Polii­sin mää­rää ja mää­rä­ra­ho­ja on mer­kit­tä­väs­ti lisät­tä­vä, jot­ta lisään­ty­vän jen­gi­ri­kol­li­suu­den tuo­miin haas­tei­siin voi­daan puut­tua entis­tä tehok­kaam­min. Jen­giy­ty­mi­sen kit­ke­mi­sek­si tar­vi­taan lisäk­si tiu­kem­pia kri­mi­naa­li­po­liit­ti­sia toi­men­pi­tei­tä, kuten tuo­mioi­den piden­tä­mis­tä, rikos­ten pal­jous­alen­nuk­sis­ta luo­pu­mis­ta ja ulko­maa­lais­ten rikol­lis­ten kar­ko­tuk­sia.

Suo­men on seu­rat­ta­va ja ennal­taeh­käis­tä­vä asui­na­luei­den ghet­tou­tu­mis­ta. Eriy­ty­vät asui­na­lu­eet on tun­nis­tet­ta­va ja kiel­tei­seen kehi­tyk­seen puu­tut­ta­va jo var­hain. Mal­lia on otet­ta­va esi­mer­kik­si Tans­kas­ta, jos­sa ghe­tok­si mää­ri­tel­lään asui­na­lue, jon­ka asuk­kais­ta mer­kit­tä­vä osa on ei-län­si­maa­lai­sia, työt­tö­miä, pel­kän perus­kou­lu­tuk­sen varas­sa, mata­la­tu­loi­sia tai rikok­sis­ta tuo­mit­tu­ja.

Val­von­taa ja ennal­taeh­käi­syä tuke­maan on luo­ta­va kan­sal­li­nen stra­te­gia, joka sisäl­tää kei­not ghet­tou­tu­mis­ta vas­taan. Tans­kas­sa ghet­tou­tu­nei­ta asui­na­luei­ta on rau­hoi­tet­tu esi­mer­kik­si pur­ka­mal­la kun­nal­li­sia vuo­kra-asun­to­ja ja raken­ta­mal­la tilal­le omis­tusa­sun­to­ja. Myös sosi­aa­li­tur­vas­ta riip­pu­vai­sia asu­kas­ryh­miä on vel­voi­tet­tu muut­ta­maan toi­saal­le. Suo­mes­sa on seu­rat­ta­va Tans­kan toi­mien vai­ku­tuk­sia ja otet­ta­va niis­tä oppia. Hyvin­voin­ti­val­tion tule­vai­suus riip­puu kyvys­täm­me tun­nis­taa ja puut­tua ajois­sa sitä uhkaa­viin ongel­miin.

 

Kotiut­ta­mi­nen

Ulko­maa­lai­set, jot­ka syyl­lis­ty­vät rikok­siin tai eivät omaa oles­ke­lu­lu­paa, tulee pois­taa maas­ta. Suo­men ei tule ehdoin tah­doin ker­ryt­tää maa­han ulko­maa­lais­ta rikol­li­suut­ta tai oles­ke­luoi­keu­de­ton­ta väes­tön­osaa, vaan mää­rä­tie­toi­ses­ti kotiut­taa hei­tä kar­ko­tuk­sin, kään­ny­tyk­sin ja pak­ko­pa­lau­tuk­sin.

Kar­ko­tuk­sen tulee olla auto­maa­tio ulko­maa­lai­sen syyl­lis­tyes­sä vaka­viin, hen­keen ja ter­vey­teen koh­dis­tu­viin rikok­siin. Nyky­lain­sää­dän­tö jät­tää lii­kaa har­kin­ta­val­taa viran­omai­sil­le, min­kä seu­rauk­se­na vaka­viin rikok­siin syyl­lis­ty­neis­tä lähes puo­let vält­tyy kar­ko­tuk­sel­ta. Viran­omais­ten koko­nais­har­kin­nan tuli­si pal­vel­la ulko­maa­lai­sen rikol­li­sen edun sijaan koko yhteis­kun­nan etua. Myös vähem­män vaka­vis­sa rikok­sis­sa nii­den tois­tu­vuu­den ja suo­ra­nai­sen tapa­ri­kol­li­suu­den on joh­det­ta­va nykyis­tä useam­min ulko­maa­lai­sen kar­ko­tuk­seen ja maa­han­tu­lo­kiel­toon.

Ulko­maa­lai­set van­git on siir­ret­tä­vä tuo­mioi­neen koti­mai­hin­sa jo van­keu­den aika­na. Ehdot­to­maan van­keus­ran­gais­tuk­seen tuo­mit­tu­jen ja kar­ko­tus­pää­tök­sen saa­nei­den ulko­maa­lais­van­kien koh­dal­la ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta, että he istu­vat tuo­mion­sa lop­puun Suo­mes­sa ja vas­ta sen jäl­keen palaa­vat koti­maa­han­sa. Suo­mes­sa van­keu­den kus­tan­nuk­set ovat kor­keat, mikä luo tar­pee­ton­ta lisä­ra­si­tet­ta jul­ki­sel­le sek­to­ril­le ulko­maa­lais­ten van­kien mää­rän lisään­tyes­sä.

Mikä­li ulko­maa­lais­ta van­kia ei kye­tä siir­tä­mään van­keu­den aika­na takai­sin koti­maa­han­sa, on tämän van­keus siir­ret­tä­vä suo­ri­tet­ta­vak­si kol­man­teen maa­han. Suo­men on Tans­kan tavoin vuo­krat­ta­va ulko­maa­lai­sia van­ke­ja var­ten sel­le­jä kol­man­sis­ta, hal­vem­man kus­tan­nus­ta­son mais­ta. Siten hel­po­te­taan myös kapa­si­tee­tin puut­tees­ta kär­si­vien suo­ma­lais­van­ki­loi­den ja yli­kuor­mi­tuk­ses­ta kär­si­vien van­gin­var­ti­joi­den tilan­net­ta.

Myös lait­to­mas­ti maas­sa oles­ke­le­vien eli ’’pape­rit­to­mien’’ palau­tuk­sia on tehos­tet­ta­va. Se edel­lyt­tää viran­omai­sil­ta laa­jem­paa yhteis­työ­tä ja vel­voi­tet­ta rapor­toi­da koh­taa­mi­sis­ta lait­to­mas­ti maas­sa oles­ke­le­vien kans­sa. Lai­ton maas­sa oles­ke­lu on omi­aan lisää­mään rikol­li­suut­ta, har­maa­ta talout­ta ja rin­nak­kai­syh­teis­kun­tien syn­tyä. Sik­si kiel­tei­sen pää­tök­sen saa­neet tur­va­pai­kan­ha­ki­jat ja lait­to­mas­ti maas­sa oles­ke­le­vat on vel­voi­tet­ta­va käyt­tä­mään jal­ka­pan­taa tai tar­vit­taes­sa siir­ret­tä­vä säi­löön­ot­to­kes­kuk­siin odot­ta­maan palau­tus­ta koti­maa­han.