Alue­po­li­tiik­ka

Joh­dan­to

Koko Suo­men on säi­lyt­tä­vä asu­mis­kel­poi­se­na ja elin­voi­mai­se­na myös tule­vai­suu­des­sa. Tähän pää­mää­rään pyr­ki­mi­seen kan­nus­taa kan­sal­lis­mie­li­nen arvo­maa­il­ma, jos­sa mitään osaa koti­maas­ta ei unoh­de­ta eikä mitään aluet­ta koti­maas­ta pääs­te­tä rap­peu­tu­maan. Maa­seu­dun rap­peu­tu­mi­sen estä­mi­nen on tär­ke­ää Suo­mes­sa myös maan­puo­lus­tuk­sel­li­sis­ta ja huol­to­var­muu­del­li­sis­ta syis­tä. Autioi­tu­vat alu­eet ovat maan­puo­lus­tuk­sel­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta tur­val­li­suus­ris­ki ja huol­to­var­muu­den kan­nal­ta on tär­ke­ää, että alku­tuo­tan­to pide­tään käyn­nis­sä koko Suo­men alu­eel­la.

 

Har­vaan asu­tul­la Suo­mel­la on olta­va tule­vai­suus

Suo­mes­sa kau­pun­gis­tu­mi­nen ete­nee pää­osin omal­la pai­nol­laan, joten poli­tii­kas­sa eri­tyis­huo­mio­ta on kiin­ni­tet­tä­vä kau­pun­kien ole­mas­sao­lon mah­dol­lis­ta­van maa­seu­dun elin­voi­mai­suu­den yllä­pi­toon. Maa­seu­dun ja kas­vu­kes­kus­ten kes­ki­näis­tä riip­pu­vuus­suh­det­ta ei saa unoh­taa poliit­ti­sia pää­tök­siä teh­des­sä. Ruo­an ja raa­ka-ainei­den tuo­tan­to ei kas­vu­kes­kuk­sis­sa onnis­tu, joten urbaa­nit asui­nym­pä­ris­töt ovat riip­pu­vai­sia haja-asu­tusa­luei­den alku­tuo­tan­nos­ta. Vas­ta­vuo­roi­ses­ti kas­vu­kes­kus­ten tulee pitää huo­li inves­toin­neis­ta maa­seu­dul­le.

Suo­mes­sa on käyn­nis­sä huo­les­tut­ta­va ilmiö las­ten ja nuor­ten tur­val­li­suu­des­ta kas­vu­kes­kuk­sis­sa. Katu­jen­gien ja rikol­li­suu­den lisään­tyes­sä lap­set ja nuo­ret pys­ty­vät vart­tu­maan tur­val­li­sem­mas­sa ympä­ris­tös­sä maa­seu­dul­la. Pie­nem­mät yhtei­söt myös ede­saut­ta­vat vas­tuul­li­seen elä­mään, sil­lä sana liik­kuu nopeas­ti nuo­rien ongel­ma­käyt­täy­ty­mi­ses­tä. Täl­löin myös ongel­miin puut­tu­mi­nen var­hai­ses­sa vai­hees­sa onnis­tuu hel­pom­min. Tämän jäl­keen voi läh­teä maa­il­mal­le toteut­ta­maan itse­ään ja mah­dol­li­ses­ti pala­ta myö­hem­min takai­sin koti­seu­dul­le per­heen perus­ta­mis­ta var­ten tai muut­taa jo perus­te­tun per­heen kans­sa.

Har­vaan asut­tu Itä- ja Poh­jois-Suo­mi tulee pitää asut­tu­na tur­val­li­suus­syis­tä, mut­ta myös aluei­den luon­non­va­ro­jen vuok­si. Väes­tön­ke­hi­tyk­ses­sä har­vaan asu­tut alu­eet ovat nykyi­sin suu­rim­pia häviä­jiä, vaik­ka­kin työ­voi­mas­ta on näil­lä­kin alueil­la pulaa. Alue­po­liit­ti­nen tasa-arvo ei toteu­du Suo­mes­sa ja EU:n alue­ke­hi­tys­ra­hoi­tus­ta tuli­si lisä­tä har­vaan asu­tuil­le alueil­le. Perus­te­lui­na voi­daan käyt­tää EU:n pit­kää ulko­ra­jaa Venä­jän kans­sa, jon­ka puo­lus­ta­mi­nen pitäi­si olla myös EU:n tavoit­tei­den mukais­ta. EU:lta Suo­men tuli­si vaa­tia aktii­vi­ses­ti vuo­sien net­to­mak­sa­jan roo­lin hoi­dos­ta rahaa myös Suo­meen.

Har­vaan asu­tus­sa Suo­mes­sa esiin­tyy pal­jon turis­mia ja vapaa-ajan asu­tus­ta, mikä vaa­tii alu­eel­ta myös pysy­vää asu­tus­ta. Maa­seu­dul­le työn peräs­sä muut­ta­jil­le on sää­det­tä­vä opin­to­lai­na­hy­vi­tys. Tämä kan­nus­tai­si kysei­sil­le alueil­le nuo­rem­pia ja työ­ky­kyi­siä ihmi­siä paik­kaa­maan huol­to­suh­det­ta. Myös per­hei­den mää­rä lisään­tyi­si maa­seu­dul­la, kor­ja­ten väes­tö­ra­ken­net­ta enti­ses­tään. Vie­tet­ty lap­suus maa­seu­dul­la myös luo ihmi­sel­le siteen kysei­sel­le alu­eel­le, mikä ede­saut­taa alu­eel­le palaa­mis­ta myö­hem­mäs­sä elä­män­vai­hees­sa.

Pit­kän itä­ra­jan omaa­va­na val­tio­na lii­an har­vaan asut­tu Suo­mi on itses­sään tur­val­li­suus­ris­ki. Riit­tä­vä väes­tö har­vaan asu­tuil­la alueil­la ja eten­kin Itä-Suo­mes­sa aut­taa takaa­maan itä­ra­jan puo­lus­tus­ta konflik­ti­ti­lan­tees­sa. Puo­lus­tus­voi­mien on yllä­pi­det­tä­vä aktii­vis­ta toi­min­taa myös näil­lä muut­to­tap­pio­alueil­la. Lak­kau­tet­tu­ja varus­kun­tia on syy­tä palaut­taa toi­min­taan, mikä­li varus­mie­hiä saa­daan tar­peek­si tai mikä­li Nato oli­si kiin­nos­tu­nut jouk­ko-osas­to­jen perus­ta­mi­ses­ta Suo­meen. Puo­lus­tuk­sen kan­nal­ta on olen­nais­ta, että har­vaan asu­tuil­la alueil­la on myös riit­tä­väs­ti soti­las­käyt­töön sovel­tu­via koh­tei­ta, joi­hin perus­taa jouk­ko­ja puo­lus­ta­maan laa­jo­ja aluei­ta.

Laa­du­kas pal­ve­lu­ta­so on tur­vat­ta­va koko Suo­mes­sa

Maa­seu­dun ja maa­seu­tu­mais­ten aluei­den elin­voi­mai­suu­den takei­na ovat toi­mi­vat ja oikein mitoi­te­tut, eten­kin per­hei­den, las­ten ja nuor­ten pal­ve­lut. Mikä­li esi­mer­kik­si kor­kea­kou­lu­verk­ko kes­ki­te­tään pel­käs­tään suur­ten kau­pun­kien ja kas­vu­kes­kus­ten etuoi­keu­dek­si, maa­seu­tu kuih­tuu. Koko Suo­men on pysyt­tä­vä asu­mis­kel­poi­se­na ja nuor­ten mah­dol­li­suuk­sia pysyä koti­seu­dul­laan on tuet­ta­va esi­mer­kik­si täs­mä­kou­lu­tus­ten tai kehit­ty­nei­den digi­taa­lis­ten oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen, sekä kor­kea­kou­lu­kes­kus­ten avul­la. On myös kiin­ni­tet­tä­vä huo­mio­ta ylei­seen ilma­pii­riin, jon­ka mukaan nuor­ten oli­si kas­vaes­saan läh­det­tä­vä ole­tusar­voi­ses­ti kau­as per­hees­tään ja tuki­ver­kois­taan. Myös maa­seu­tu, kehys­kun­nat, maa­seu­tu­mai­set alu­eet ja pie­nem­mät kau­pun­git tar­vit­se­vat nuo­ria osaa­jia kehit­tä­mään aluei­den elin­voi­maa, luo­maan uut­ta yri­tys­toi­min­taa ja raken­ta­maan Suo­men tule­vai­suut­ta. 

Jäl­jel­lä ole­vaa kou­lu­verk­koa on puo­lus­tet­ta­va. 2000-luvul­la on lak­kau­tet­tu sääs­tö­jen toi­vos­sa ja kes­kit­tä­mis­vim­mas­sa täy­sin elin­voi­mai­sia kylä­kou­lu­ja, mikä on joh­ta­nut kylien kuih­tu­mi­seen ja asu­tuk­sen kes­kit­ty­mi­seen enti­ses­tään. Pie­net ja tur­val­li­set kylä­kou­lu­yh­tei­söt sekä koh­tuul­li­set kou­lu­mat­kat ovat puo­lus­ta­mi­sen arvoi­sia asioi­ta. Mikä­li oppi­la­sen­nus­te alu­eel­la ei osoi­ta romah­ta­mi­sen merk­ke­jä, pel­käs­tään lak­kau­tusu­has­ta kes­kus­te­le­mi­nen voi ohja­ta muut­toai­keis­sa ole­via per­hei­tä valit­se­maan toi­sen asuin­pai­kan, jol­loin maal­ta­muu­ton noi­dan­ke­hä on val­mis. On sel­vi­tet­tä­vä val­tio­ta­sois­ta kylä­kou­lu­li­sää, jota jae­taan val­tio­no­suuk­si­na kylä­kou­lu­ja yllä­pi­tä­vil­le kun­nil­le, jot­ta elin­voi­mais­ten kylä­kou­lu­jen tule­vai­suus tur­va­taan. 

Poli­tii­kas­sa on esi­tet­ty toi­vei­ta kun­tien eri­kois­tu­mi­ses­ta, ja kun­tien teh­tä­vä­kent­tä on mur­rok­ses­sa muun muas­sa sote-uudis­tuk­sen vuok­si. Eri­kois­tu­mis­ta voi­si toteut­taa val­tion tahol­ta käy­tän­nös­sä hajaut­ta­mal­la val­tion viras­to­ja ja jopa nii­den pää­kont­to­rei­ta ympä­ri Suo­mea. Esi­mer­kik­si Met­sä­hal­li­tuk­sen pää­kont­to­ri voi­tai­siin sijoit­taa Poh­jois-Poh­jan­maal­le tai Lap­piin, jois­sa met­sä­teol­li­suut­ta on run­saas­ti. Myös syn­ny­tys­sai­raa­la­verk­ko on pyrit­tä­vä säi­lyt­tä­mään alu­eel­li­ses­ti hajau­tet­tu­na. Tämä toi­si uusia työ­paik­ko­ja ja elin­voi­maa myös pie­nem­piin kau­pun­kei­hin.

Val­tion viras­to­jen hajaut­ta­mis­ta puol­taa myös digi­ta­li­saa­tio ja eri­tyi­ses­ti koro­na­krii­sin aiheut­ta­ma etä­työ­mah­dol­li­suuk­sien entis­tä laa­ja­mit­tai­sem­pi käyt­töön­ot­to. Useis­sa val­tion viras­tois­sa on työ­teh­tä­viä, jot­ka vaa­ti­vat vähän tai eivät vaa­di lain­kaan fyy­sis­tä läs­nä­oloa var­si­nai­sel­la työ­pai­kal­la. Täy­sin paik­ka­riip­pu­mat­to­mis­sa työ­teh­tä­vis­sä myös jul­ki­sen rek­ry­toin­nin tulee olla paik­ka­riip­pu­ma­ton­ta. Onnis­tu­nut etä­työs­ken­te­ly vaa­tii myös toi­mi­vat tie­to­lii­ken­neyh­tey­det. Val­tion ja kun­tien pitää tukea toi­mi­vien tie­to­lii­ken­neyh­teyk­sien, esi­mer­kik­si valo­kui­tu­yh­teyk­sien raken­ta­mis­ta. Samoin val­tion ja kun­tien tulee tar­jo­ta edul­li­ses­ti etä­työs­ken­te­ly­ti­lo­ja niil­le, jot­ka eivät pys­ty työs­ken­te­le­mään kotoa käsin tai joil­la on viras­ton lähim­pään toi­mi­pis­tee­seen lii­an pit­kä mat­ka. Tämä lisää pien­ten kun­tien elin­voi­maa ja pie­nen­tää osal­taan myös pääs­tö­jä ja työ­mat­ka­lii­ken­tee­seen kulu­vaa raha­sum­maa.

Yhä useam­pi val­tion tar­joa­ma pal­ve­lu on saa­ta­vil­la täy­sin säh­köi­ses­ti. Esi­mer­kik­si lain­huu­don saa­mi­nen tai riko­sil­moi­tuk­sen teke­mi­nen onnis­tuu käte­väs­ti inter­ne­tin kaut­ta. Paik­ka­riip­pu­ma­ton työ tar­jo­aa mah­dol­li­suu­det myös paik­ka­riip­pu­mat­to­mal­le asia­kas­pal­ve­lul­le.  Pal­ve­lui­den tar­joa­mis­ta säh­köi­ses­ti tulee kehit­tää enti­ses­tään, toi­mi­via lähi­pal­ve­lui­ta unoh­ta­mat­ta. Digi­ta­li­saa­tio tar­jo­aa mah­dol­li­suuk­sia myös lähi­pal­ve­lui­den paran­ta­mi­sel­le. Monet val­tion viras­tot ovat hajaut­ta­neet toi­min­tan­sa digi­ta­li­saa­tion myö­tä siten, että esi­mer­kik­si asiak­kaan asuin­paik­ka­kun­nal­la ei ole väliä, vaan pal­ve­lua saa min­kä hyvän­sä paik­ka­kun­nan toi­mi­pis­tees­sä. Täl­lai­set pal­ve­lut vaa­ti­vat kui­ten­kin sitä, että val­tion viras­to­jen tulee hajaut­taa toi­mi­pis­teen­sä sopi­vin väli­mat­koin ympä­ri Suo­men, jot­ta nii­hin oli­si koh­tuul­li­nen mat­ka kaik­kial­ta Suo­mes­ta.

Kul­ku­yh­teyk­sien on pysyt­tä­vä kul­jet­ta­vi­na

Suo­mes­sa on maan­laa­jui­ses­ti pidet­tä­vä huol­ta ties­tön kun­nos­ta, joka pal­ve­lee niin teol­li­suu­den kuin kan­sa­lais­ten­kin tar­pei­ta. Suo­mes­sa autoi­li­jat tuo­vat suu­ren mää­rän vero­ja val­tion kas­saan. Tämän vuok­si on koh­tuul­lis­ta, että näis­tä rahois­ta väy­lä­ver­kon kun­nos­sa­pi­toon löy­tyy tar­vit­taes­sa rahaa. Eri­tyi­ses­ti maa­seu­dul­la, mis­sä yksi­tyi­sau­toi­lu on vält­tä­mä­tön­tä töis­sä käy­mi­sen osal­ta tulee ottaa huo­mioon esi­mer­kik­si vero­tuk­ses­sa. Riit­tä­vä hel­po­tus ede­saut­taa sitä, ettei työs­sä­käy­mi­nen tule lii­an kal­liik­si kan­sa­lai­sil­le. Tämä myös kan­nus­tai­si otta­maan työ­tä vas­taan väli­mat­kois­ta huo­li­mat­ta. Kan­na­tam­me myös polt­toai­nei­den koh­tuul­lis­ten hin­to­jen yllä­pi­toa tar­vit­taes­sa val­tiol­li­sil­la toi­mil­la. 

Rau­ta­tei­tä tulee kehit­tää ja kor­ja­ta Suo­mes­sa. Hyvä­kun­toi­nen ja nopea rai­de­lii­ken­ne on koko Suo­men etu. Junien nopeu­den hidas­ta­mis­ta vaa­ti­vat rata­vau­riot on kor­jat­ta­va vii­py­mät­tä. Eri­tyis­tä huo­mio­ta tuli­si kiin­nit­tää Itä-Suo­men radan kehit­tä­mi­seen, sil­lä se pal­ve­lee Suo­mea maan­puo­lus­tuk­sel­li­ses­ti, ja edis­tää alu­een kehit­tä­mis­tä ja suju­via kul­ku­yh­teyk­siä kysei­sel­le alu­eel­le. Lisäk­si Suo­men Nato-jäse­nyy­den myö­tä on kehi­tet­tä­vä myös Poh­jois-Nor­jaan suun­tau­tu­vaa väy­lä­verk­koa huol­to­var­muu­den tur­vaa­mi­sek­si. Nor­jan Jää­me­ren sata­mat pysy­vät ympä­ri­vuo­ti­ses­ti sula­na, ja tava­raa pitää pys­tyä toi­mit­ta­maan nii­den kaut­ta Suo­meen toi­mit­ta­maan, mikä­li Itä­me­rel­lä tilan­ne eska­loi­tui­si. Näi­hin hank­kei­siin voi­tai­siin hakea tukea myös EU:lta alue­ke­hi­tys­ra­hoi­tuk­sen muo­dos­sa.

Suo­mi on maan­tie­teel­li­ses­ti käy­tän­nös­sä kuin saa­ri, joka on riip­pu­vai­nen meri­lii­ken­tees­tä. Tava­rat saa­pu­vat Suo­meen suu­rim­mak­si osak­si rah­ti­lai­voil­la. Täs­tä syys­tä on tär­ke­ää, että lai­va­lii­ken­ne kai­kil­la ran­nik­koa­lueil­lam­me on suju­vaa. Vaik­ka­kin lai­va­lii­ken­ne kes­kit­tyy vah­vas­ti ete­läi­seen ja län­ti­seen Suo­meen, ei poh­joi­sia sata­mia tule unoh­taa. Perä­me­rel­lä asti sijait­se­vat sata­mat ede­saut­ta­vat huol­to­var­muut­ta poh­joi­ses­sa, sekä madal­ta­vat kul­je­tus­kus­tan­nuk­sia laa­jal­ti kysei­sel­lä alu­eel­la. Toi­mi­vien sata­mien lähei­syys ede­saut­taa vien­ti­teol­li­suu­den inves­toin­te­ja, sil­lä vien­ti­teol­li­suus kul­kee vah­vas­ti käsi kädes­sä lai­va­lii­ken­teen kans­sa. 

Maa­kun­ta­len­to­jen tuke­mis­ta tulee tar­kas­tel­la kriit­ti­ses­ti. Maa­kun­ta­len­to­jen rahal­lis­ta tuke­mis­ta tulee arvioi­da sen mukaan, miten nopeas­ti kysei­seen mää­rän­pää­hän pää­see rau­ta­teit­se. Tuet on koh­dis­tet­ta­va ensi­si­jai­ses­ti pidem­pien mat­ko­jen maa­kun­tiin, sil­lä täl­löin niil­lä on aut­ta­va vai­ku­tus maa­seu­dun elin­voi­maan, yri­tys­toi­min­taan ja turis­miin. Myös reit­tien käyt­tö­as­tei­ta tulee tar­kas­tel­la, sil­lä lähes tyh­jien konei­den len­nät­tä­mi­nen val­tion rahoil­la ei ole kan­na­tet­ta­vaa eikä ympä­ris­töys­tä­väl­lis­tä toi­min­taa.

Työ­tä ja huol­to­var­muut­ta maa­ta­lou­del­la

Koro­na­krii­sin aiheut­ta­mat logis­tiik­ka­ket­ju­jen häi­riöt todis­ti­vat sen, ettei nyky-yhteis­kun­ta ole vie­lä täy­sin val­mis toi­mi­maan glo­baa­leis­sa poik­keus­ti­lan­teis­sa. Sen vuok­si on vält­tä­mä­tön­tä, että koti­maan oma­va­rai­suusas­te pide­tään tur­val­li­sel­la tasol­la. Lähi­ruo­an tuo­tan­non edis­tä­mi­nen on myös eduk­si pai­kal­li­sel­le ruo­ka­kult­tuu­ril­le, työl­li­syy­del­le ja talou­del­le. Elä­män ja yhteis­kun­nan toi­mi­vuu­den kan­nal­ta fysi­kaa­li­sis­ta perus­tar­peis­ta kuten elin­tar­vi­keo­ma­va­rai­suu­des­ta huo­leh­ti­mi­nen on ensim­mäi­nen ja yksi tär­keim­mis­tä sei­kois­ta, mitä tulee isän­maan tur­val­li­suu­teen ja se kos­ket­taa kaik­kia yhteis­kun­nan osa-aluei­ta.

Maa­ta­lous­tuet ovat tar­peel­li­sia Suo­men huol­to­var­muu­den yllä­pi­tä­mi­sek­si, ja täs­tä syys­tä Suo­men maa­ta­lous­sek­to­ria on tuet­ta­va myös jat­kos­sa. Suo­men ei tule myös­kään aset­taa EU:n vaa­ti­muk­sia tiu­kem­pia rajoit­tei­ta maa­ta­lou­del­le kil­pai­lu­ky­kym­me säi­lyt­tä­mi­sek­si elin­tar­vi­ke­mark­ki­noil­la. Tämän lisäk­si Suo­men on yllä­pi­det­tä­vä riit­tä­vän tasoi­sia huol­to­var­muus­va­ras­to­ja, eivät­kä kan­san­ta­lou­den sopeu­tus­toi­met saa näil­tä osin vaa­ran­taa huol­to­var­muut­ta.

Alku­tuo­tan­non ala on olta­va talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa ja eten­kin nuo­ria on kan­nus­tet­ta­va nykyis­tä enem­män maa­ta­lous­a­lal­le. Maa­ti­lay­rit­tä­jil­tä vaa­di­taan yhä enem­män kor­kea­ta­soi­sem­paa osaa­mis­ta, mut­ta alku­tuo­tan­non alan kou­lu­tus­paik­ko­jen ver­kos­to on kar­siu­tu­nut ohuek­si. Alan val­ta­kun­nal­li­nen saa­vu­tet­ta­vuus lisäi­si alan veto­voi­mai­suut­ta ja hel­pot­tai­si työ­voi­ma­pu­laa. Hou­kut­te­le­vuut­ta lisäi­si myös byro­kra­tia­vii­da­kon run­sas kar­si­mi­nen.

Alan ahdin­koa voi­daan lie­ven­tää myös suju­voit­ta­mal­la maa­ti­lo­jen omis­ta­jan­vaih­dok­sia. Tämä kos­kee myös vero­po­li­tiik­kaa. Luo­vu­tus­voit­to­ve­ron pois­ta­mi­nen maa­ta­lous­maan ja tuo­tan­to­ra­ken­nus­ten osal­ta kuo­lin­pe­sää jakaes­sa sii­nä tilan­tees­sa kun tämä omis­tus myy­dään aktii­vi­vil­je­li­jäl­le oli­si sopi­va kan­nus­tin toi­min­nan jat­ka­mi­sen kan­nal­ta.

Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on pit­kään hyväk­syt­ty aja­tus, että kar­ja­ta­lou­den tuot­ta­mat metaa­ni­pääs­töt kuor­mit­ta­vat ilmas­toa mer­kit­tä­väs­ti. Kui­ten­kin tut­ki­mus­tu­los­ten valos­sa asia ei ole ollen­kaan yksioi­koi­nen. Kri­tiik­ki ja näyt­tö eten­kin märeh­ti­jöi­den ilmas­to­vai­ku­tuk­sil­le perus­tuu ylei­ses­ti hyväk­syt­tyyn GWP 100 -mal­liin, joka aset­taa pääs­tö­koh­tai­set läm­mi­tys­po­ten­ti­aa­lit eri pääs­tö­läh­teil­le. Kui­ten­kaan tämä mal­li ei ota huo­mioon kar­ja­ta­lou­den metaa­nin kier­toa vaan se yliar­vioi tämän läm­mi­tys­po­ten­ti­aa­lin monin­ker­tai­sek­si todel­li­suu­teen näh­den. Suo­men ei tule perus­taa omia ilmas­to­ta­voit­tei­ta kar­ja­ta­lou­den osal­ta täl­le mal­lil­le vaan sen on käy­tet­tä­vä tämän kier­ron huo­mioon otta­va GWP* -mal­lia.

 

Suo­men met­sät ovat Suo­men met­siä

Met­sä­po­li­tiik­ka on pidet­tä­vä kan­sal­li­sis­sa käsis­sä, sil­lä met­sä­ta­lous on Suo­men talou­den sel­kä­ran­ka. Met­sät ovat Suo­mes­sa suu­rim­mak­si osak­si yksi­tyi­so­mis­tei­sia, ja näin sen tulee olla jat­kos­sa­kin. Asi­aan liit­tyy vah­vas­ti perus­tus­lais­sa­kin tur­vat­tu omai­suu­den suo­ja. Euroo­pan unio­nin har­joit­ta­maa mie­li­val­tais­ta pää­tös­val­lan ulot­ta­mis­ta met­sien omis­tuk­seen ei tule sal­lia. Suo­ma­lais­ten met­sien- ja met­sä­no­mis­ta­jien etua on val­vot­ta­va jat­kos­sa­kin kan­sal­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta. Suo­ma­lai­nen met­sän­hoi­to on ja tulee pitää jat­kos­sa­kin suun­nan­näyt­tä­jä­nä muil­le Euroo­pan unio­nin mail­le. Tämä tar­koit­taa jat­ku­vaa met­sä­ta­lou­den kehit­tä­mis­tä yhä kor­keam­mal­le jalos­tet­tui­hin tuot­tei­siin.

Suo­meen ei saa muo­dos­tua tilan­net­ta, jos­sa met­sien pää­tän­tä­val­ta on EU:n käsis­sä. Mikä­li täl­lai­sia raken­tei­ta pää­see syn­ty­mään, ne tulee pur­kaa. Suo­mi on ollut met­sien osal­ta Euroo­pan mal­li­maa, met­siä on hoi­det­tu hyvin ja uut­ta met­sää kas­va­te­taan kaa­tu­neen tilal­le. Muu­al­la Euroo­pas­sa tilan­ne ei ole yhtä hyvä. Tilan­ne on hälyt­tä­vä mikä­li huo­nos­ti met­sän­sä hoi­ta­neet maat pää­se­vät sane­le­vat Suo­mel­le, kuin­ka met­siäm­me tulee hoi­taa. Tilan­net­ta, jos­sa Euroo­pan Unio­nin suh­teel­li­ses­ti met­säi­sin maa, jou­tui­si osta­maan hii­li­nie­lu­ja muis­ta EU:n mais­ta, ei saa pääs­tää kehit­ty­mään. Suo­ma­lai­sen puun hyö­dyn­tä­mis­tä ei tule EU:n toi­mes­ta rajoit­taa mil­lään taval­la, eivät­kä hii­li­nie­lu- ja ilmas­to­ta­voit­teet saa muo­dos­tua suo­ma­lais­ta met­sä­teol­li­suut­ta ja met­sän­hoi­toa rajoit­ta­vik­si teki­jöik­si. EU:n joh­ta­ma met­sä­po­li­tiik­ka tuli­si Suo­mel­le äärim­mäi­sen kal­liik­si. 

Suo­mes­sa tulee jat­kos­sa­kin sal­lia avo­hak­kuut ja met­sän­hoi­don tulee perus­tua jat­ku­vaan uudis­ta­mis­vel­voit­tee­seen. Suo­ma­lai­sia met­sän­hoi­ta­jia tulee kan­nus­taa jat­ku­vaan kas­va­tuk­seen alueil­la, joil­la se on suo­tui­saa. Täs­tä syys­tä met­sän­hoi­toon tar­koi­te­tut tuki­muo­dot on säi­ly­tet­tä­vä tule­vai­suu­des­sa­kin. Tukea tuli­si lisä­tä ja sen tuli­si koh­dis­tua moni­puo­li­ses­ti met­sän­hoi­don eri vai­hei­siin tai­mi­kon var­hais­hoi­dos­ta, nuo­ren met­sän hoi­toon ja met­sän ter­veys­lan­noit­ta­mi­seen, mikä paran­taa huo­mat­ta­vas­ti met­sän hii­len sidon­taa ja kas­vu­po­ten­ti­aa­lia. Suo­mes­sa tulee myös kehit­tää tuh­ka­lan­noit­ta­mi­sen kan­nat­ta­vuut­ta ja ohja­ta met­sä­no­mis­ta­jia jat­ku­vaan kas­va­tuk­seen ja tur­hien oji­tus­ten vält­tä­mi­seen.

Suo­men tulee tule­vai­suu­des­sa hou­ku­tel­la lisää met­sä­teol­li­suu­den inves­toin­te­ja, ja Suo­men tulee pyr­kiä vie­mään ympä­ris­töys­tä­väl­li­sen met­sän­hoi­don osaa­mis­ta muu­al­le maa­il­maan. Ympä­ris­tö­lain­sää­dän­nön tulee olla kan­sal­li­ses­ti enna­koi­ta­vis­sa ja hal­li­tus­ten tulee sitou­tua tuke­maan talou­del­li­ses­ti, eko­lo­gi­ses­ti ja sosi­aa­li­ses­ti kes­tä­vää met­sä­ta­lout­ta. Suo­men met­sien tule­vai­suu­den kan­nal­ta ei ole jär­ke­vää mää­ri­tel­lä pro­sen­tu­aa­li­sia tavoit­tei­ta met­sien suo­je­le­mi­sel­le. Kan­sal­lis­puis­to­ja ei tule perus­taa val­tion tai kun­tien har­joit­ta­mia pak­ko­lu­nas­tuk­sia käyt­täen. Maa-aluei­den lunas­ta­mi­sen tulee perus­tua met­sä­no­mis­ta­jien vapaa­eh­toi­suu­teen. Luon­non­hoi­don rahoi­tus­ta tuli­si koh­dis­taa ympä­ris­tön moni­muo­toi­suu­den kan­nal­ta arvok­kaim­piin koh­tei­siin. Kan­nus­ti­mien tulee olla vai­ku­tuk­sil­taan siten jär­ke­viä, että ne eivät vaa­ran­na puu­raa­ka-aineen saan­tia.