Ener­gia- ja ympä­ris­tö­po­li­tiik­ka

Joh­dan­to  

Ener­gia- ja ympä­ris­tö­po­liit­ti­sen ohjel­mam­me kak­si pää­vaa­ti­mus­ta ovat ihmi­sen ja luon­non ter­veen suh­teen edis­tä­mi­nen sekä Suo­men ener­giao­ma­va­rai­suu­den tur­vaa­mi­nen. Tun­nus­tam­me, että ilmas­ton­muu­tos on vaka­va maa­il­man­laa­jui­nen ongel­ma, joka vaa­tii kan­sain­vä­li­siä rat­kai­su­ja. Arvos­tam­me myös pyr­ki­myk­siä suo­jel­la suo­ma­lais­ta luon­toa, sil­lä koti­mai­sen luon­non suo­je­le­mi­nen on tär­keä osa kan­sal­lis­mie­lis­tä arvo­maa­il­maa. Ilmas­to­toi­met ja ympä­ris­tön­suo­je­lu on kui­ten­kin toteu­tet­ta­va siten, ettei niis­tä koi­du koh­tuut­to­mia kus­tan­nuk­sia Suo­men talou­del­le ja suo­ma­lai­sil­le kulut­ta­jil­le. 

Ihmi­sen ja luon­non ter­ve suh­de  

Ihmis­ten ja luon­non väli­nen suh­de on pidet­tä­vä ter­vee­nä. Kehit­ty­vän ihmis­kun­nan tulee vaa­lia bio­di­ver­si­teet­tiä ja luon­non elin­voi­mai­suut­ta, mut­ta ympä­ris­tön­suo­je­lu ei saa myös­kään muo­dos­tua esteek­si ihmis­kun­nan kehi­tyk­sel­le. On löy­det­tä­vä tasa­pai­noi­nen kes­ki­tie, jos­sa ihmi­nen ja luon­to elä­vät maa­il­mas­sa rin­nak­kain. Ter­ve luon­to­suh­de lisää myös ihmis­kun­nan ter­veyt­tä, sil­lä luon­to tar­jo­aa ihmi­sil­le kat­ta­via vir­kis­tys­mah­dol­li­suuk­sia. 

Ihmis­ten mah­dol­li­suus naut­tia luon­non anti­mis­ta on tur­vat­ta­va Suo­mes­sa. Met­säs­tys, kalas­tus sekä kotie­läin­ten pitä­mi­nen ovat ihmi­sil­le luon­nol­li­sia akti­vi­teet­te­ja, joten ihmis­ten mah­dol­li­suuk­sia naut­tia niis­tä ei tule koh­tuut­to­mas­ti rajoit­taa. Ei esi­mer­kik­si ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta, että met­säs­tys­kau­den pys­tyy estä­mään valit­ta­mal­la tois­tu­vas­ti kaa­to­lu­vis­ta. Met­säs­tyk­sen sabo­toin­ti on teh­tä­vä mah­dot­to­mak­si. Tiu­kat rajoi­tuk­set ovat perus­tel­tu­ja sil­loin, kun ne ovat vält­tä­mät­tö­miä tur­vaa­maan eläin­la­jien sel­viä­mi­sen Suo­men luon­nos­sa. Esi­mer­kik­si tiu­kat kalas­tus­ra­joi­tuk­set Sai­maal­la ovat kan­na­tet­ta­via niin kau­an, kun sai­maan­nor­pan sel­viä­mi­nen Suo­mes­sa on vaa­ran­tu­nut. 

Esi­merk­ki epä­ter­vees­tä luon­to­suh­tees­ta on täl­lä het­kel­lä susien ja ihmis­ten väli­nen suh­de Suo­mes­sa. Susi on pit­kään ollut Suo­mes­sa uha­na­lai­nen laji, mut­ta ehdo­ton met­säs­tys­kiel­to on teh­nyt susis­ta pelot­to­mia, mis­tä seu­raa ei-toi­vot­tu­ja susi­vie­rai­lu­ja ihmis­ten pihoil­la ja kotie­läi­nai­tauk­sis­sa. Sudet muo­dos­ta­vat myös vaa­ran ulko­na liik­ku­vil­le lap­sil­le. Tämä kaik­ki lisää ihmis­ten kes­kuu­des­sa susi­vi­haa ja hou­ku­tus­ta sala­met­säs­tyk­seen. Susien kan­nan­hoi­dol­li­nen met­säs­tys on vält­tä­mä­tön­tä, jot­ta sudet voi­daan opet­taa kar­hu­jen tavoin pel­kää­mään ihmi­siä ja vält­tä­mään koh­taa­mi­sia. Näin voi­daan vält­tää hai­tal­li­set konflik­tit kah­den lajin välil­lä ja tur­va­ta kum­man­kin lajin sel­viä­mi­nen ja hyvin­voin­ti Suo­mes­sa. 

Luon­to on Suo­men kan­sal­li­saar­re. Vaik­ka ihmis­ten mah­dol­li­suu­det hyö­dyn­tää luon­toa ja sen resurs­se­ja on tur­vat­ta­va, on myös var­mis­tet­ta­va kaik­kein arvok­kaim­pien luon­to­koh­tei­den säi­ly­mi­nen tule­vil­le suku­pol­vil­le. Tämä on Suo­mes­sa tur­vat­tu hyvin suo­je­le­mal­la arvok­kaat luon­to­koh­teet. Näis­tä teh­dyis­tä suo­je­lu­pää­tök­sis­tä tulee voi­da poi­ke­ta ainoas­taan kan­sal­li­ses­ti talou­del­li­ses­ti tai tur­val­li­suu­den kan­nal­ta pai­na­vien syi­den pakot­ta­mi­na. 

Ihmi­sil­lä on käy­tös­sään kei­no­ja, joil­la luon­nol­lis­ten eko­sys­tee­mien hyvin­voin­tia voi myös ede­saut­taa. Näi­tä kei­no­ja tulee Suo­mes­sa myös käyt­tää. Esi­mer­kik­si vesis­tö­jen rehe­vöi­ty­mis­tä on tor­jut­ta­va nykyis­tä pon­te­vam­min, ja vie­ras­la­jien tor­jun­taa tulee tehos­taa mer­kit­tä­väs­ti. Hai­tal­li­set vie­ras­la­jit on mah­dol­li­suuk­sien mukaan hävi­tet­tä­vä koko­naan Suo­men luon­nos­ta. Vas­ta­vuo­roi­ses­ti uha­na­lais­ten lajien, kuten jär­vi­lo­hen, istu­tuk­sia on jat­ket­ta­va. 

Ter­vee­seen luon­to­suh­tee­seen kuu­luu myös eläin­ten oikeuk­sien tur­vaa­mi­nen. Vael­lus­ka­loil­le on taat­ta­va oikeus vapaa­seen liik­ku­vuu­teen, min­kä vuok­si kaik­kien ihmis­ten vesis­töi­hin raken­ta­mien kul­kues­tei­den yhtey­teen on ehdot­to­mas­ti raken­net­ta­va kun­nol­li­set kala­tiet. Eläin­ten oikeu­det kos­ke­vat myös kotie­läi­miä, joil­le on annet­ta­va mah­dol­li­suuk­sien mukaan mah­dol­li­suus laji­tyy­pil­li­seen käyt­täy­ty­mi­seen. Myös jul­mat teu­ras­tus­me­ne­tel­mät, kuten halal-teu­ras­tus, on Suo­mes­sa ehdot­to­mas­ti kiel­let­tä­vä, sil­lä ne eivät ole tar­peel­li­sia eivät­kä moraa­li­ses­ti hyväk­syt­tä­viä.

Val­ko­pos­ki­han­hien ala­ti kas­va­va levin­nei­syys ja sen maa­ta­lou­del­le aiheu­tu­neet hai­tat tulee ottaa vaka­vas­ti. Val­ko­pos­ki­han­his­ta maan­vil­je­lyl­le aiheu­tu­neet hai­tat kus­tan­ta­vat ELY-kes­kuk­sil­le usei­ta mil­joo­nia euro­ja vuo­sit­tain. Lin­nut vie­vät par­haim­mil­laan kol­man­nek­sen sados­ta ja vai­keut­ta­vat maa­ta­lou­den jo val­miik­si ahdas­ta ase­maa oma­va­rai­suu­den takaa­ja­na. Kei­not val­ko­pos­ki­han­hien kit­ke­mi­seen tulee olla käy­tän­nön kan­nal­ta rea­lis­ti­sia.

Kau­pun­git viih­tyi­säm­mäk­si vihe­ra­lueil­la  

Luon­non ja kau­pun­kia­su­mi­sen välil­le on luo­ta­va sym­bioo­si, sil­lä kau­pun­kien viih­ty­vyy­des­tä on huo­leh­dit­ta­va. Ter­ve ihmi­sen ja luon­non väli­nen suh­de kos­kee myös kau­pun­kiym­pä­ris­töä, joka omal­ta osal­taan takaa suur­ten kau­pun­kien viih­ty­vyy­den kau­pun­gin asuk­kail­le. 

Puis­tot, kes­kus­puis­tot ja vihe­ra­lu­eet sekä luon­non­suo­je­lua­lu­eet toi­mi­vat kau­pun­geis­sa tär­kei­nä eko­käy­tä­vi­nä kau­pun­ki­luon­toon kuu­lu­vil­le eläi­mil­le, joten täl­lais­ten eko­käy­tä­vien säi­ly­mi­ses­tä myös tule­vai­suu­des­sa on huo­leh­dit­ta­va. Kau­pun­kien kes­kus­puis­to­ja ei saa uhra­ta raken­ta­mi­sel­le, vaan on pidet­tä­vä huol­ta, että jat­kos­sa­kin kau­pun­ki­lai­sil­la on mah­dol­li­suus liik­kua luon­nos­sa myös omas­sa koti­kau­pun­gis­saan. 

Eri­tyis­tä huo­mio­ta on kiin­ni­tet­tä­vä kau­pun­kia­luei­den vesis­tö­jen puh­tau­teen ja vesis­tö­jä käyt­tä­vien kalo­jen esteet­tö­män kulun var­mis­ta­mi­seen. Kau­pun­ki­pu­rot ja kau­pun­kien läpi vir­taa­vat joet ovat tär­kei­tä eko­käy­tä­viä myös vael­lus­ka­loil­le. Kalo­jen estee­nä ole­vat padot ja rum­pu­put­ket on kor­vat­ta­va vael­lus­ka­lays­tä­väl­li­sem­mil­lä vaih­toeh­doil­la. Näin var­mis­te­taan pait­si kala­kan­to­jen säi­ly­mi­nen, myös kalas­ta­jien har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sien säi­ly­mi­nen. 

Kau­pun­kien viih­ty­vyy­den ja kau­pun­ki­luon­non säi­ly­mi­sen takaa­mi­sek­si on ryh­dyt­tä­vä tehok­kai­siin toi­men­pi­tei­siin Suo­men kau­pun­kiym­pä­ris­töi­hin pesiy­ty­nei­den hai­tal­lis­ten vie­ras­la­jien hävit­tä­mi­sek­si. Suo­men onkin ryh­dyt­tä­vä pikim­mi­ten toi­men­pi­tei­siin, joil­la hävi­te­tään esi­mer­kik­si val­ko­pos­ki­han­het ja kau­pun­geis­sa esiin­ty­vät kesy­ka­nit kau­pun­kia­lueil­ta ja eri­tyi­ses­ti kau­pun­kien vihe­ra­lueil­ta. Myös hävi­tet­ty­jen eläin­ten talou­del­li­nen hyö­dyn­tä­mi­nen on sal­lit­ta­va. Vie­ras­la­jien hävit­tä­mi­nen ei kos­ke pel­käs­tään eläin­la­je­ja vaan myös joi­ta­kin kas­ve­ja, kuten agres­sii­vi­ses­ti leviä­viä lupii­ne­ja ja jät­ti­pal­sa­me­ja. 

 

Ener­giao­ma­va­rai­nen Suo­mi  

Suo­mi on saa­vut­ta­mas­sa ener­giao­ma­va­rai­suu­den lähi­vuo­si­na. Ener­giao­ma­va­rai­suus on kyet­tä­vä myös säi­lyt­tä­mään mah­dol­lis­ten kan­sain­vä­lis­ten krii­sien ja mui­den poik­keus­ti­lan­tei­den aika­na sekä puh­taan siir­ty­män jäl­kei­ses­sä yhteis­kun­nas­sa, vaik­ka säh­kön tar­ve kas­vai­si mer­kit­tä­väs­ti nykyi­ses­tä. 

Puh­taan siir­ty­män ja ener­giao­ma­va­rai­sen yhteis­kun­nan tavoit­te­lus­sa on tur­vau­dut­ta­va ensi­si­jai­ses­ti kan­nat­ta­viin ja käyt­tö­var­moi­hin ener­gia­muo­toi­hin. Ener­gia­pa­let­ti ei saa läh­tö­koh­tai­ses­ti raken­tua pel­käs­tään sää­riip­pu­vais­ten ener­gia­muo­to­jen, kuten tuu­li- ja aurin­ko­voi­man varaan. Sen sijaan on inves­toi­ta­va ensi­si­jai­ses­ti ydin­voi­maan ja bio­polt­toai­nei­den käy­tön lisää­mi­seen. Tämän lisäk­si tur­ve ja fos­sii­li­set polt­toai­neet, kuten kivi­hii­li on säi­ly­tet­tä­vä ener­gia­pa­le­tis­sa aina­kin sil­tä osin, että nii­den avul­la voi­daan var­mis­taa ener­gian saa­ta­vuus otta­mal­la nii­tä muu­ta­man päi­vän varoi­tusa­jal­la käyt­töön vara­voi­mak­si. Tur­peen osal­ta tur­ve­tuo­tan­non jat­ku­mi­nen on tur­vat­ta­va esi­mer­kik­si ener­gia­tuil­la ja vero­hel­po­tuk­sil­la. Val­tion on var­mis­tet­ta­va tur­peen var­muus­va­ras­to­jen riit­tä­vyys. Fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­tös­sä tuli­si täy­den kiel­tä­mi­sen sijaan kes­kit­tyä pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen ja tal­teen­ot­toon moder­nil­la tek­nii­kal­la.

Suo­meen on raken­net­ta­va lisää ydin­voi­maa, eikä ydin­voi­maa pidä näh­dä vain väliai­kai­se­na rat­kai­su­na. Täl­lä het­kel­lä ydin­voi­ma on käy­tös­sä ole­vis­ta ener­gian­tuo­tan­to­muo­dois­ta tehok­kain ja huol­to­var­muu­del­taan var­min. Ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­sen nopeut­ta­mi­nen vaa­tii byro­kra­tian pur­ka­mis­ta ja ydin­e­ner­gia­lain uudis­ta­mis­ta vas­taa­maan nyky­päi­vää myös pie­ny­din­voi­man osal­ta. Kos­ka uraa­ni on kui­ten­kin uusiu­tu­ma­ton luon­non­va­ra, on myös teh­tä­vä mit­ta­via panos­tuk­sia mui­den ydin­polt­toai­nei­den, kuten toriu­min kehit­tä­mi­seen ja ydin­voi­man hyö­ty­suh­teen paran­ta­mi­seen. Ydin­voi­ma­lat kan­nat­taa myös raken­taa läh­tö­koh­tai­ses­ti ran­ni­koil­le, jol­loin jääh­dy­tys­vet­tä on hel­pom­min saa­ta­vis­sa. 

Bio­mas­san käyt­töä ener­gian­tuo­tan­to­ta­pa­na tulee lisä­tä sen koti­mai­suu­den ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­syy­den vuok­si. Suo­mes­sa kas­vaa enem­män met­sää kuin sitä haka­taan, joten on kes­tä­vää hyö­dyn­tää met­sä­ta­lout­ta nykyis­tä enem­män ener­gian­tuo­tan­nos­sa. 

Tuu­li­voi­mal­la voi olla tär­keä osa puh­taa­seen ener­gi­aan siir­ty­mi­ses­sä, mikä­li säh­kön tuot­ta­mi­nen tuu­li­voi­mal­la on talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa ja tuu­li­voi­man mah­dol­li­set hait­ta­vai­ku­tuk­set pys­ty­tään mini­moi­maan. Tuu­li­voi­man mah­dol­li­sis­ta hai­tois­ta onkin syy­tä puhua avoi­mes­ti, eivät­kä tuu­li­voi­ma­lat saa aiheut­taa koh­tuu­ton­ta hait­taa eläi­mil­le. Lisäk­si tuu­li­voi­ma­loi­den sijoi­tus­pai­kat on pää­tet­tä­vä siten, ettei­vät ne hei­ken­nä asui­na­luei­den viih­ty­vyyt­tä, ja tuu­li­voi­ma­loi­ta raken­ta­vat yri­tyk­set on lain­sää­dän­nön avul­la vel­voi­tet­ta­va pur­ka­maan tuu­li­myl­lyt nii­den käyt­töiän pää­tyt­tyä. Lisäk­si lain­sää­dän­nön tulee vel­voit­taa tuu­li­voi­ma­loi­den jäl­ki­huol­toon, sekä mate­ri­aa­lien vas­tuul­li­seen kier­rä­tyk­seen. Tuu­li­voi­mal­la tuo­te­tun säh­kön mää­rän epä­sään­nöl­li­syys on myös kom­pen­soi­ta­va pitä­mäl­lä reser­vis­sä tar­peek­si sää­tö­voi­maa säh­kö­ver­kon vakau­den tur­vaa­mi­sek­si. Tuu­li­voi­ma­lat ovat suu­ria teol­li­suus­lai­tok­sia ja niil­tä on vaa­dit­ta­va ympä­ris­tö­lu­pa.

Hyvä vaih­toeh­to apu­läm­mi­tys­muo­dok­si ja hajau­tet­tuun säh­kön­tuo­tan­toon on aurin­ko­voi­ma, jota voi­daan hyö­dyn­tää niin säh­kö­nä kuin läm­pö­nä. Aurin­ko­voi­ma tar­jo­aa kulut­ta­jil­le par­haan kei­non toi­mia säh­kö­mark­ki­noil­la myös säh­kön tuot­ta­ji­na ja myy­ji­nä, mikä lisää säh­kö­mark­ki­noi­den tas­a­puo­li­suut­ta ja jous­ta­vuut­ta. Aurin­ko­läm­mön käyt­töä käyt­tö­ve­den läm­mi­tyk­ses­sä ja pää­läm­mi­tys­jär­jes­tel­män tuke­na tuli­si lisä­tä. Aurin­ko­voi­ma ei sisäl­lä tuu­li­voi­man tuo­mia hait­to­ja ihmi­sil­le ja luon­nol­le ja sitä voi­daan sijoit­taa jo ihmis­ten käyt­töön ote­tul­le maal­le. Aurin­ko­voi­maa ei kui­ten­kaan läh­tö­koh­tai­ses­ti kan­na­ta sijoit­taa vil­ja­pel­loil­le, sil­lä myös ruo­an­tuo­tan­to Suo­mes­sa on tur­vat­ta­va. 

Suo­men on edis­tet­tä­vä ener­giao­ma­va­rai­suut­ta myös Euroo­pan unio­nis­sa. Unio­nin jäsen­val­tioi­den on suh­tau­dut­ta­va ilmas­to­toi­miin rea­lis­ti­ses­ti, jot­ta lii­an kun­nian­hi­moi­set ilmas­to­ta­voit­teet eivät joh­da tur­val­li­suus­ris­kin muo­dos­ta­vaan riip­pu­vuus­suh­tee­seen ulko­mai­ses­ta ener­gias­ta. 

Ener­gian­tuo­tan­non lisää­mis­tä kan­nat­taa tukea eri­tyi­ses­ti syr­jä­seu­duil­la, jon­ne säh­kö­ver­kon raken­ta­mi­nen ja säh­kön siir­tä­mi­nen on kal­lein­ta. Säh­kön pien­tuot­ta­jien mää­rän lisää­mi­nen paran­taa säh­kö­mark­ki­noi­den tas­a­puo­li­suut­ta säh­kön osta­jien ja myy­jien välil­lä. Tavoit­tee­na tulee olla, että mah­dol­li­sim­man moni kulut­ta­ja voi myös tuot­taa säh­köä joko omaan käyt­töön tai verk­koon muil­le käyt­tä­jil­le. Riit­tä­vä pien­tuo­tan­to lisää ener­gian­tuo­tan­non huol­to­var­muut­ta. 

 

Jär­ke­viä ilmas­to­toi­mia  

Ilmas­ton­muu­tos on maa­il­man­laa­jui­nen ongel­ma, jon­ka tor­ju­mi­nen on tär­ke­ää. Ilmas­to­toi­mien pitää kui­ten­kin olla rei­lu­ja ja huo­mioi­da Suo­men kal­tais­ten mai­den eri­tyi­set olo­suh­teet. Lii­an kun­nian­hi­moi­set ilmas­to­ta­voit­teet ovat vahin­gol­li­sia Suo­men talou­del­le ja suo­ma­lai­sil­le kulut­ta­jil­le. Lisäk­si jos Suo­mes­sa teol­li­suus aje­taan alas ilmas­to­toi­mien nimis­sä, siir­ty­vät teol­li­suus ja sen tuo­mat työ­pai­kat ja vero­tu­lot Suo­mes­ta nii­hin val­tioi­hin, jois­sa ympä­ris­tö­lain­sää­dän­tö on kevyem­min sään­nel­tyä tai ole­ma­ton­ta. Oikean­lai­nen ilmas­to­po­li­tiik­ka voi ehkäis­tä tule­vai­suu­des­sa Suo­meen suun­tau­tu­vaa ilmas­to­pa­ko­lai­suut­ta.

Suo­mi ei tule ole­maan hii­li­neut­raa­li vuon­na 2035. Kun­nian­hi­moi­ses­ta ilmas­to­ta­voit­tees­ta kiin­ni pitä­mi­nen tulee aiheut­ta­maan koh­tuu­ton­ta vahin­koa talous­jär­jes­tel­mäl­le ja kulut­ta­jil­le. Vuo­si­lu­ku­jen sijaan tulee alkaa puhu­maan kulut­ta­jil­le ja yri­tyk­sil­le oikeu­den­mu­kai­sis­ta ilmas­to­toi­mis­ta. Pie­ne­nä ja vähäi­sen pää­oman val­tio­na Suo­mel­la ei ole varaa teh­dä suu­ria ener­gia­po­liit­ti­sia vir­hei­tä vaan Suo­men on seu­rat­ta­va isom­pien mai­den teke­miä toi­mia ja väl­tet­tä­vä samo­ja vir­hei­tä. 

Kulut­ta­jia koh­tuut­to­mas­ti kurit­ta­vis­ta ilmas­to­toi­mis­ta, kuten polt­toai­neen jake­lu­vel­voit­tees­ta, polt­toai­ne­ve­ron jat­ku­vas­ta kiris­tä­mi­ses­tä ja polt­to­moot­to­ri­au­to­jen kiel­tä­mi­ses­tä, tulee luo­pua. Sen sijaan Suo­men on edis­tet­tä­vä kan­sain­vä­li­ses­ti vai­kut­ta­via ilmas­to­toi­mia, kuten hii­li­tul­le­ja sekä ener­gian kor­keam­paa hin­noit­te­lua nii­hin mai­hin, jot­ka lai­min­lyö­vät ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan sekä kiel­täy­ty­vät käyt­tä­mäs­tä pääs­töt­tö­miä ener­gia­muo­to­ja kuten ydin­voi­maa. 

Suo­men mai­neen “puh­taan ener­gian suur­val­ta­na” pitää näkyä muu­al­la­kin kuin juh­la­pu­heis­sa ja vaa­li­lu­pauk­sis­sa. Sen tulee näkyä niin, että Suo­men kan­sal­li­nen ener­gia­stra­te­gia täh­tää suo­ma­lai­sen huip­puo­saa­mi­sen vien­tiin maa­il­mal­le ja myös kil­pai­li­ja­mai­den omien ener­gia-asen­tei­den muut­ta­mi­seen. Oman tar­peen täyt­tä­mi­sen lisäk­si suo­ma­lai­nen osaa­mi­nen ja ener­gia­tek­no­lo­gia on yksi tule­vai­suu­den tär­keim­piä vien­ti­tuot­tei­ta. Suu­ret ener­gia­hank­keet ja tilauk­set vaa­ti­vat mate­ri­aa­lien ja pää­oman lisäk­si run­saas­ti uuden työ­voi­man kou­lut­ta­mis­ta. 

Ener­gia­sek­to­ril­la työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton edis­tä­mi­nen on talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa, kos­ka palk­ka­ta­so on kor­kea ja osaa­jis­ta käy­dään kain­sain­vä­lis­tä kil­pai­lua. Pal­jon pit­kään alal­la toi­mi­nei­ta ihmi­siä jää myös työt­tö­mäk­si ener­gia-alan raken­ne­muu­tok­sen myö­tä, jol­loin on tär­ke­ää että työn­te­ki­jöil­le saa­daan luo­tua väy­lät päi­vit­tää tar­vit­taes­sa osaa­mis­taan ja pääs­tä takai­sin työ­elä­mään. Lisäk­si Suo­men oma ener­gia­po­liit­ti­nen lin­ja on pidet­tä­vä sel­keä­nä ja joh­don­mu­kai­se­na, jot­ta Suo­mi ei menet­täi­si puh­taan ener­gian inves­toin­te­ja ulko­mail­le. 

Kan­sain­vä­li­sil­lä ilmas­to­foo­ru­meil­la ja EU:ssa on herän­nyt huo­li maa­il­man suu­rim­pien hii­li­nie­lu­jen kuten Amazo­nin sade­met­sän ja Suo­men met­sien koh­ta­los­ta. On epä­oi­keu­den­mu­kais­ta, että val­tiot vel­voi­te­taan ilman kor­vaus­ta sosia­li­soi­maan omat luon­non­va­ran­sa maa­il­man yhtei­sik­si hii­li­nie­luik­si. Vain tiet­ty­jen mai­den ei tuli­si yksin kan­taa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­ses­ta koi­tu­via kus­tan­nuk­sia. Suo­men on kan­sain­vä­li­ses­ti edis­tet­tä­vä poli­tiik­kaa, jos­sa mer­kit­tä­viä hii­li­nie­lu­ja yllä­pi­tä­vät val­tiot saa­vat toi­min­nas­taan myös rahal­lis­ta kor­vaus­ta omat hii­li­nie­lun­sa jo hävit­tä­neil­tä val­tioil­ta. 

Suo­mi on Euroo­pan unio­nin met­säi­sin maa. Hii­li­nie­luis­ta ei saa Euroo­pan unio­nis­sa teh­dä uut­ta väli­net­tä tulon­siir­tou­nio­nin edis­tä­mi­sek­si. Suo­ma­lai­set eivät saa jou­tua mak­su­mie­hek­si vain sik­si, että Suo­mi ei ole mui­den EU-mai­den tavoin hävit­tä­nyt hii­li­nie­lu­jaan jo aikai­sem­min. Tämän lisäk­si Suo­men on myös edis­tet­tä­vä ympä­ris­töys­tä­väl­li­sen met­sä­teol­li­suu­den vien­tiä muu­al­le maa­il­maan, mil­lä voi­daan edis­tää hii­li­nie­lu­jen ennal­lis­ta­mis­ta niis­sä mais­sa, jois­ta ne on suu­rek­si osak­si hävi­tet­ty. 

Täl­lä het­kel­lä suu­ri osa puh­taan siir­ty­män vaa­ti­mas­ta kai­vos­teol­li­suu­des­ta on siir­ty­nyt Kii­naan ja kehi­tys­mai­hin, kos­ka län­si­maa­lai­set eivät halua kai­vok­sia naa­pu­riin­sa. Polii­tik­ko­jen on vies­tit­tä­vä kan­sa­lai­sil­le parem­min kai­vos­tuo­tan­non vält­tä­mät­tö­myys, sil­lä ilman elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­den vaa­ti­mia kai­vos­teol­li­suu­den tuot­tei­ta, ei puh­das siir­ty­mä ole mah­dol­li­nen. Mate­ri­aa­lien tuo­mi­nen ulko­mail­ta myös luo epä­ter­veen ja geo­po­liit­ti­ses­ti hyvin vaa­ral­li­sen riip­pu­vuus­suh­teen. 

Kai­vos­teol­li­suus voi Suo­mes­sa toi­mia mer­kit­tä­vä­nä puh­taan siir­ty­män nopeut­ta­ja­na. Akku­teol­li­suu­des­sa ja elekt­ro­nii­kas­sa tar­vit­ta­via mine­raa­le­ja ja maa­me­tal­le­ja löy­tyy run­saas­ti myös Suo­mes­ta, joten nii­den laa­ja­mit­tai­sel­la hyö­dyn­tä­mi­sel­lä Suo­mi voi hyö­tyä mer­kit­tä­väs­ti. Kai­vos­teol­li­suu­den tuot­tei­ta myy­mäl­lä Suo­mi myös nopeut­taa puh­das­ta siir­ty­mää myös muu­al­la maa­il­mas­sa. Kai­vos­ten lupa­pro­ses­se­ja on nopeu­tet­ta­va, ja eri­näis­ten jär­jes­tö­jen mah­dol­li­suut­ta kam­pit­taa kai­vos­hank­kei­ta pit­kil­lä vali­tus­kier­teil­lä on rajoi­tet­ta­va. Samal­la kai­vos­yh­tiöt on kui­ten­kin vel­voi­tet­ta­va huo­leh­ti­maan kai­vo­sa­luei­den vas­tuul­li­ses­ta jäl­ki­huol­los­ta ja luon­non ennal­lis­ta­mi­ses­ta. 

Suo­men val­tion on saa­ta­va tun­tu­va kor­vaus kan­sal­li­so­mai­suu­den, kuten mine­raa­lien myyn­nis­tä kan­sain­vä­li­sil­le suu­ry­ri­tyk­sil­le, joten kai­vos­ve­roa on nos­tet­ta­va mer­kit­tä­väs­ti. Ulko­mais­ta rahoi­tus­ta toi­min­nas­sa voi­daan hyö­dyn­tää, mut­ta kai­vos­toi­min­taa har­joit­ta­vien yri­tys­ten tulee olla rekis­te­röi­ty­nee­nä Suo­meen. Suo­mes­sa tapah­tu­van kai­vos­toi­min­nan on ensi­si­jai­ses­ti hyö­dy­tet­tä­vä suo­ma­lai­sia ja kai­vo­sa­lu­een lähia­lu­een asuk­kai­ta. Kai­vos­teol­li­suut­ta on val­tio­joh­toi­ses­ti kehi­tet­tä­vä suo­ma­lai­so­mis­tei­sem­paan suun­taan. Kai­vos­teol­li­suu­den tuo­mas­ta vero­ker­ty­mäs­tä on myös pidet­tä­vä kiin­ni.

Suo­mi tar­vit­see inves­toin­te­ja myös mah­dol­lis­ten uusien ener­gian­tuo­tan­to­muo­to­jen, kuten fuusio­ener­gian ja pie­ny­din­voi­man tut­ki­mi­seen. Suo­mes­sa on suun­nit­teil­la monia puh­taan vedyn inves­toin­ti­hank­kei­ta, joten on syy­tä tut­kia puh­taan vedyn myyn­ti­mah­dol­li­suuk­sia mui­hin Euroo­pan mai­hin. 

Säh­kö­ver­kot ja kulut­ta­jan oikeus­tur­va  

Säh­kö on nyky-yhteis­kun­nas­sa edel­ly­tys ihmi­sar­voi­seen elä­mään, joten val­tion on vii­me kädes­sä tur­vat­ta­va säh­kön saan­ti kan­sa­lai­sil­leen sekä ener­gia­mark­ki­noi­den oikeu­den­mu­kai­suus niin yrit­tä­jil­le kuin myös kulut­ta­jil­le. 

Säh­kö­verk­ko­jen tulee olla täy­sin koti­mai­ses­sa omis­tuk­ses­sa, sil­lä ulko­mai­nen omis­tus voi joh­taa suo­ma­lais­ten jou­tu­mi­seen koh­tuut­to­mien siir­to­hin­to­jen uhreik­si, samal­la kun itse toi­min­nas­ta voit­toa teke­vät ulko­maa­lai­set sijoi­tus­yh­tiöt suo­ma­lais­ten kus­tan­nuk­sel­la. Myös hin­ta­kat­toa säh­kön­siir­rol­le tulee voi­da tapaus­koh­tai­ses­ti har­ki­ta. 

Säh­kö­mark­ki­noil­la myy­jät ja osta­jat eivät ole kes­ke­nään tasa-arvoi­ses­sa ase­mas­sa, jos säh­kön myy­jä voi sää­del­lä tuo­tan­toa pitääk­seen säh­kön hin­taa kor­keal­la, mut­ta osta­ja ei voi vai­kut­taa käyt­tä­män­sä säh­kön mää­rään. Säh­kön hin­ta­piik­kien estä­mi­sek­si tar­vi­taan kor­kean kysyn­nän aikoi­hin ja kor­kean tar­jon­nan aika­na kei­no­ja ohja­ta hal­paa yli­jää­mä­säh­köä Power-to-X tek­no­lo­gioi­hin ja mah­dol­li­ses­ti myös eri­lai­siin säh­köä varas­toi­viin ener­gian­tuo­tan­to­muo­toi­hin. Säh­kön hin­ta­kat­to on myös voi­ta­va aset­taa sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa, jos­sa ener­gian hin­ta nousee koh­tuut­to­mak­si.

Suo­men ener­giain­fra­struk­tuu­rin on kes­tet­tä­vä myös ulko- ja tur­val­li­suus­po­liit­ti­set krii­sit. Ener­giain­fran kun­nos­sa­pi­dol­le ja lisä­ra­ken­ta­mi­sel­le elin­tär­kei­den han­kin­to­jen toi­mi­tus­ket­jut on suun­ni­tel­ta­va niin, että esi­mer­kik­si pakot­teet eivät pysäyt­täi­si tär­kei­den tar­vik­kei­den tuon­tia. Riip­pu­vuus­suh­tei­den syn­ty­mis­tä Kii­naan ja mui­hin län­si­mai­hin viha­mie­li­ses­ti suh­tau­tu­viin auto­ri­tää­ri­siin val­tioi­hin on estet­tä­vä, vaik­ka tar­vik­kei­den hank­ki­mi­nen muu­al­ta tai tuot­ta­mi­nen itse oli­si kal­liim­paa. 

Jul­ki­sen sek­to­rin tar­joa­mat ener­gia­tuet on koh­dis­tet­ta­va läh­tö­koh­tai­ses­ti vain niil­le, joil­le ne ovat vält­tä­mät­tö­miä kulut­ta­jan tai yri­tys­ten oikeus­tur­van kan­nal­ta. Esi­mer­kik­si mah­dol­lis­ten ener­gia­krii­sien aika­na ener­gia­tu­kia on myön­net­tä­vä ensi­si­jai­ses­ti niil­le, joil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta mer­kit­tä­väs­ti vähen­tää ener­gian­ku­lu­tus­taan. Ener­gia­tu­kia on myös myön­net­tä­vä läh­tö­koh­tai­ses­ti sil­loin, jos tuil­la teh­dyt toi­men­pi­teet mak­sa­vat itsen­sä takai­sin. Esi­mer­kik­si säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä luo­pu­mis­ta on edis­tet­tä­vä, mikä­li sil­lä voi­daan vält­tää kor­kei­den säh­kö­las­ku­jen lan­kea­mi­nen val­tion mak­set­ta­vik­si mah­dol­lis­ten säh­kön hin­ta­piik­kien aika­na. 

Ener­gia­mark­ki­noi­den oikeu­den­mu­kai­suu­den var­mis­ta­mi­nen niin kulut­ta­jil­le kuin myös yri­tyk­sil­le voi vaa­tia tule­vai­suu­des­sa myös inno­va­tii­vi­sia kei­no­ja. On sel­vi­tet­tä­vä lain­sää­dän­nöl­li­siä kei­no­ja, joil­la voi­daan var­mis­taa kai­kil­le osa­puo­lil­le oikeu­den­mu­kai­sel­la taval­la ener­gi­aa tuot­ta­vien yri­tys­ten oikeus­tur­va tilan­teis­sa, jois­sa voi­ma­loi­den polt­toai­nei­den hin­ta nousee koh­tuut­to­mas­ti, mut­ta ener­gi­aa tuot­ta­vat yri­tyk­set ovat mää­rä­ai­kais­ten sopi­mus­ten kaut­ta sidot­tu­ja myy­mään ener­gi­aa hal­val­la.