Edus­kun­ta­vaa­lioh­jel­ma

Suo­mi on tul­lut tien­ris­teyk­seen. Maa­il­man­sy­lei­ly, velak­si elä­mi­nen ja kyvyt­tö­myys sanoa ”ei” on tul­lut maal­lem­me kes­tä­mät­tö­män kal­liik­si eikä samal­la tiel­lä voi­da enää jat­kaa.

Rajal­lis­ten resurs­sien maa­il­mas­sa on kyet­tä­vä valit­se­maan. On aika vali­ta joko löy­säs­sä hir­res­sä hil­jal­leen taan­tu­mi­nen tai uskal­lus­ta vaa­ti­vien kor­jaus­liik­kei­den tie. Toi­met­to­muus ei ole mei­dän rat­kai­sum­me.

Suo­men on vih­doin ase­tut­ta­va suo­ma­lais­ten edun­val­vo­jak­si. Suo­ma­lais­ten pär­jää­mi­nen, perus­pal­ve­lut ja per­heel­lis­ty­mi­nen on ase­tet­ta­va mas­sa­maa­han­muu­ton, ulko­mais­ten elä­tet­tä­vien ja yli­kan­sal­lis­ten int­res­sien edel­le.

Meil­lä on vain yksi Suo­mi. Teh­dään

Suo­mes­ta tur­va­paik­ka suo­ma­lai­sil­le.

 

BUD­JET­TI­KU­RIA NYT

Suo­mi elää yli varo­jen­sa. Mikä­li vel­kaan­tu­mis­ta ei tai­te­ta, edes­sä on tun­te­mam­me suo­ma­lai­sen hyvin­voin­ti­val­tion asteit­tai­nen rapau­tu­mi­nen. Sik­si asiat on lai­tet­ta­va tär­keys­jär­jes­tyk­seen – ja sii­nä tär­keys­jär­jes­tyk­ses­sä suo­ma­lai­sen on olta­va ykkö­nen.

Talou­den tasa­pai­no­tuk­ses­sa leik­kauk­set on koh­dis­tet­ta­va tois­si­jai­siin menoi­hin. Työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tus­ta ei ole varaa kiris­tää. Suo­ma­lai­set sääs­täi­si­vät tut­ki­tus­ti mie­lui­ten poli­tii­kas­ta, hal­lin­nos­ta, kehi­ty­sa­vus­ta, Yles­tä, tai­tees­ta ja kult­tuu­ris­ta, maa­han­muu­tos­ta sekä kotou­tu­mi­ses­ta. Perus­pal­ve­luis­ta suo­ma­lai­set eivät leik­kai­si. Kun­nioi­te­taan tal­kois­sa suo­ma­lais­ten tah­toa.

Kova­kaan äys­kä­röin­ti ei auta, jos rei­kää veneen poh­jas­sa ei tul­pa­ta. Sik­si Suo­men on pysäy­tet­tä­vä meno­jen pai­su­mi­nen. Mikä­li maa­han­muu­ton ja yli­kan­sal­lis­ten sitou­mus­ten kal­tai­sia kulue­riä ei tor­ju­ta nyt, niis­tä syn­tyy ala­ti suu­rem­pia rasit­tei­ta talou­del­lem­me. Kulu­ku­rin ja niuk­kuu­den oikeut­ta­mi­nen suo­ma­lai­sil­le edel­lyt­tää, ettei yhtei­siä varo­ja tuh­la­ta.

  • Tasa­pai­no­te­taan jul­ki­nen talous kah­den hal­li­tus­kau­den aika­na
  • Keven­ne­tään vero­tus­ta, kun bud­jet­ti on tasa­pai­nos­sa
  • Sopeu­te­taan talout­ta ensi­si­jai­ses­ti meno­ja kar­si­mal­la
  • Mak­se­taan kehi­ty­syh­teis­työ­tä vain yli­jää­mäi­ses­tä bud­je­tis­ta
  • Puo­li­te­taan Ylen rahoi­tus
  • Tar­kas­tel­laan kriit­ti­ses­ti yri­tys­tu­kia ja nii­den kan­nat­ta­vuut­ta

 

TYÖL­LÄ SUO­MI NOUSUUN

Suo­mi nousee työl­lä ja yrit­tä­mi­sel­lä. Työl­li­syyt­tä ja tuot­ta­vuut­ta on lisät­tä­vä, jot­ta laa­duk­kaat perus­pal­ve­lut kye­tään rahoit­ta­maan. Työl­li­syyt­tä on nos­tet­ta­va eri­tyi­ses­ti lisää­mäl­lä työn­teon kan­nus­ti­mia ja pur­ka­mal­la kan­nus­tin­louk­ku­ja.

Hyvin­voin­ti­val­tion eteen on teh­tä­vä töi­tä. Sosi­aa­li­tur­vaa on kehi­tet­tä­vä siten, että työn vas­taa­not­ta­mi­nen on aina talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Samal­la on edel­ly­tet­tä­vä sosi­aa­li­tur­val­ta vas­tik­keel­li­suut­ta ja työt­tö­mil­tä aktii­vi­suut­ta.

Suo­mel­la ei ole varaa kehit­tyä löy­sän jul­ki­sen rahan lokoi­lu­yh­teis­kun­nak­si. Jokai­sen työi­käi­sen ja työ­ky­kyi­sen on kan­net­ta­va kor­ten­sa kekoon – niin ulko­maa­lais­ten kuin suo­ma­lais­ten­kin.

  • Pure­taan kan­nus­tin­louk­ku­ja kehit­tä­mäl­lä työ­hön kan­nus­ta­vaa ja akti­voi­vaa sosi­aa­li­tur­vaa
  • Siir­ry­tään kan­sa­lai­suus­pe­rus­tei­seen sosi­aa­li­tur­vaan
  • Por­ras­te­taan ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­tur­vaa työl­lis­ty­mi­sen edis­tä­mi­sek­si
  • Ase­te­taan työ­pe­räi­sel­le maa­han­han­muu­tol­le tulo­ra­ja hal­pa­työ­voi­man tor­ju­mi­sek­si

 

VAU­VA­KUU­ME KOKO KAN­SAL­LE

Lap­sis­sa on Suo­men tule­vai­suus. Sik­si mei­dän on tuet­ta­va ja teh­tä­vä mah­dol­li­sek­si nykyis­tä var­hai­sem­pi las­ten­han­kin­ta sekä toi­vot­tuun lap­si­lu­kuun pää­se­mi­nen jokai­sel­le suo­ma­lai­sel­le.

Syn­tyy­den romah­ta­mi­nen on vaka­va ongel­ma ja se aiheut­taa maal­lem­me val­ta­via kan­san­ta­lou­del­li­sia haas­tei­ta sekä pai­nei­ta lisä­tä maa­han­muut­toa oli se kan­nat­ta­vaa tai ei. Vakaa hyvin­voin­ti­val­tio edel­lyt­tää vakaa­ta väes­tö­poh­jaa tur­vaa­maan sen jat­ku­vuu­den.

Per­he­po­li­tiik­ka ja syn­ty­vyy­den nos­ta­mi­nen on koro­tet­ta­va poli­tii­kan kär­ki­tee­mak­si. Onnis­tu­neel­la per­he­po­li­tii­kal­la lisä­tään syn­ty­vyyt­tä ja per­hei­den hyvin-voin­tia, mut­ta mah­dol­lis­te­taan myös las­ten­han­kin­taan liit­ty­vien unel­mien täyt­ty­mi­nen. Suo­ma­lai­nen hyvin­voin­ti­val­tio tukee per­hei­tä ja omia kan­sa­lai­si­aan vau­vas­ta vaa­riin.

  • Sido­taan lap­si­li­sät indek­siin, jot­ta per­heet eivät jäi­si jäl­keen.
  • Tor­ju­taan aikeet hei­ken­tää koti­hoi­don­tu­kea
  • Palau­te­taan lap­si­vä­hen­nys vero­tuk­seen
  • Hel­po­te­taan hedel­möi­tys­hoi­to­jen saa­ta­vuut­ta
  • Laa­di­taan kan­sal­li­nen stra­te­gia aut­ta­maan per­hei­tä toi­vo­tun lap­si­lu­vun saa­vut­ta­mi­ses­sa

HYVIN­VOIN­TI VAA­TII HOI­VAA

Sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut sekä palo- ja pelas­tus­toi­mi ovat suo­ma­lais­ten perus-pal­ve­lu­ja. Val­tion on kes­ki­tyt­tä­vä näi­hin ydin­teh­tä­viin­sä ja sik­si rahoi­tuk­sen tulee vas­ta­ta hyvin­voin­tia­luei­den aitoa rahoi­tus­tar­vet­ta.

Hyvin­voin­tia­luei­ta tulee ohja­ta jär­keis­tä­mään toi­min­taan­sa. Aluei­den rahoi­tuk­ses­sa on huo­mioi­ta­va esi­mer­kik­si alu­een ikä­ra­ken­ne, sai­ras­ta­vuus ja yli­opis­tol­li­suus. Nouse­viin pal­kit­se­mis­ta­soi­hin ja tois­si­jai­siin meno­koh­tei­siin on suh­tau­dut­ta­va kriit­ti­ses­ti eri­tyi­ses­ti hyvin­voin­tia­lu­een olles­sa ali­jää­mäi­nen ja hakies­sa val­tiol­ta lisä­ra­hoi­tus­ta toi­min­nal­leen.

Samaan aikaan, kun sote-meno­jen kas­vua pyrit­tä­vä hil­lit­se­mään, on aidos­ti tar­peel­li­seen uskal­let­ta­va myös panos­taa. Hoi­ta­mat­to­muu­del­la­kin on hin­tan­sa sai­ras­pois­sao­lo­jen ja työ­ky­vyt­tö­myy­den kas­vaes­sa. Suo­mel­la ei ole varaa jät­tää suo­ma­lais­nuor­ten mie­len­ter­veyt­tä hoi­ta­mat­ta.

  • Hil­li­tään sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen kus­tan­nus­nousua digi­ta­li­saa­tiol­la ja ennal­taeh­käi­syl­lä
  • Toteu­te­taan tera­pia­ta­kuu huo­leh­ti­mal­la rahoi­tuk­sen riit­tä­vyy­des­tä ja muut­ta­mal­la psy­ko­te­ra­pia­kou­lu­tus mak­sut­to­mak­si
  • Hae­taan sääs­tö­jä tois­si­jai­ses­ta, kuten hyvin­voin­tia­luei­den demo­kra­tia­ra­has­ta, luot­ta­mus­hen­ki­löi­den palk­kiois­ta, joh­to­por­taan nouse­vis­ta pal­kois­ta sekä tois­si­jai­sis­ta meno­koh­teis­ta
  • Kehi­te­tään säh­köi­siä pal­ve­lui­ta vas­taa­maan kevyem­pään pal­ve­lun­tar­pee­seen ja pit­kiin jono­tusai­koi­hin.
  • Vähen­ne­tään lait­to­mas­ti maas­sa oles­ke­le­vien pal­ve­lui­ta

 

SIVIS­TYK­SEN KEH­TO

Kan­sal­li­nen yleis­si­vis­tys on läh­töi­sin perus­o­pe­tuk­ses­ta. Oppi­mis­tu­los­tem­me las­kies­sa kou­lu­tus­jär­jes­tel­määm­me on palau­tet­ta­va takai­sin sel­lai­sek­si, joka aiem­min tun­net­tiin maa­il­man par­haim­pa­na.

Kou­luis­sam­me tar­vi­taan oppi­mis­rau­haa. Tar­vi­taan toi­mia, joil­la puu­tu­taan levot­to­muu­teen luo­kis­sa, opet­ta­jien auk­to­ri­tee­tin puut­tee­seen ja poliit­tis­ten ideo­lo­gioi­den kou­lui­hin tun­keu­tu­mi­seen.

Kou­lu­jär­jes­tel­män on pal­vel­ta­va suo­ma­lai­seen kult­tuu­riin sopeu­tu­mis­ta, joten äidin­kie­len opis­ke­lu muil­la, kuin koti­mai­sil­la kie­lil­lä tuli­si lopet­taa. Pak­ko­ruot­sis­ta luo­pu­mi­nen vapaut­tai­si aikaa mui­den kou­luai­nei­den opis­ke­lul­le.

  • Luo­vu­taan pak­ko­ruot­sis­ta
  • Lak­kau­te­taan yli­op­pi­las­kun­tien pak­ko­jä­se­nyys
  • Pure­taan inkluusio­ta ja palau­te­taan eri­tyis­luo­kat
  • Mah­dol­lis­te­taan kor­kea­kou­lu­tut­kin­to­jen suo­rit­ta­mi­nen suo­mek­si ja suo­men­kie­li­sil­lä mate­ri­aa­leil­la
  • Lak­kau­te­taan äidin­kie­len ope­tus muil­la kuin koti­mai­sil­la kie­lil­lä
  • Lisä­tään suo­men kie­len opin­to­ja ulko­maa­lai­sil­le opis­ke­li­joil­le ja edel­ly­te­tään kie­len oppi­mis­ta
  • Alen­ne­taan asu­mi­sai­ka­vaa­ti­mus­ta menes­ty­vil­le ja kor­kea­kou­lu­te­tuil­le tuli­joil­le
  • Koro­te­taan EU- ja ETA-mai­den ulko­puo­lis­ten opis­ke­li­joi­den luku­vuo­si­mak­sut vas­taa­maan opin­to­jen todel­lis­ta hin­taa

 

RAJAT OVAT RAK­KAUT­TA

Maa­han­muu­ton ei ole mää­rä olla hyvän­te­ke­väi­syyt­tä, vaan hyö­dyl­lis­tä vas­taa­not­ta­val­le yhteis­kun­nal­le. Maa­han­muu­ton on aina perus­tut­ta­va tuli­joi­den kykyyn elät­tää itsen­sä, sopeu­tua ja tuot­taa lisä­ar­voa Suo­mel­le.

Suo­men on tule­vai­suu­des­sa­kin olta­va suo­ma­lais­ten tur­va­paik­ka maa­il­mas­sa. Maa­han­muut­to ei saa hei­ken­tää suo­ma­lais­ten elin­ta­soa, tur­val­li­suut­ta tai muut­taa Suo­mea suo­ma­lai­sil­le tun­nis­ta­mat­to­mak­si. Ulko­mai­sia elä­tet­tä­viä ja rikol­li­sia emme maa­ham­me kai­paa.

Har­joi­te­tun maa­han­muu­ton lop­pu­tu­los on osien­sa sum­ma. Yhdes­sä heik­ko kie­li-tai­to, mata­la kou­lu­tus, kor­kea tuki­riip­pu­vuus, pit­kä­ai­kais­työt­tö­myys sekä kau­kai­nen kult­tuu­ri­nen etäi­syys ruok­ki­vat kotou­tu­mi­son­gel­mia, rikol­li­suut­ta ja rin­nak­kai­syh­teis­kun­tien syn­tyä. Sik­si maa­han­muut­to­po­li­tii­kan on olta­va ongel­mien jäl­ki­kä­ti­sen voi­vot­te­lun sijaan ongel­mia ennal­taeh­käi­se­vää jo maam­me rajoil­la.

  • Lak­kau­te­taan pako­lais­kiin­tiö ja huma­ni­tää­ri­nen maa­han­muut­to Euroo­pan ulko­puo­lel­ta
  • Siir­re­tään tur­va­paik­ka­pro­ses­si Suo­men ja EU:n rajo­jen ulko­puo­lel­le
  • Raja­taan uusin­ta­ha­ke­muk­sil­le tiu­kem­mat ehdot ja mää­räl­li­set rajoit­teet
  • Lyhen­ne­tään tur­va­pai­kan, tois­si­jai­sen suo­je­lun ja oles­ke­lu­lu­pien kes­toa
  • Kiris­te­tään per­hee­nyh­dis­tä­mi­sen ehto­ja toi­meen­tu­lo- ja kie­li­tai­to­vaa­ti­muk­sil­la sekä puo­li­sol­le ase­tet­ta­val­la ikä­ra­jal­la

 

RIKOK­SES­TA RAN­GAIS­TUS

Rikok­ses­ta on seu­rat­ta­va ran­gais­tus. Lain­sää­dän­nön tulee hei­jas­taa kan­sa­lais­ten oikeus­ta­jua ja kye­tä tor­ju­maan myös uuden­tyyp­pis­tä rikol­li­suut­ta, jos­sa teot raa­is­tu­vat, nii­hin syyl­lis­ty­tään alai­käi­si­nä ja niis­tä muo­dos­tuu elä­män­ta­pa. Polii­sin ja oikeus­lai­tok­sen resurs­sit tulee vapaut­taa rumien puhei­den tul­kit­se­mi­ses­ta oikei­den rikos­ten sel­vit­tä­mi­seen.

Suo­mel­la riit­tää teh­tä­vää koti­mai­sen rikol­li­suu­den kans­sa. Sen rin­nal­le ei kai­va­ta ulko­mai­sia rikok­sen­te­ki­jöi­tä, vaan hei­dät on pois­tet­ta­va maas­ta. Maa­han­muu­ton sel­keä yhteys kas­va­vaan rikol­li­suu­teen on huo­mioi­ta­va panos­ta­mal­la toi­miin, jot­ka ehkäi­se­vät maa­han­muu­ton rikol­li­sia lie­veil­miöi­tä. Jen­giy­ty­mi­sel­le tai jär­jes­täy­ty­neel­le rikol­li­suu­del­le ei tule antaa jalan­si­jaa Suo­mes­sa. Katu­jen tur­val­li­suut­ta on paran­net­ta­va lisää­mäl­lä polii­sin läs­nä­oloa niil­lä alueil­la, jois­sa rikol­li­suut­ta ja levot­to­muut­ta esiin­tyy.

  • Lisä­tään polii­sien mää­rää sekä polii­sin mää­rä­ra­ho­ja
  • Las­ke­taan riko­soi­keu­del­li­nen vas­tuu­ikä­ra­ja 14 vuo­teen vaka­vaan nuo­ri­so­ri­kol­li­suu­teen puut­tu­mi­sek­si
  • Koro­te­taan tuo­mioi­ta hen­keen ja ter­vey­teen koh­dis­tu­vis­ta rikok­sis­ta
  • Nos­te­taan ran­gais­tuk­sia huu­mausa­nei­den val­mis­tuk­ses­ta, levi­tyk­ses­tä ja myyn­nis­tä
  • Kiel­le­tään poi­ka­las­ten ritu­aa­li­sil­po­mi­nen
  • Hel­po­te­taan kan­sa­lai­suu­den pois­ta­mis­ta hen­ki­löil­tä, jot­ka syyl­lis­ty­vät vaka­viin rikok­siin
  • Tor­ju­taan jen­giy­ty­mis­tä ja ghet­tou­tu­mis­ta kri­mi­naa­li- ja maa­han­muut­to­po­li­tii­kal­la

 

ARVO­KAS SUO­MA­LAI­SUUS

Suo­men kan­sa­lai­suut­ta ei tule koh­del­la arvot­to­ma­na jako­ta­va­ra­na, vaan se on ansait­ta­va. Kan­sa­lai­suu­den saa­dak­seen tuli­jan on kyet­tä­vä osoit­ta­maan nykyis­tä parem­min kykyn­sä elät­tää itsen­sä ja sopeu­tua suo­ma­lai­seen yhteis­kun­taan. Saa­tu kan­sa­lai­suus tekee liki mah­dot­to­mak­si työt­tö­mien ja jopa vaka­viin rikok­siin syyl­lis­ty­nei­den ulko­maa­lais­ten koti-mai­hin­sa palaut­ta­mi­sen. Sik­si löy­hään kan­sa­lai­suus­po­li­tiik­kaan ei ole varaa.

Vas­tuu Suo­meen kotou­tu­mi­ses­ta on siir­ret­tä­vä val­tiol­ta kotou­tu­jal­le itsel­leen. Kes­tä­väm­män maa­han­muut­to­po­li­tii­kan seu­rauk­se­na myös kal­liin kotout­ta­mi­sen tar­ve vähe­nee. Jo ker­ry­tet­tyi­hin kotou­tu­mi­son­gel­miin, kuten jen­giy­ty­mi­seen, ghet­tou­tu­mi­seen ja isla­mi­soi­tu­mi­seen, on vas­tat­ta­va sosi­aa­li- ja kri­mi­naa­li­po­li­tii­kan kei­noin. Suo­mes­sa asu­vien on kyet­tä­vä luot­ta­maan toi­siin­sa, ymmär­tä­mään toi­si­aan sekä koke­maan yhte­näi­syyt­tä.

  • Ote­taan käyt­töön kan­sa­lai­suus- koe, joka mit­taa suo­men kie­len tai­don lisäk­si maam­me his­to­rian ja kult­tuu­rin ymmär­rys­tä
  • Koro­te­taan kan­sa­lai­suu­den saa­mi­sek­si edel­ly­tet­tyä kie­li­tai­to-vaa­ti­mus­ta ja pois­te­taan mah­dol­li­suus läpäis­tä kie­li­tai­to­vaa­ti­mus ruot­sik­si
  • Vaa­di­taan kie­len oppi­mis­ta ja Suo­meen sopeu­tu­mis­ta kotout­ta­mi­sen läh­tö­koh­ta­na
  • Edis­te­tään kotou­tu­mis­ta tor­ju­mal­la ghet­tou­tu­mis­ta ja yhteis­kun­nan isla­mi­soi­tu­mis­ta

 

IRTI BYRO­KRA­TIAN KAH­LEIS­TA

Suo­mi on hal­lin­non, sään­te­lyn ja byro­kra­tian suur­val­ta. Koneis­to on kui­ten­kin lii­an ras­kas jul­ki­sel­le talou­del­le ja pai­koin myös hai­tal­li­nen niin talou­del­li­ses­ta kuin inhi­mil­li­ses­tä­kin näkö­kul­mas­ta. Lake­ja sää­det­täes­sä ja hal­lin­toa uudis­tet­taes­sa on pyrit­tä­vä vähem­pään, parem­paan ja yksin­ker­tai­sem­paan sään­te­lyyn ja pro­ses­sei­hin. Jul­kis­hal­lin­non ei ole tar­koi­tus tar­jo­ta suo­ja­työ­tä, vaan pal­vel­la mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti.

Hal­lin­non tehos­ta­mi­ses­sa koros­tuu eri­tyi- ses­ti sen sisäl­lä toi­mi­vien vir­ka­mies­ten roo­li. Heil­lä on asian­tun­te­muk­sen­sa puo­les­ta mer­kit­tä­väs­ti har­kin­ta­val­taa toi­mia halu­tes­saan pro­ses­se­ja rajoit­ta­va­na tai edis­tä­vä­nä osa­puo­le­na. Heil­lä on myös paras ymmär­rys sii­tä, mis­tä sek­to­ri­koh­tai­ses­ti voi­daan tin­kiä ja mis­tä ei. Olen­nais­ta on koros­taa hal­lin­to­käy­tän­teis­sä raken­ta­vaa ja objek­tii­vis­ta pal­ve­lu­pe­ri­aa­tet­ta.

  • Lail­lis­te­taan nuus­ka ja tuo­daan se vero­tuk­sen sekä tupak­ka-poli­tii­kan pii­riin
  • Vapau­te­taan alko­ho­li­po­li­tiik­kaa sal­li­mal­la alko­ho­lin etä­myyn­ti ja vii­nien myyn­ti ruo­ka­kau­pois­sa
  • Nopeu­te­taan kai­vos­teol­li­suu­den lupa­pro­ses­se­ja
  • Palau­te­taan minis­te­rien mää­rä ja minis­te­te­rien eri­tyi­sa­vus­ta­jien mää­rä Sipi­län hal­li­tuk­sen tasol­le
  • Tehos­te­taan val­tion­hal­lin­non toi­min­to­ja ja nyky­ai­kais­te­taan käy­tän­tei­tä
  • Vaa­di­taan jul­kis­hal­lin­nol­ta tehos­tu­mis­ta 2-4 pro­sen­til­la sek­to­ri­koh­tai­ses­ti

 

YDIN­VOI­MAA JA YMPÄ­RIS­TÖ­TE­KO­JA

Suo­men nykyi­nen hii­li­neut­raa­lius­ta­voi­te vuo­del­le 2035 on maa­il­man kun­nian­hi­moi­sim­pia ja siten myös ennen­ai­kai­sim­pia. Suo­ma­lai­set eivät ole val­mii­ta kat­ta­maan lii­an kun­nian­hi­moi­sen ilmas­to­po­li­tii­kan talou­del­lis­ta taak­ka. Ilmas­to­te­ko­ja tuli­si­kin teh­dä kus­tan­nus­neut­raa­lis­ti ja mark­ki­na­ve­toi­ses­ti. Ympä­ris­tö­po­li­tii­kas­sa tuli aset­taa pain­opis­teek­si luon­non­suo­je­lu ja lähi­luon­non saa­vu­tet­ta­vuus.

Ener­gia­po­li­tii­kas­sa ehot­to­mas­ti tär­kein seik­ka on huol­to­var­muus. Suo­mi ei voi olla riip­pu­vai­nen epä­va­kai­den tai viha­mie­lis­ten mai­den ener­gian­tuon­nis­ta. Sik­si on luo­ta­va edel­ly­tyk­set ener­gia­riip­pu­mat­to­mal­le Suo­mel­le. Tur­peel­la on roo­lin­sa Suo­men ene­ria­riip­pu­mat­to­muu­del­le ennen, kun se saa­vu­te­taan hii­li­neut­raa­lein kei­noin. Ydin­voi­ma yhdis­tää ilmas­to­ys­tä­väl­li­syy­den ja tehok­kaan ener­gia­tuo­tan­non. Ydin­voi­man raken­ta­mis­ta hidas­ta­vaa ras­kas­ta sään­te­lyä on puret­ta­va.

  • Ase­te­taan hii­li­neut­raa­li­suus­ta­voi­te vuo­teen 2049. Teh­dään ilmas­to­toi­mia kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti ja mark­ki­na­ve­toi­ses­ti
  • Myön­ne­tään lupia uusil­le ydin­voi­ma­loil­le sar­jois­sa. Paran­ne­taan pie­ny­din­voi­ma­loi­den käyt­töön­o­ton edel­ly­tyk­siä kar­si­mal­la sää­te­lyä
  • Ase­te­taan sää­tö­voi­ma­vel­vot­tei­ta tuu­li­voi­mayh­tiöil­le
  • Edis­te­tään hii­li­tul­lien käyt­töön­ot­toa
  • Huo­leh­di­taan oma­va­rai­suu­des­ta ja säi­ly­te­tään tur­ve osa­na koti­mais­ta ener­gia­pa­lat­tia

 

SUO­MI TOI­MI­JA­NA MAA­IL­MAS­SA

Kan­sal­lis­ta etu­aan aja­va Suo­mi ei eris­täy­dy kan­sain­vä­li­ses­tä yhtei­sös­tä, vaan tekee sii­tä alus­tan etu­jen­sa aja­mi­sel­le. Suo­men ei tule kah­li­ta itse­ään meil­le epäe­dul­li­siin yli­kan­sal­li­siin sitou­muk­siin.

EU-poli­tii­kas­sa Suo­men kan­sal­li­nen etu on puo­lus­taa toi­mi­val­lan säi­lyt­tä­mis­tä omis­sa käsis­säm­me ja vas­tus­taa liit­to­val­tio­ke­hi­tys­tä sekä tulon­siir­tou­nio­nia. EU:n on palat­ta­va juu­ril­leen itse­näis­ten euroop­pa­lais­ten val­tioi­den talous­yh­tei­sök­si, ei jokai­sel­la poli­tii­kan sek­to­ril­la hää­rää­väk­si har­vain­val­lak­si.

Kan­na­tam­me Suo­men Nato-jäse­nyyt­tä. Tii­vis yhteis­työ Nato-mai­den kans­sa lisää koko­nais­tur­val­li­suut­tam­me. Natoon liit­ty­mi­sen myö­tä Suo­mi panos­taa entis­tä vah­vem­min myös kan­sal­li­seen puo­lus­tuk­seen­sa. Soti­laal­li­nen maan­puo­lus­tus ja kan­sa­lais­ten tur­val­li­suu­den takaa­mi­nen ovat val­tion ydin­teh­tä­viä.

  • Aida­taan itä­ra­ja ja lisä­tään raja­val­von­nan resurs­se­ja
  • Koro­te­taan puo­lus­tus­voi­mien rahoi­tus vähin­tään 2 pro­sent­tiin BKT:sta. Suu­ret han­kin­nat rahoi­te­taan näi­den raa­mien ulko­puo­lel­ta
  • Tor­ju­taan EU:n liit­to­val­tio­ke­hi­tys ja toi­mi­val­lan siir­tä­mi­nen yli­kan­sal­li­sel­le tasol­le
  • Kiel­täy­dy­tään yhteis­ve­las­ta, tuki­pa­ke­teis­ta ja yli­kan­sal­li­sis­ta tulon­siir­rois­ta
  • Luo­vu­taan euros­ta
  • Ote­taan aktii­vi­nen roo­li Naton uute­na jäsen­maa­na