Suo­men kie­len ase­ma ei ole itses­tään­sel­vyys

Johan Vil­helm Snell­man muis­te­taan yhte­nä tär­keim­mis­tä fen­no­maa­neis­ta, jon­ka elä­män­työ­nä oli saat­taa suo­men kie­li tasa­ver­tai­sek­si ruot­sin kans­sa. Kii­tos suo­ma­lai­suus­liik­keen saa­vu­tus­ten, saam­me asioi­da Suo­mes­sa suo­mek­si.

Tai aina­kin pitäi­si. Maa­han­muu­ton myö­tä vie­ras­kie­lis­ten mää­rä on jopa ruot­sin­kie­li­siä suu­rem­pi ja tänä päi­vä­nä näem­me eten­kin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la entis­tä enem­män yri­tyk­siä, jois­sa pal­ve­lua ei saa enää kan­sal­li­sil­la kie­lil­läm­me. Suo­men tai ruot­sin sijaan moni­kult­tuu­ris­ta pal­ve­lua saa hel­poi­ten englan­nik­si. Samaan aikaan kuu­lem­me jat­ku­val­la syö­töl­lä puheen­vuo­ro­ja englan­nin ase­man viral­lis­ta­mi­ses­ta Suo­mes­sa.

Englan­ti on toki näp­pä­rä yleis­kie­li ulko­maa­lais­ten kans­sa kom­mu­ni­koin­tiin, mut­ta sen yleis­ty­mi­nen ei pal­ve­le suo­men kie­len säi­ly­mis­tä arjen kie­le­nä tule­vil­le suku­pol­vil­le saa­ti­ka maa­han­muut­ta­jien kotou­tu­mis­ta, toi­sin kuin maa­han­muu­ton lisää­mi­sen puo­les­ta voi­mak­kaas­ti rum­mut­ta­vat väit­tä­vät.

Suo­ma­lai­sil­le on taat­ta­va mah­dol­li­suus käyt­tää omaa äidin­kiel­tään omas­sa maas­saan. Rans­kas­sa tämä toteu­tet­tiin kie­li­lail­la, joka kiel­tää pal­ve­lu­jen tar­joa­mi­sen yhdel­lä ainoal­la kie­lel­lä, mikä­li se ei ole rans­ka.

Vas­taa­van­lai­nen kie­li­la­ki on saa­ta­va Suo­meen, jot­ta suo­ma­lai­suus­liik­keen saa­vu­tuk­set eivät valui­si huk­kaan.

Lau­ri Lai­ti­nen, puheen­joh­ta­ja