Poh­jan­maan Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so – Pois poliit­ti­set liik­keet kou­luis­ta!

Pois poliit­ti­set liik­keet kou­luis­ta!

Vii­me aikoi­na poliit­ti­set liik­keet ovat alka­neet hivut­tau­tu­maan perus­kou­lui­hin ja toi­sen asteen
oppi­lai­tok­siin myös Suo­mes­sa. Kehi­tys on huo­les­tut­ta­vaa, sil­lä ope­tuk­sen tulee aina olla läh­tö­koh­tai­ses­ti neut­raa­lia poli­tii­kas­ta sekä ideo­lo­giois­ta.

Yle uuti­soi 13.7. ja 24.8., että Lakeu­den sateen­kaa­ri läh­tee syk­syl­lä kou­lu­vie­rai­luil­le Ete­lä-Poh­jan­maan alu­eel­la. Vaik­ka Poh­jan­maan Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so suh­tau­tuu ava­ra­kat­sei­ses­ti sek­su­aa­li- ja suku­puo­li­vä­hem­mis­töi­hin, se ei kui­ten­kaan voi hyväk­syä sel­lais­ten liik­kei­den vie­rai­lu­ja kou­luis­sa, joi­den pyr­ki­mys­ten voi­daan kat­soa ole­van lain­sää­dän­töön vai­kut­ta­via. Muu­al­la Suo­mes­sa esi­mer­kik­si Elo­ka­pi­na on käy­nyt luen­noi­mas­sa kou­luis­sa. On kiel­tä­mät­tä hie­man kysee­na­lais­ta, että oppi­lail­le ”esit­täy­tyy” sel­lai­nen taho, joka käyt­tää lain rik­ko­mis­ta kei­no­na vai­kut­taa.

Elo­ka­pi­nan toi­min­ta­ta­poi­hin kuu­luu mm. yksi­tyis­ten toi­mi­joi­den tilo­jen sot­ke­mi­nen, min­kä voi­daan kat­soa ole­van erit­täin sopi­ma­ton­ta käy­tös­tä sivis­ty­nees­sä yhteis­kun­nas­sa. Poh­jan­maan Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so kat­soo, että täl­lai­sil­le yhdis­tyk­sil­le ei tule antaa jalan­si­jaa yhteis­kun­nal­li­ses­sa vai­kut­ta­mi­ses­sa, eten­kään kou­luis­sa. Yhteis­kun­taa hajot­ta­vien toi­min­ta­mal­lien omak­su­mi­sen sijaan oppi­lai­den tulee oppia lain­mu­kai­set ja demo­kraat­ti­sen vai­kut­ta­mi­sen kei­not kou­luis­sa. Edus­kun­nan tär­kein teh­tä­vä yhteis­kun­nas­sa on sää­tää lake­ja. Käy­tän­nös­sä kaik­ki kan­san­edus­ta­jat kuu­lu­vat johon­kin poliit­ti­seen puo­lu­ee­seen, mut­ta mikään puo­lue­kaan ei har­joi­ta ideo­lo­gis­ta vai­kut­ta­mis­ta kou­luis­sa. Var­sin­kin vaa­lien alla ylä­as­teil­la ja lukiois­sa vie­rai­lee polii­tik­ko­ja panee­leis­sa, mut­ta näi­den vie­rai­lu­jen tar­koi­tuk­se­na on päin­vas­toin oppi­lai­den omien mie­li­pi­tei­den ja näkö­kul­mien esiin tuo­mi­nen poliit­ti­sil­le val­lan­pi­tä­jil­le.

His­to­rias­ta on hyvä ottaa opik­si, jot­ta emme tois­ta men­nei­den suku­pol­vien vir­hei­tä. Esi­mer­kik­si vuo­si­na 1973–1975 Pirk­ka­lan perus­kou­lus­sa kokeil­tiin ujut­taa marxi­lais­ta ajat­te­lua oppi­lail­le. Pirk­ka­lan kou­lu­ko­kei­lus­sa tes­tat­tiin kokeel­li­sen psy­ko­lo­gian avul­la, että miten hyvin oppi­laat omak­sui­vat marxi­lai­sen ajat­te­lun anne­tun ope­tuk­sen perus­teel­la. Kokei­lun tavoi­te oli ujut­taa Suo­mi sosia­lis­miin hyö­dyn­tä­mäl­lä kou­lu­ja aivo­pe­su­lai­tok­si­na. Pirk­ka­lan kou­lu­ko­kei­lu oli räi­keän poliit­ti­nen ja erit­täin kysee­na­lai­nen. Sen ei oli­si mis­sään nimes­sä pitä­nyt antaa tapah­tua ja täs­tä vir­hees­tä tuli­si nyt ottaa opik­si.

Kou­lus­sa pitää voi­da ana­ly­soi­da poliit­tis­ta toi­min­taa, mut­ta kou­luis­ta ei saa tul­la eri­lais­ten poli­ti­soi­tu­nei­den liik­kei­den leik­ki­kent­tiä. Poh­jan­maan Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so kat­soo, että kou­lu­jen teh­tä­vä ei ole altis­taa kehi­tys­vai­hees­sa ole­via lap­sia ja nuo­ria poliit­ti­ses­ti värit­ty­neil­le ideo­lo­gioil­le.