Asu­mis­li­sä takai­sin!

Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so jul­kai­see myös jäse­nis­tön­sä itsen­sä kir­joit­ta­mia kan­nan­ot­to­ja. Täs­sä yksi niis­tä, Hel­sin­gis­tä kotoi­sin ole­van Mika Moi­la­sen kädes­tä. Kir­joit­ta­ja on yhteis­kun­ta­tie­tei­den mais­te­ri.

 Opis­ke­li­jan asu­mis­li­sä takai­sin

Elo­kuus­sa vuon­na 2017 opis­ke­li­jat siir­tyi­vät ylei­sen asu­mis­tuen pii­riin eivät­kä saa­neet enää asu­mis­li­sää.
Opin­to­tu­ki oli ennen uudis­tus­ta kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jal­la noin 303 euroa ja asu­mis­li­sä 201 euroa, joten
yhteen­sä kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­ja sai noin 504 euroa opin­to­tu­kea. Puo­li­son tulot eivät vai­kut­ta­neet
uudis­tuk­sen jäl­keen­kään opin­to­tuen mää­rään. Uudis­tuk­sen jäl­keen opin­to­tuen mää­rää las­ket­tiin 250
euroon, jon­ka lisäk­si opis­ke­li­ja sai hakea yleis­tä asu­mis­tu­kea. Opin­to­lai­nan­ta­kauk­sen mää­rää myös
nos­tet­tiin uudis­tuk­sen jäl­keen. Mie­les­tä­ni uudis­tus koh­te­li opis­ke­li­joi­ta eri tavoin, jos­sa toi­set sai­vat
enem­män tukia, mut­ta toi­set menet­ti­vät val­ta­vas­ti.

Hie­noa asia uudis­tuk­ses­sa oli se, että tuen mää­rä nousi monil­la opis­ke­li­joil­la ensim­mäi­sen vuo­den aika­na
muu­ta­mil­la kym­peil­lä. Kui­ten­kin kesäl­lä tie­na­tut pal­kat vai­kut­ta­vat koko seu­raa­van vuo­den asu­mis­tu­keen,
jol­loin asu­mis­tu­ki on sitä pie­nem­pi mitä enem­män oli tie­nan­nut. Asu­mis­tu­ki aiheut­ti siis kan­nus­tin­lou­kun,
jos­sa kan­nat­ti ennem­min joko nos­taa kesäl­le opin­to­lai­naa tai jos opin­to­lai­nan oli jo käyt­tä­nyt, kan­nat­ti
hakea perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea, joka on yli kak­si ker­taa enem­män kuin opin­to­tu­ki.

Kaik­kien tulot eivät kui­ten­kaan nous­seet ensim­mäi­se­nä vuon­na. Mikä­li opis­ke­li­ja oli pari­suh­tees­sa ja hänen
puo­li­son­sa palk­ka­töis­sä, jäi täs­sä tilan­tees­sa asu­mis­tu­ki monel­la saa­mat­ta. Asu­mis­tu­ki on ruo­ka­kun­nan
jäsen­ten yhtei­nen etuus eli myös puo­li­son tulot vai­kut­ta­vat asu­mis­tuen mää­rään. Mikä­li puo­li­so käy
palk­ka­töis­sä, voi asu­mis­tuen hake­mus olla hylät­ty puo­li­son tulo­jen vuok­si. Täl­löin opis­ke­li­jal­le jää vain 250
euroa kuu­kau­des­sa ja loput hän jou­tuu otta­maan joko lai­na­na tai pyy­tä­mään puo­li­soon rahoit­ta­maan myös
hänen elä­mään­sä.

Asu­mis­tuen uudis­tus oli jobin­pos­tia monel­le työs­sä­käy­väl­le opis­ke­li­jal­le. Asu­mis­tues­sa tulo­ja pyri­tään
arvioi­maan 12 kuu­kaut­ta etu­kä­teen. Monel­la opis­ke­li­jal­la työ­tun­nit vaih­te­le­vat, kos­ka nii­tä yri­te­tään
sovi­tel­la opis­ke­li­jan opin­to­ti­lan­teen ja yrit­tä­jän tar­pei­den mukaan. Lisäk­si moni opis­ke­li­ja tekee
pro­vik­ka­palk­kais­ta työ­tä, jol­loin tulo­jen arvioi­mi­nen on han­ka­laa. Kelal­le ei ole tilan­tee­seen mitään muu­ta
rat­kai­sua kuin, että palk­ka­tu­lot arva­taan seu­raa­val­le 12 kuu­kau­del­le. Mikä­li ne ovat eri kuin
arvaus­haa­ruk­kaan on arvat­tu, tulee opis­ke­li­jan teh­dä asu­mis­tuen tar­kis­tus ajois­sa, jot­ta asu­mis­tuen
lii­ka­mak­sua ei pää­se syn­ty­mään. Joi­den­kin opis­ke­li­joi­den koh­dal­la tämä tar­koit­taa sitä, että he ovat
teke­mäs­sä asu­mis­tuen tar­kis­tus­ha­ke­mus­ta usein. Mikä­li opis­ke­li­ja ei pysy hake­mus­rum­bas­sa tah­dis­sa, kela
muis­tut­taa asias­ta perin­tä­kir­jeel­lä. Sil­loin kuin opis­ke­li­jat sai­vat asu­mis­li­sää, ei opis­ke­li­jan tar­vin­nut kuin
seu­ra­ta lop­pu­vuo­des­ta tulo­ra­jo­ja.

Edel­lä mai­nit­tu­jen tilan­tei­den vuok­si, pidän opis­ke­li­jan elä­män­ti­lan­teen hel­pot­ta­mi­sek­si tär­keä­nä, että
opis­ke­li­jan asu­mis­li­sä palau­tet­tai­siin mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. Asu­mis­li­sä koh­te­li­si opis­ke­li­joi­ta enem­män
tasa­ver­tai­ses­ti ja hel­pot­tai­si hei­dän elä­mään­sä.