Mie­li­pi­de­kir­joi­tus: Talou­den sopeut­ta­mi­ses­sa on otet­ta­va huo­mioon suku­pol­vien väli­nen oikeu­den­mu­kai­suus

Suo­men jul­ki­nen talous kär­sii vaka­vas­ta ali­jää­mäs­tä ja poliit­ti­sen ken­tän eri lai­doil­la oli­si syy­tä ymmär­tää sopeu­tus­toi­mien vält­tä­mät­tö­myys, jot­ta suo­ma­lai­nen hyvin­voin­ti­val­tio voi­daan yli­pää­tään säi­lyt­tää myös tule­vil­le suku­pol­vil­le. Suo­men vasem­mis­to ei ole tätä ymmär­tä­nyt, mut­ta maam­me hal­li­tus on ansiok­kaas­ti ryh­ty­nyt rat­kai­se­maan tämän­het­kis­tä jul­ki­sen talou­den vel­ka­krii­siä. Haluai­sin kui­ten­kin muis­tut­taa mah­dol­li­suuk­sis­ta koh­dis­taa jul­ki­sen talou­den tule­via sopeut­ta­mia niin, että suku­pol­vien väli­nen oikeu­den­mu­kai­suus tur­va­taan.

Tämän­het­ki­nen jul­ki­sen talou­den krii­si joh­tuu vii­me kädes­sä Suo­men van­hen­tu­nees­ta ikä­ra­ken­tees­ta, jos­sa yhä pie­nem­män työs­sä käy­vän väes­tön tuli­si vero­va­roil­laan ja mak­sa­mil­laan elä­ke­mak­suil­la kus­tan­taa ala­ti kas­va­van van­hus­väes­tön pal­ve­lut ja eläk­keet. Täl­lä het­kel­lä eläk­kei­tä mak­se­taan Suo­mes­sa vuo­sit­tain mel­kein 40 mil­jar­dia euroa jois­ta val­tion osuu­det ovat yli kuusi mil­jar­dia. Työ­eläk­keis­tä noin 75% mak­se­taan täl­lä het­kel­lä työs­sä­käy­vien pal­kas­taan mak­sa­mis­ta elä­ke­mak­suis­ta ja loput elä­ke­ra­has­tois­ta. Ei ole pitem­män pääl­le kes­tä­vää, mikä­li kaik­ki talou­den sopeu­tus­toi­met koh­dis­tu­vat vain nii­hin ikä­ryh­miin, joi­den tuli­si tule­vai­suu­des­sa tuot­taa entis­tä suu­rem­pia talou­del­li­sia panos­tuk­sia suo­ma­lai­sen hyvin­voin­ti­val­tion yllä­pi­toon.

Eräs mer­kit­tä­vä kei­no kor­ja­ta suku­pol­vien välis­tä epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä, oli­si sää­tää omas­ta tah­dos­taan lap­set­to­mil­le työn­te­ki­jöil­le kor­keam­mat työn­te­ki­jöi­den itsen­sä mak­set­ta­vat elä­ke­mak­sut. Tämä tasai­si suku­pol­vien välis­tä epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta, sil­lä lap­set­to­mat työn­te­ki­jät eivät käy­tä osaa pal­kas­taan las­ten­sa menoi­hin. Lap­set­to­mien työs­sä­käy­vien oli­si koh­tuul­lis­ta käyt­tää osa täs­tä käteen jää­väs­tä sum­mas­ta kus­tan­taak­seen oman eläk­keen­sä, sil­lä nykyi­ses­sä elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä lap­set­to­man työn­te­ki­jän eläk­keen kus­tan­ta­vat suu­rel­ta osin hänen ikä­to­ve­reit­ten­sa lap­set.

Suo­meen on myös sää­det­tä­vä elä­ke­kat­to, joka mää­rit­te­li­si ylä­ra­jan sil­le, kuin­ka pal­jon elä­ket­tä elä­ke­läi­nen voi enim­mil­lään saa­da. Tilas­tol­li­ses­ti elä­ke­läi­set ovat kes­ki­mää­rin Suo­men varak­kain ikä­ryh­mä. Vaik­ka elä­ke­läis­ten jou­kos­sa on pal­jon pie­nel­lä eläk­keel­lä elä­viä pie­ni­tu­loi­sia, on suh­teel­li­sen suu­ri osa elä­ke­läi­sis­tä suh­teel­li­sen hyvä­tu­loi­sia ja elä­ke­läis­ten jou­kos­sa on myös jopa usei­ta kym­me­niä tuhan­sia euro­ja kuu­kau­des­sa elä­ket­tä saa­via elä­ke­läi­siä. Leik­kaus var­sin varak­kai­den elä­ke­läis­ten eläk­kei­siin esi­mer­kik­si elä­ke­ka­ton tai kor­keim­pien eläk­kei­den nykyis­tä suu­rem­man vero­tuk­sen muo­dos­sa ei toden­nä­köi­ses­ti vai­kut­tai­si hei­dän toi­meen­tu­loon­sa ja elin­ta­soon­sa mer­kit­tä­väs­ti, mut­ta muu­tos paran­tai­si elä­ke­jär­jes­tel­män pit­kä­ai­kais­ta kes­tä­vyyt­tä huo­mat­ta­vas­ti ja lisäi­si elä­ke­jär­jes­tel­män luo­tet­ta­vuut­ta nuo­rem­pien ikä­pol­vien sil­mis­sä.

Vil­le Hei­ni­kai­nen,
Kaa­kon PS-Nuo­ri­son puheen­joh­ta­ja,
PS-Nuo­ri­son hal­li­tuk­sen jäsen