Mie­li­pi­de­kir­joi­tus: Se parem­pi kan­san­mur­ha?

Kan­san­mur­han mää­ri­tel­mä on sana­kir­jan mukaan “laa­ja, toi­sen ihmis­jou­kon sys­te­maat­ti­nen tuhoa­mi­nen”. Tilan­ne vaa­tii siis eril­li­sen ihmis­ryh­män, usein etni­ses­ti eri­lai­sen sel­lai­sen, jos­ta val­ta­ko­neis­to pyr­kii pää­se­mään eroon. Kan­san­mur­ha-ter­miä on käy­tet­ty useas­ti vii­ta­ten Israe­lin toi­miin Pales­tii­nas­sa. Juu­ta­lai­nen val­ta­väes­tö pyr­kii pää­se­mään eroon ara­bi­väes­tös­tä, joka asuu pit­käl­ti län­si­ran­ni­kol­la ja Gazas­sa. Otta­mat­ta kan­taa sii­hen, onko kysei­nen konflik­ti kan­san­mur­ha, on vain rei­lua ver­ra­ta sitä toi­seen tilan­tee­seen, jos­sa etni­nen vähem­mis­tö on vai­non koh­tee­na val­ta­ko­neis­ton toi­mes­ta tai sen toi­met­to­muu­des­ta.

Kevääl­lä Yhdys­val­tain pre­si­dent­ti otti väke­väl­lä otteel­la kan­taa Ete­lä-Afri­kan todel­li­suu­teen. Trump syyt­ti Ete­lä-Afri­kan hal­lin­toa kan­san­mur­han hyväk­sy­mi­ses­tä. Media tar­joi­li jäl­leen paras­taan ja pyr­ki kumoa­maan Trum­pin uusim­mat “perus­teet­to­mat väit­teet”. Useat pre­si­den­tin väit­teet on hyvä ottaa suo­lan kans­sa, mut­ta täy­tyy olla aika pal­jon pok­kaa, mikä­li väit­tää, ettei Ete­lä-Afri­kan val­koi­nen väes­tö koh­taa min­kään­lais­ta kan­san­mur­han uhkaa.

Ete­lä-Afri­kan väes­tö koos­tuu pit­käl­ti kol­mes­ta etni­ses­tä ihmis­ryh­mäs­tä: mus­tis­ta, väril­li­sis­tä sekä val­koi­sis­ta. Mus­tat muo­dos­ta­vat noin 80 % väes­tös­tä, kun taas val­koi­set noin 7 % ja väril­li­set hie­man suu­rem­man osan. Val­koi­nen väes­tö jakau­tuu vie­lä kah­tia. Pie­nem­pi osa val­koi­ses­ta väes­tös­tä on englan­ti­lai­sia, jot­ka impe­riu­min pur­kau­tu­mi­sen jäl­keen jäi­vät tiluk­sil­le asu­maan. Mer­kit­tä­väm­pi osa val­koi­sis­ta on alu­eel­la pisim­pään asu­neet afri­kaa­ne­rit, tai buu­rit. Buu­ri on hol­lan­tia ja tar­koit­taa maan­vil­je­li­jää. Ter­mil­lä siis vii­ta­taan Ete­lä-Afri­kas­sa asu­viin hol­lan­ti­lais­ten löy­tö­ret­kei­li­jöi­den jäl­ke­läi­siin, joi­den kes­kuu­des­sa on vuo­si­sa­to­jen saa­tos­sa kehit­ty­nyt täy­sin oma kie­li ja kult­tuu­ri.

Ete­lä-Afrik­kaa on luon­neh­dit­tu ter­mil­lä “The Rape Capi­tal of the World”. On siis sano­mat­ta­kin sel­vää, että mur­hat, sek­su­aa­li­ri­kok­set ja rikol­li­suus yli­pään­sä ovat arki­päi­vää maas­sa. Aivan eri­tyi­sen raa­ko­ja ovat surul­li­sen­kuu­lui­sat far­mi­mur­hat. Ylei­nen kaa­va on, että jouk­ko “nuo­ru­kai­sia” saa­puu yöl­lä maa­ti­lal­le asein ja vii­dak­ko­veit­sin varus­tet­tu­na, tap­paa (useim­mi­ten val­koi­sen) maan­vil­je­li­jän per­hei­neen ja pake­nee pai­kal­ta. Afri­kaa­ne­rien yhtei­sö on perus­ta­nut muis­to­mer­kin “Plaas­moor­de” far­mi­mur­his­sa kuol­leil­le. Val­koi­nen ris­ti jokais­ta uhria koh­ti. Muis­to­mer­kil­lä on noin kol­me­tu­hat­ta ris­tiä.

Kun Trump tou­ko­kuus­sa otti esiin Ete­lä-Afri­kan tilan­teen, hän jakoi videoi­ta maan vasem­mis­to­ra­di­kaa­lin EFF-puo­lu­een kokoon­tu­mis­ajois­ta. Eco­no­mic Free­dom Figh­ters -puo­luet­ta joh­taa Julius Male­ma, joka lau­lat­taa puo­lu­een tapah­tu­mis­sa jäse­ni­ään “Kill the boer” -kap­pa­leel­la. Lau­lu on his­to­rian­sa­kin puo­les­ta val­lan­ku­mouk­sel­li­nen ylly­tys väki­val­taan val­kois­ta väes­töä koh­taan. Male­ma on puheis­saan myös vii­tan­nut tar­vit­ta­vaan val­lan­ku­mouk­seen, joka vaa­tii väki­val­taa. Suo­mes­sa sai­si vähem­mäs­tä­kin syyt­teen kan­san­ryh­mää vas­taan kii­hot­ta­mi­ses­ta.

Afri­Fo­rum on afri­kaa­ne­rien puo­les­ta puhu­va jär­jes­tö, joka toi­mii Ete­lä-Afri­kas­sa. Jär­jes­tö on jo pit­kään kri­ti­soi­nut ANC-hal­lin­non toi­met­to­muut­ta suh­tees­sa far­mi­mur­hiin ja EFF-puo­lu­ee­seen. Jär­jes­tön joh­to­hah­moi­hin kuu­lu­va Ernst Roets on kir­joit­ta­nut aiheis­ta laa­jas­ti. Toi­me­ton val­kois­ten suh­teen ei val­tio kui­ten­kaan ole ollut. Tämän vuo­den alus­sa maan pre­si­dent­ti alle­kir­joit­ti laki­py­kä­län, joka oikeut­taa val­tion anas­ta­maan maa­ta vil­je­li­jöil­tä kor­vauk­set­ta. Laki­uu­dis­tus­ta mai­nos­tet­tiin talou­del­li­sen tasa-arvon tuo­ja­na – buu­rit omis­ta­vat suu­rim­man osan kau­pal­li­ses­ti tuot­ta­vis­ta maa­ti­lois­ta. Hal­li­tus on jo aiem­min pyr­ki­nyt uudis­ta­maan maa­no­mis­tus­ta osta­mal­la val­koi­sil­ta vil­je­li­jöil­tä tilan ja anta­mal­la sen ilmai­sek­si val­ta­väes­tön edus­ta­jil­le. Tämä ope­raa­tio kui­ten­kin epä­on­nis­tui, kun vuon­na 2018 val­tion osta­mas­ta 265:stä tilas­ta 90 % oli las­ke­nut uusien omis­ta­jien myö­tä alle tuot­ta­vuus­ra­jan ja lopet­ta­nut. Laki­uu­dis­tus tuo mie­leen muis­to­ja lähi­his­to­rias­ta, Ete­lä-Afri­kan naa­pu­ri­maas­ta.

Nykyi­nen Zim­babwe, enti­nen Rho­de­sia, kokei­li saman­lais­ta uudis­tus­ta, kun maa­han tuli ensim­mäi­set “vapaat” vaa­lit. Vuon­na 1980 val­taan nous­sut Muga­ben marxis­ti­nen hal­lin­to halusi jakaa pit­käl­ti val­kois­ten omis­ta­mat maa­ti­lat soti­lail­leen. Pak­ko­lu­nas­tuk­sen jäl­keen “Afri­kan lei­pä­ko­ri­na” tun­net­tu Rho­de­sia oli pian näl­kää näke­vä Zim­babwe. Täl­lai­nen esi­merk­ki lähi­his­to­rias­sa ei kui­ten­kaan rii­tä todis­ta­maan ANC:lle, ettei laki­uu­dis­tus kan­na­ta. Kuka oli­si­kaan arvan­nut, että kun pois­te­taan val­tion pro­duk­tii­vi­nen väes­tö, ylei­nen tuot­ta­vuus las­kee?

Ete­lä-Afri­kas­sa on siis maa­ti­la­mur­hia, jot­ka koh­dis­tu­vat val­koi­siin maan­vil­je­li­jöi­hin. Nel­jän­nek­si suu­rim­man puo­lu­een joh­ta­ja lau­laa poliit­ti­sis­sa kokoon­tu­mis­ajois­saan val­kois­ten maan­vil­je­li­jöi­den mur­his­ta. Sen sijaan, että val­tio puo­lus­tai­si vähem­mis­tön ase­maa ja oikeuk­sia, se pyr­kii otta­maan näi­den elin­kei­non kor­vauk­set­ta. On ymmär­ret­tä­vää, että ilmas­sa on vie­lä apart­hei­din ajal­ta kat­ke­ruut­ta etnis­ten ryh­mien välil­lä. Se kit­ka uhkaa kui­ten­kin sytyt­tää tulen, jon­ka sam­mut­ta­mi­nen vaa­tii pal­jon. Tilan­ne suo­ras­taan syk­kii kan­san­mur­haa. Län­nes­sä sitä kui­ten­kin vähä­tel­lään, sil­lä kun sor­ron koh­de on val­koi­nen, niin eihän kyse voi olla rasis­mis­ta, ei aina­kaan huo­nos­ta sel­lai­ses­ta. Kun maa­il­ma suu vaah­do­ten vaa­tii Israe­lia oikeus­is­tui­mel­le kan­san­mur­has­ta, se ummis­taa sil­män­sä afri­kaa­ne­rien nykyi­sel­tä ja tule­val­ta kär­si­myk­sel­tä.

San­te­ri Aho,
jäsen