Mie­li­pi­de­kir­joi­tus: Lau­ri Lai­ti­nen

Maa­han­muut­to ei ole ihme­lää­ke

 

Vaa­lien lähes­tyes­sä eri­tyi­ses­ti kokoo­muk­sen ja elin­kei­noe­lä­män suun­nal­ta kuu­lee entis­tä kovem­pia vaa­ti­muk­sia työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton puo­les­ta — puhu­taan jo vuo­sit­tai­sen maa­han­muu­ton kol­min­ker­tais­ta­mi­ses­ta muun muas­sa hoi­ta­ja­pu­lan rat­kai­se­mi­sek­si (Yle 3.2.2023). 

Vas­ta aloit­ta­nee­na ensi­hoi­ta­jao­pis­ke­li­ja­na voin­kin puhua omas­ta alas­ta­ni: Sotea­laa on pit­kään rii­van­nut työ­voi­ma­pu­la ja teki­jöi­tä tar­vi­taan jat­kos­sa entis­tä enem­män väes­tön ikään­tyes­sä. Ongel­mat tosin ovat pal­jon syvem­piä kuin pelk­kä puu­te osaa­vis­ta käsis­tä, oli kyse sit­ten hei­kos­ta palk­ka­ta­sos­ta mui­hin Poh­jois­mai­hin näh­den tai epä­mie­lui­sis­ta työ­olois­ta ja työ­kult­tuu­ris­ta. Vii­me vuo­den hoi­ta­ja­lak­ko­jen tulos onkin posi­tii­vi­nen yllä­tys tilan­tees­sa, jos­sa ihme­lääk­keek­si on tar­jot­tu hal­paa ulko­mais­ta työ­voi­maa jo vuo­si­kym­men­ten ajan. 

Laa­ja­mit­tai­ses­ta työ­pe­räi­ses­tä­kin maa­han­muu­tos­ta kär­sii kaik­ki. Sii­tä kär­sii sekä vas­taa­not­ta­va maa, että se läh­tö­maa, jos­ta työ­voi­maa on haa­lit­tu. 

Maa­han­muut­ta­ja­val­tai­sil­la aloil­la palk­ka­ke­hi­tys pysäh­tyy, sil­lä suo­ma­lai­set työn­te­ki­jät syr­jäy­te­tään mata­la­palk­kai­sil­la, oikeuk­sis­taan tie­tä­mät­tö­mil­lä maa­han­muut­ta­jil­la. Se joh­taa sii­hen, että työ­nan­ta­jil­le mak­se­taan tän­ne pää­sys­tä, vaik­ka pal­kal­la ei todel­li­suu­des­sa tule toi­meen. Se joh­taa hyväk­si­käyt­töi­hin ja lähes orja­mai­siin työ­oloi­hin. Se joh­taa sii­hen, että tie­tyil­lä aloil­la mui­den työn­te­ki­jöi­den resurs­sit ovat vie­lä rajoit­tu­neem­pia.

Läh­tö­maa­han puo­les­taan muo­dos­tuu työ­voi­ma­pu­la, sil­lä ongel­ma vain siir­tyy maas­ta toi­seen. Lähes 114 mil­joo­nan asuk­kaan Filip­pii­nit kär­sii itse hoi­ta­ja­pu­las­ta (Yle, 14.12.2022), kun sai­raan­hoi­ta­jat muut­ta­vat muu­al­le parem­man pal­kan peräs­sä. Kokoo­muk­sel­le tämä on “win-win”, sil­lä hal­pa­työn­te­ki­jä saa isom­man pal­kan kuin koti­maas­saan ja kokoo­mus­lai­nen saa edul­li­sem­man työn­te­ki­jän, joka ei vali­ta pal­kas­taan ja tie­dä oikeuk­sis­taan. Kan­nat­taa kysyä vaik­ka Hel­sin­gin por­mes­ta­ril­ta Juha­na Var­tiai­sel­ta.

Pie­nes­sä, har­kin­nan­va­rai­ses­sa ja hil­li­tys­sä työ­pe­räi­ses­sä maa­han­muu­tos­sa on toki etun­sa, jos sai­sim­me nii­tä aidos­ti kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja työn­te­ki­jöi­tä ja asian­tun­ti­joi­ta. Se edel­lyt­tää ole­mas­sao­le­vien tur­va­me­ka­nis­mien säi­lyt­tä­mis­tä ja uusien luo­mis­ta vää­rin­käyt­tö­jen ehkäi­se­mi­sek­si. Rat­kai­su on löy­det­tä­vis­sä laa­dus­sa, ei mää­räs­sä.

Sitä sopii poh­tia, mik­si kokoo­mus suh­tau­tuu vas­ta­ha­koi­ses­ti kaik­kiin toi­miin, jot­ka saman­ai­kai­ses­ti suo­je­le­vat suo­ma­lais­ta työ­voi­maa ja mah­dol­lis­ta­vat aidos­ti osaa­van työ­voi­man pää­syn Suo­meen.

 

Lau­ri Lai­ti­nen

PS-Nuo­ri­son hal­li­tuk­sen jäsen & Kaa­kon PS-Nuo­ri­son vara­pu­heen­joh­ta­ja