Mielipidekirjoitus: Hyvinvointialueiden itsehallinto jäi puolitiehen

Marinin vasemmistohallituksen perintö suomalaisille oli täysin epäonnistunut sote-uudistus. Vaikka ajatus kuntien kalliimman vastuutehtävän siirtämisestä isommille hartioille oli hyvä, jäi lopullinen rahoituskuvio ja luotujen hyvintointialueiden itsehallinto täysin puolitiehen.
Ennen sote-uudistusta monet kunnat olivat jo lyöttäytyneet yhteen ja muodostaneet sote-kuntayhtymiä, jotka tuottivat sote-palvelut seutukunta- tai maakuntatasolla. Näin toimittiin esimerkiksi meillä Etelä-Karjalassa, jossa vuodesta 2010 toiminut maakunnan kattava Eksote brändättiin sote-uudistuksen myötä Ekhvaksi ilman oikeita hyötyjä – päinvastoin siitä tuli rasite.
Kun päätösvalta siirtyi pois kunnilta, se hyppäsi alueiden yli suoraan valtiolle, jonka kassa ammottaa tyhjyyttään. Lähidemokratian maskia ylläpidetään vaaleilla, samalla luoden tekosyyn piilopuoluetukien kanavointiin. Alueet vaikuttavat toki rahankäyttöön, mutta ei sen keräämiseen.
Ratkaisuksi on lähinnä epäseksikkäitä vaihtoehtoja, joista kukin kiihottaa jotakin kansanosaa puoluekentästä:
1. Hyvinvointialueet koottaisiin YTA-alueiden mukaan suuremmiksi yksiköiksi, jolloin palveluverkossa korostuisi maakuntarajat ylittävä yhteistyö ja rahaa kyllä säästyisi, mutta paikallinen vaikutusvalta häviäisi kokonaan.
2. Siirrettäisiin rahoitusvastuu verotusoikeuden myötä alueille, jolloin kuntayhtymämallin aikainen autonomia palautettaisiin. Kauhuskenaarioista huolimatta porrastettu järjestämis- ja rahoitusvastuu löytyy jo liittovaltioista ympäri maailmaa.
Ripaus molempia voisi olla askel oikeaan suuntaan – siirretään pelastustoimi ja ensihoito valtiolle, sillä oleellista on turvata riittävä kattavuus ja hoitoon pääsy eikä se, kuka sen nimenomaisesti järjestää. Alueet kattaisivat osan budjetista alueverolla, jolloin oman harkinnan mukaan saisi tuottaa enemmän kuin mitä byrokratiakoneisto kokee riittäväksi.
Lauri Laitinen
PS-Nuorison puheenjohtaja
Ekhvan varavaltuutettu