Lot­ta Svärd takai­sin!

 

Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so esit­tää Lot­ta Svär­din toi­min­nan uudel­leen­käyn­nis­tä­mis­tä 80 vuot­ta jär­jes­tön lak­kaut­ta­mi­sen jäl­keen. Suo­ma­lais­ten nais­ten maan­puo­lus­tus on aina perus­tu­nut vapaa­eh­toi­suu­teen niin Lot­ta Svär­din toi­mies­sa vuo­si­na 1920-1944 kuin nais­ten vapaa­eh­toi­sen ase­pal­ve­luk­sen tul­les­sa lakiin vuon­na 1995. 

”Suo­ma­lai­sis­sa nai­sis­sa on run­sain mitoin rea­li­soi­ma­ton­ta maan­puo­lus­tus­tah­toa,” tote­aa PS-Nuo­ri­son 2. vara­pu­heen­joh­ta­ja Ami Kima­nen. Hänen mie­les­tään niin koti­ken­täl­lä kuin tar­vit­taes­sa rin­ta­mal­la tar­vi­taan osaa­mis­ta poik­keus­ai­koi­na toi­mi­mi­seen. 

“Kai­kil­le nai­sil­le puo­lus­tus­voi­mien tar­joa­ma kou­lu­tus ei sel­lai­se­naan sovi. Mik­sem­me siis elvyt­täi­si jo toi­mi­vak­si tes­tat­tua kon­sep­tia ja hie­noa isän­maal­lis­ta jär­jes­töä?”

Lot­ta­toi­min­nas­sa vapaa­eh­toi­ses­ta maan­puo­lus­tuk­ses­ta kiin­nos­tu­neet nai­set pys­tyi­si­vät vaih­toeh­to­na ase­pal­ve­luk­sel­le osal­lis­tu­maan ruo­ka­huol­to-, lää­kin­tä-, ilma­val­von­ta-, vies­tin­tä- ja toi­mis­to­teh­tä­viin. Täl­löin edis­tet­täi­siin suo­ma­lais­ten varau­tu­mis­ta ja osal­lis­tu­mis­ta maan­puo­lus­tuk­seen ilman, että nyky­muo­tois­ta ase­vel­vol­li­suut­ta tar­vit­si­si muut­taa.

“Jokai­sel­la suo­ma­lai­sel­la nai­sel­la tuli­si olla tah­toa tuo­da kor­ten­sa kekoon rak­kaan isän­maam­me puo­lus­ta­mi­sek­si. Se on jokai­sen suo­ma­lai­sen kun­nia­teh­tä­vä. Lot­ta Svär­dis­sä nai­set sai­si­vat val­miuk­sia toi­mia eri­lai­sis­sa krii­sin­ajan teh­tä­vis­sä”, tote­aa hal­li­tuk­sen jäsen Nan­na Vää­täi­nen.