LOP­PU TUKI­PA­KE­TEIL­LE

Suo­ma­lais­ten har­teil­le ei kuu­lu mui­den EU-jäsen­mai­den ongel­mat – ei sent­tiä­kään uusiin tuki­pa­ket­tei­hin!

Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so vas­tus­taa jyr­käs­ti EU-komis­sion ehdo­tus­ta EU:n yhtei­ses­tä “sosi­aa­li­ra­has­tos­ta”, joka kuu­luu EU:n ilmas­to­pa­ket­tiin. Kat­som­me, että uusi tuki­pa­ket­ti on jat­ku­moa elpy­mis­pa­ke­tin aloit­ta­mal­le vel­kau­nio­nil­le, jos­sa menes­ty­viä jäsen­mail­ta sosia­li­soi­daan mil­jar­de­ja mui­den jäsen­mai­den lah­jo­mi­sek­si. Kuten aiem­pien suu­rien tuki­pa­ket­tien kans­sa, Suo­mi on jäl­leen mak­sa­jan roo­lis­sa. Vaik­ka 72 mil­jar­din paket­ti vai­kut­taa mität­tö­mäl­tä elpy­mis­pa­ket­tiin (750 mil­jar­dia) näh­den, on se edel­leen epä­oi­keu­den­mu­kai­nen Suo­mel­le ja suo­ma­lai­sil­le veron­mak­sa­jil­le niin kuin aiem­mat tuki­pa­ke­tit.

”On täy­sin kes­tä­mä­tön­tä, että Euroo­pan unio­nin rat­kai­su jokai­seen ongel­maan on uusi tuki­pa­ket­ti. Tuki­pa­ke­tit myy­dään suo­ma­lai­sil­le siten, että nii­den ker­ro­taan ole­van ker­ta­luon­toi­sia, vaik­ka seu­raa­va tuki­pa­ket­ti käy­tän­nös­sä jo hää­möt­tää kul­man taka­na. Miten pal­jon suo­ma­lai­nen veron­mak­sa­ja jou­tuu mak­sa­maan ennen kuin tuki­pa­ke­teil­le sano­taan ei? Suo­men tuli­si ker­ran­kin aja­tel­la kan­sa­lais­ten­sa etua ja kiel­täy­tyä mak­su­mie­hen roo­lis­ta”, poh­tii 3. vara­pu­heen­joh­ta­ja Vil­le Mui­lu.

Koro­na­pan­de­mian nimis­sä aje­tun elpy­mis­pa­ke­tin var­jol­la suo­ma­lai­set mak­soi­vat net­to­na 7 mil­jar­dia ete­lään, jot­ta mm. Espan­ja sai­si neli­päi­väi­set työ­vii­kot ja Unka­ri luo­pui­si tulo­ve­ros­ta alle 25-vuo­tiai­den osal­ta. Nyt esi­te­tyl­lä sosi­aa­li­ra­has­tol­la halu­taan pal­ki­ta nii­tä jäsen­mai­ta, jot­ka eivät ole juu­ri teh­neet ilmas­to­toi­mia. Suu­rin hyö­ty­jä on Puo­la 17,6%:n osuu­del­la, joka vas­taa 12,7 mil­jar­dia euroa pake­tis­ta. Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so ihmet­te­lee EU-komis­sion har­joit­ta­maa alue­po­li­tiik­kaa, jos­sa EU:n äänek­käim­piä vas­tus­ta­jia pal­ki­taan mil­jar­deil­la euroil­la. Vuo­si sit­ten EU:ssa oltiin hyvin huo­les­tu­nei­ta Unka­rin ja Puo­lan oikeus­val­tio­ke­hi­tyk­ses­tä ja EU:n yhteis­ten arvo­jen nou­dat­ta­mi­ses­ta, mut­ta jäl­leen nämä maat hyö­ty­vät suu­res­ti tuki­pa­ke­tis­ta.

“EU:n alue­po­li­tiik­ka näyt­tää perus­tu­van sii­hen, että euros­kep­ti­siä jäsen­mai­ta pide­tään unio­nis­sa lah­juk­sil­la, jot­ka kuit­taa EU-myön­tei­set jäsen­maat. Mitä äänek­kääm­min vas­tus­taa EU:ta, sitä enem­män EU pal­kit­see tule­vis­sa tuis­sa. Kat­so­kaa vaik­ka mitä hyvi­tyk­siä nuu­ka nelik­ko sai elpy­mis­pa­ke­tin kri­ti­soin­nis­ta – puhu­mat­ta­kaan Unka­ris­ta ja Puo­las­ta! Suo­men paik­ka ei sel­väs­ti­kään ole ker­hos­sa, jos­sa ahneim­mat ja räi­keim­mät saa­vat kai­ken. Mitä me saam­me irti EU-jäse­nyy­des­täm­me, jos toi­mim­me jat­ku­vas­ti Ete­lä-Euroo­pan mak­su­mie­hi­nä? Ei se ole mei­dän ongel­mam­me, että muut eivät osaa hoi­taa maa­tan­sa. On kor­kea aika sil­le, että Suo­mi alkai­si vih­doin puo­lus­ta­maan etu­jaan EU:ssa”, tote­aa hal­li­tuk­sen jäsen Lau­ri Lai­ti­nen.