Kevät­ko­kous 2024 hyväk­syi jäse­na­loit­teen elä­ke­jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­ses­ta

Sei­nä­joen kevät­ko­kous hyväk­syi jäse­na­loit­teen elä­ke­jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­ses­ta, joka lisää seu­raa­van osion talous­po­liit­ti­seen ohjel­maan:

Elä­ke­jär­jes­tel­mä

Suo­men elä­ke­jär­jes­tel­mä on menet­tä­nyt uskot­ta­vuut­taan monien nuor­ten sil­mis­sä. Jot­ta elä­ke­jär­jes­tel­män kes­tä­vyys ja suku­pol­vien väli­nen oikeu­den­mu­kai­suus voi­daan var­mis­taa, on jär­jes­tel­mää uudis­tet­ta­va mer­kit­tä­väs­ti. Täl­lä het­kel­lä eläk­kei­tä mak­se­taan Suo­mes­sa vuo­sit­tain mel­kein 40 mil­jar­dia euroa jois­ta val­tion osuu­det ovat yli kuusi mil­jar­dia, loput pää­asias­sa työ­eläk­kei­tä. Kart­tu­neet elä­keoi­keu­det on Suo­mes­sa näh­ty omai­suu­te­na, joka naut­tii Suo­mes­sa parem­paa omai­suu­den­suo­jaa kuin monis­sa muis­sa mais­sa. Kui­ten­kin käy­tän­nös­sä työ­eläk­keet ovat nykyi­sin Suo­mes­sa pal­kan­saa­jien rahoit­ta­maa sosi­aa­li­tur­vaa, sil­lä työ­eläk­keis­tä jopa noin 75% mak­se­taan täl­lä het­kel­lä työs­sä­käy­vien pal­kas­taan mak­sa­mis­ta elä­ke­mak­suis­ta ja loput elä­ke­ra­has­tois­ta. Mak­sus­sa ole­via eläk­kei­tä rahoit­ta­va pal­kan­saa­jien jouk­ko kui­ten­kin pie­ne­nee ikä­ra­ken­teen van­hen­tues­sa jat­ku­vas­ti samal­la kun eläk­keen­saa­jien mää­rä kas­vaa kas­va­mis­taan.

Suo­meen on sää­det­tä­vä elä­ke­kat­to, joka mää­rit­te­li­si ylä­ra­jan sil­le, kuin­ka pal­jon elä­ket­tä elä­ke­läi­nen voi enim­mil­lään saa­da. Tilas­tol­li­ses­ti elä­ke­läi­set ovat kes­ki­mää­rin Suo­men varak­kain ikä­ryh­mä. Vaik­ka elä­ke­läis­ten jou­kos­sa on pal­jon pie­nel­lä eläk­keel­lä elä­viä pie­ni­tu­loi­sia, on suh­teel­li­sen suu­ri osa elä­ke­läi­sis­tä var­sin hyvä­tu­loi­sia ja elä­ke­läis­ten jou­kos­sa on myös jopa usei­ta kym­me­niä tuhan­sia euro­ja kuu­kau­des­sa elä­ket­tä saa­via elä­ke­läi­siä. Leik­kaus var­sin varak­kai­den elä­ke­läis­ten eläk­kei­siin esi­mer­kik­si elä­ke­ka­ton tai kor­keim­pien eläk­kei­den nykyis­tä suu­rem­man vero­tuk­sen muo­dos­sa ei mer­kit­tä­väs­ti vai­kut­tai­si hei­dän toi­meen­tu­loon­sa ja elin­ta­soon­sa, mut­ta muu­tos paran­tai­si elä­ke­jär­jes­tel­män pit­kä­ai­kais­ta kes­tä­vyyt­tä huo­mat­ta­vas­ti ja lisäi­si elä­ke­jär­jes­tel­män luo­tet­ta­vuut­ta nuo­rem­pien ikä­pol­vien sil­mis­sä. Uudis­tuk­sen pidem­män täh­täi­men tavoit­tee­na tulee myös olla katon aset­ta­mi­nen myös elä­ke­mak­sui­hin siir­ty­mä­ajan ja elä­ke­jär­jes­tel­män vakaut­ta­mi­sen jäl­keen.

Elä­ke­ka­ton lisäk­si elä­ke­jär­jes­tel­mää tulee vakaut­taa niin kut­su­tul­la eläk­kei­den indek­si­jar­rul­la, joka on käy­tös­sä esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa. Indek­si­jar­ru leik­kai­si työ­eläk­kei­den indek­si­ko­ro­tuk­sia aina sil­loin, kun elä­ke­mak­su­ja oli­si tar­peen korot­taa. Täl­löin mak­sus­sa ole­va työ­elä­ke las­ki­si eni­ten suu­ri­tu­loi­sil­la elä­ke­läi­sil­lä, mut­ta pie­ni­tu­loi­sem­pia elä­ke­läi­siä muu­tos ei kos­ki­si, sil­lä indek­si­jar­ru ei puut­tui­si kan­sa­ne­läk­kee­seen tai takuu­eläk­kee­seen.