Kenes­tä puo­lue­sih­tee­ri ’23? – Satu Lam­pi

Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so on lähet­tä­nyt puo­lu­een puo­lue­sih­tee­rieh­dok­kail­le mie­li­pi­de­ky­se­lyn, täs­sä artik­ke­lis­sa pää­set luke­maan mänt­sä­lä­läi­sen van­hem­man rikos­kons­taa­pe­lin Satu Lam­men vas­tauk­set. Satu on Mänt­sä­län kun­nan­hal­li­tuk­sen 1. vara­pu­heen­joh­ta­ja ja perus­suo­ma­lais­ten val­tuus­to­ryh­män puheen­joh­ta­ja.

Löy­dät lisä­tie­toa hänes­tä tääl­tä: https://www.perussuomalaiset.fi/satu-lampi/

 

1. Mitä tai­to­ja sinul­la on poli­tii­kan ulko­puo­lel­ta, jois­ta oli­si hyö­tyä puo­lue­sih­tee­rin teh­tä­väs­sä?

Puo­lue­sih­tee­ri­nä minul­la on annet­ta­va­na itse­ni – rehel­li­nen, tun­nol­li­nen, maa­lais­jär­ki­nen ja oikeu­den­mu­kai­nen kent­tä­työn­te­ki­jä, joka osaa kuun­nel­la kaik­kia osa­puo­lia. Polii­si­na olen tot­tu­nut eri­mie­li­syyk­sien rat­kai­se­mi­seen ja oikeu­den­mu­kai­seen asioi­den käsit­te­lyyn omis­ta mie­li­pi­teis­tä­ni huo­li­mat­ta.

Poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa jou­tuu usein unoh­ta­maan oman etun­sa. Meil­lä on äänes­tä­jien vah­va tuki taka­nam­me. Minä olen saa­nut jokai­ses­sa käy­mäs­sä­ni vaa­leis­sa äänes­tä­jien luot­ta­muk­sen ja se on puo­lu­eem­me etu. Vas­tus­ta­jien luo­des­sa meis­tä mie­li­ku­via, puo­lue­sih­tee­ri­nä minä oli­sin vank­ka perus­kal­lio, joka ei hät­käh­dä eikä hor­ju.

Olen huo­no nos­ta­maan itseä­ni esil­le ja sik­si puo­lue­sih­tee­ri­nä osai­sin­kin kes­kit­tyä jäsen­ten hyvin­voin­tiin. Puo­lue­sih­tee­rin teh­tä­vä oli­si myös tuo­da esil­le mei­dän polii­tik­ko­jam­me ympä­ri Suo­mea itsen­sä sijaan.

Puo­lue­sih­tee­ri­nä haluan käyt­tää sin­nik­kyy­te­ni sekä ongel­man­rat­kai­su­ky­ky­ni puo­lu­een hyväk­si saa­dak­se­ni puo­lu­een jäse­net ja aktii­vit toi­mi­maan yhteen hii­leen.

2. Miten kehit­täi­sit pii­ri- ja pai­kal­li­syh­dis­tys­ten toi­min­taa?

Äänes­tä­jät mah­dol­lis­ta­vat mei­dän toi­min­tam­me. Jäse­net muo­dos­ta­vat 248 pai­kal­li­syh­dis­tys­tä, jot­ka kuu­lu­vat 16 pii­riin. Pii­rit aut­ta­vat työl­lään puo­lue­toi­mis­toa, joka taas vas­ta­vuo­roi­ses­ti tukee pii­re­jä, pai­kal­li­syh­dis­tyk­siä sekä mui­ta yhdis­tyk­siäm­me. Se on kuin kehä – jokai­nen tukee toi­si­aan.

Yhdis­tyk­set ja pii­rit toi­mi­vat omaa vapaa-aikaan­sa nii­den toi­min­taan käyt­tä­vien toi­mes­ta, mis­sä kaik­kia pitää koh­del­la tasa­ver­tai­ses­ti. Yksi­kään jäsen, yhdis­tys tai pii­ri ei saa jää­dä yksin. Raha-asiois­sa tulee miet­tiä, miten par­hai­ten tuom­me yhdis­tyk­siä.

Itse rakas­tan ongel­mien luo­via rat­kai­su­ja ja olen kuul­lut monia hyviä ideoi­ta, jois­ta voim­me yhdes­sä kehit­tää par­hai­ten toi­mi­van puo­lu­een. Pai­kal­li­syh­dis­tyk­sil­le ja pii­reil­le tuli­si antaa mah­dol­li­suus kehit­tää toi­min­taa myös omien ehdo­tuk­sien­sa poh­jal­ta koko Suo­men kat­ta­vaa yhte­näis­tä lin­jaa unoh­ta­mat­ta. 

Vuo­sit­tai­set yhdis­tys­ten luot­ta­mus­hen­ki­löi­den vaih­tu­mi­set tulee saa­da suju­vak­si niin, joten kou­lu­tus ja tuke­mi­nen on tär­ke­ää. Kuu­lin hyvän ehdo­tuk­sen ns. ABC-ajo­kor­tis­ta, jota tuli­sin­kin aja­maan eteen­päin.

3. Pii­ri- ja pai­kal­li­syh­dis­tyk­sis­sä tapah­tuu välil­lä ris­ti­rii­to­ja eri toi­mi­joi­den välil­lä. Mil­lä taval­la hoi­tai­sit nämä tilan­teet?

Poli­tii­kas­sa asiois­ta voi­daan olla eri miel­tä mui­ta ihmi­siä kun­nioit­taen. On muis­tet­ta­va, että me teem­me työ­tä Suo­men emme­kä itsem­me eteen. Puo­lu­een etu ja tavoi­te menee yksi­löi­den omien tavoit­tei­den edel­le. Val­lan­ha­lu ja val­ta­tais­te­lut ei pitäi­si kuu­lua toi­min­taan.

Varoi­tuk­set ja erot­ta­mi­set ovat laas­ta­rei­ta, eivät­kä rat­kai­se ris­ti­rii­to­ja ilman syyn sel­vit­tä­mis­tä. Pää­tök­sien tulee olla har­kit­tu­ja ajaen puo­lu­een etua. Jokai­sel­la jäse­nel­lä on vas­tuu edus­taa puo­luet­ta ja paran­taa ima­goam­me. Jokai­nen ris­ti­rii­ta on tur­ha vie­den vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia. Kes­kus­te­lu­yh­teys tulee säi­lyt­tää eri­mie­li­syyk­sis­tä huo­li­mat­ta ja rii­dat sel­vit­tää niin, että jäse­net voi­vat jat­kaa työ­tä yhdes­sä.

Olen hyvä sovit­te­le­maan ja puhut­ta­maan ihmi­siä jo ammat­ti­ni­kin puo­les­ta. Olen tot­tu­nut kuu­lus­te­le­maan, ole­maan luo­va ja jos­kus jopa kova eri­lai­sis­sa tilan­teis­sa ura­ni var­rel­la. Pyrin kui­ten­kin luo­maan posi­tii­vis­ta ilma­pii­riä ja roh­kai­sua kai­kil­le. 

Olen itse ollut työ­paik­ka­kiusat­tu­na, joten tie­dän miten minä oli­sin halun­nut asioi­ta käsi­tel­tä­vän ja rat­kais­ta­van. Tuo­ta koke­mus­ta haluan­kin käyt­tää poh­ja­na ris­ti­rii­to­jen sel­vit­tä­mi­ses­sä.

4. Miten suh­tau­dut nuo­ri­so­jär­jes­töön?

Nuo­ri­sos­sa on maam­me tule­vai­suus. Kaik­ki mitä nyt teem­me vai­kut­taa nime­no­maan mei­dän nuor­tem­me elä­mään. Arvos­tan nuo­ria, jot­ka ovat jo var­hain kiin­nos­tu­neet poli­tii­kas­ta ja vai­kut­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sis­ta maam­me hyväk­si.

Nuo­ri­so­jär­jes­tön peri­aa­teoh­jel­ma on lin­jas­sa Perus­suo­ma­lais­ten kans­sa ja yhdes­sä me myös luom­me puo­lu­een ima­goa. Odo­tan innol­la yhteis­työ­täm­me.

5. Miten edis­täi­sit puo­lu­een yhteis­työ­tä nuo­ri­so­jär­jes­tön välil­lä?

Nuo­ri­so­jär­jes­tön jäsen­ten tai­to­ja on hyvä nos­taa esil­le, kos­ka meil­lä on lois­ta­via nuo­ria polii­tik­ko­ja. Nuor­ten edus­ta­juus puo­lue­hal­li­tuk­ses­sa takaa sen, että nuo­rien asiat tule­vat esil­le. Kaik­ki­nai­nen avoin toi­min­ta ja yhteis­työ on hyväk­si. Odo­tan mie­len­kiin­nol­la ehdo­tuk­sia yhteis­työs­tä, kos­ka mie­luum­min annan nuo­ril­le mah­dol­li­suu­den ker­toa omis­ta ideois­taan kuin sane­len val­mii­ta omia ehdo­tuk­sia­ni. Olen kui­ten­kin sitä miel­tä, että Nuo­ri­so­jär­jes­tö, Perus­nai­set ja Perus­äi­jät tuli­si ottaa tasa­ver­tai­ses­ti huo­mioon muun muas­sa puo­lue­leh­des­sä.

6. Puo­lue sai par­haim­man kun­ta­vaa­li­tu­lok­sen 2021, saa­den 1351 val­tuu­tet­tua, jois­ta nuo­ria oli 59 (4,37%). Sii­tä huo­li­mat­ta nuor­ten mää­rä ja osuus kai­kis­ta val­tuu­te­tuis­ta las­ki vuo­den 2012 tulok­seen näh­den, joka oli seu­raa­va: 1195 val­tuu­tet­tua, jois­ta nuo­ria 69 (5,7%). Mil­lä kei­noin lisäi­sit nuor­ten ehdok­kai­den mää­rää seu­raa­vis­sa kun­ta- ja alue­vaa­leis­sa 2025?

Nuo­ret ovat vuo­si vuo­del­ta val­veu­tu­neem­pia ja kiin­nos­tu­nei­ta omas­ta tule­vai­suu­des­taan. Nuo­ri­so­jär­jes­tö on teh­nyt hyvää ja vetoa­vaa työ­tä tämän eteen. Monet ihmi­set ovat kyl­läs­ty­neet nyky­päi­vän poliit­ti­sen kes­kus­te­lun tyy­liin, kun tär­kein­tä oli­si kes­kit­tyä asioi­den edis­tä­mi­seen. Mei­dän perus­suo­ma­lais­ten ja var­sin­kin nuor­ten tapa puhua asiois­ta suo­raan veto­aa. Poli­tiik­ka on kui­ten­kin mara­ton, joten pika­mat­ko­jen voit­toi­hin täy­tyy löy­tyä kär­si­väl­li­syyt­tä. Polii­tik­ko­jen, pai­kal­lis­ten sekä kan­san­edus­ta­jien, tuli­si kuun­nel­la nuor­ten mie­li­pi­tei­tä ja siten innos­taa useam­pia mukaan.

Itse olen seu­ran­nut omien nuor­te­ni aja­tuk­sia maa­il­mas­ta ja tie­dän mui­den nuor­ten esi­mer­kin saa­van kiin­nos­tuk­sen herää­mään yhteis­kun­nal­li­sis­ta asiois­ta. Sik­si nuo­ri­so­jär­jes­tön toi­min­ta pai­kal­li­ses­ti on hyvä veto­voi­ma­te­ki­jä uusien nuor­ten mukaan tulol­le. Minä läh­den mie­lel­lä­ni eri puo­lil­le Suo­mea nuor­ten jär­jes­tä­miin tilai­suuk­siin, kos­ka vuo­si 2025 tulee nopeas­ti, vaik­ka nyt ei sil­tä tun­tui­si­kaan.

7. Edus­kun­ta­vaa­leis­sa 2019/2023 nuo­ria ehdok­kai­ta on ollut kes­ki­mää­rin 12-13 (5-6% kai­kis­ta ehdok­kais­ta) ja hei­tä on ollut vain 7-9 vaa­li­pii­ris­sä. Nuo­ret ehdok­kaat pai­not­tu­vat muu­ta­miin vaa­li­pii­rei­hin ja lopuis­sa hei­tä on 0-1. Miten aiot var­mis­taa, että pii­ri­jär­jes­töt nimeä­vät vuo­den 2027 edus­kun­ta­vaa­lei­hin vähin­tään kah­den, mie­lel­lään useam­man nuo­ren ehdol­le?

Tämä on oikein hyvä nos­to. Ehdok­kai­ta tar­vi­taan joka ikä­luo­kas­ta tasai­ses­ti. Tähän täy­tyy­kin panos­taa. Nuo­ria valo­voi­mai­sia sana­val­mii­ta ehdok­kai­ta tar­vi­taan puo­lu­ees­sa. Pii­ri­jär­jes­tö­jä tulee ohjeis­taa etsi­mään ehdok­kai­ta sekä nuo­ris­ta että van­hois­ta, sekä nai­sia että mie­hiä. Mah­dol­li­nen muut­to nykyi­sel­tä paik­ka­kun­nal­ta toi­sel­le tuli­si huo­mioi­da ja ottaa nuo­ri mukaan uuden asuin­pai­kan toi­min­taan mah­dol­li­sim­man pian.

8. Euro­par­la­ment­ti­vaa­leis­sa 2019 nuo­ria ehdok­kai­ta oli kak­si. Miten aiot var­mis­taa, että vuo­den 2024 euro­par­la­ment­ti­vaa­leis­sa on ehdol­la vähin­tään kak­si nuor­ta?

Poli­tiik­ka vaa­tii paneu­tu­mis­ta ja on ymmär­ret­tä­vää, että monet nuo­ret kes­kit­ty­vät amma­tin hank­ki­mi­seen. Jot­kut, ikään kat­so­mat­ta, ovat miel­tä­neet läpi­me­ne­vien osuu­den ehdok­kais­ta ole­van euro­par­la­ment­ti­vaa­leis­sa lii­an pie­nen. Vaa­leis­sa lai­te­taan pal­jon rahaa vaa­li­kam­pan­joi­hin, mut­ta pie­nel­lä bud­je­til­la­kin voi pär­jä­tä. Nuo­ri­son somen käyt­tö ja sen mah­dol­li­suu­det avaa­vat eri­lai­sen mah­dol­li­suu­den pääs­tä vai­kut­ta­maan.

Nuo­ril­la on mie­les­tä­ni tule­vai­suu­des­sa parem­mat mah­dol­li­suu­det pääs­tä vai­kut­ta­maan ja sik­si nuo­ria tuli­si­kin innos­taa ehdok­kuu­des­ta. Ehdok­kuus on hyvä meriit­ti myös, jos halu­aa läh­teä esi­mer­kik­si Euroo­pan komis­sioon töi­hin.