Kenestä puoluesihteeri ’23? – Olli Kekkonen
Perussuomalainen Nuoriso on lähettänyt puolueen puoluesihteeriehdokkaille mielipidekyselyn, tässä artikkelissa pääset lukemaan kotkalaisen Olli Kekkosen vastaukset. Olli toimii muun muassa Kotkan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajana ja toista kautta Juho Eerolan eduskunta-avustajana. Hän toimi myös Kaakkois-Suomen vaalipäällikkönä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ja eurovaaleissa Juho Eerolan (2014) ja Samuel Sibakoffin (2019) vaalipäällikkönä.
Löydät lisätietoa hänestä täältä: https://www.perussuomalaiset.fi/olli-kekkonen/
1. Mitä taitoja sinulla on politiikan ulkopuolelta, joista olisi hyötyä puoluesihteerin tehtävässä?
Olen työskennellyt raskaankaluston parissa noin 15v elämästäni. Takana on siis kilometrejä, joten ainakaan liikkuminen ympäri maata ei tuota suurta tuskaa. Omistan myös lehmän hermot ja olen koko elämäni viihtynyt erilaisten ihmisten parissa. Olen myös joutunut sovittelemaan kaikenlaisia erimielisyyksiä. Järkkärin hommia on myös tullut joskus tehtyä ja kertaakaan ei ole tarvinut voimaa käyttää vaan aina on selvitty puhumalla. Pidän haastavista yhteisöistä ja vaalityöstä ja perussuomalaiset onkin ollut aivan loistava valinta politiikassa. En itseasiassa olisi edes politiikassa ilman perussuomalaisia enkä voisi ikinä edes kuvitella itseäni mihinkään muualle.
2. Miten kehittäisit piiri- ja paikallisyhdistysten toimintaa?
Ylhäältä tulevat kehitysehdotukset eivät ole perussuomalaisten tulevaisuus. Puoluesihteerin tulee tarkalla korvalla kuunnella piirien ja sitä kautta paikallisyhdistysten toimintaa ja tarjota tukea. Alueelliset erot eri piirien välillä pitää huomioida ja luoda hyvät suhteet eri piireihin ja paikallisyhdistyksiin. Varsinaisia kehitysideoita en lähtisi siis tässä vaiheessa tarjoamaan ennen eri piirijärjestöjen kuulemisia.
Jos minusta olisi kiinni niin hommaisin perussuomalaisille liikkuvan puoluetoimiston, joka jalkauttaisi puoluetoimiston piireihin ja paikallisyhdistyksiin. Iso perussuomalaisten väreissä oleva bussi, joka toimisi kokoustiloina, vaalimainoksena ja tapahtumien järjestäjänä sellaisillakin paikkakunnilla, joilla ei vielä ole paikallisyhdistyksiä toisi puolueelle paljon ja tukisi paikallisyhdistyksiä ja piirejä. Oma taustani raskaasta liikenteestä tietysti vaikuttaa tähän mielipiteeseen ja asia on raha- ja resurssikysymys mutta järkevästi toteutettuna hyödyt voisivat olla jäsenistöä kannustavat ja tukevat. Tein aiheesta oman sivunkin https://ollikekkonen.fi/ps-bussi
3. Piiri- ja paikallisyhdistyksissä tapahtuu välillä ristiriitoja eri toimijoiden välillä. Millä tavalla hoitaisit nämä tilanteet?
Maltti on valttia. Suurin osa perussuomalaisten välisistä erimielisyyksistä on henkilökemioissa. Ne ovat yleensä selvitettävissä kunhan ihmisten kanssa istutaan samaan pöytään ja käydään asiat läpi. Puoluetoimintani aikana olen huomannut, että isoimmat henkilökohtaiset yhteentörmäykset ovat olleet väärinkäsityksiä ja ne pitää vaan käydä läpi. Niitä ei tule käydä läpi julkisuudessa vaan henkilökohtaisesti kasvotusten.
4. Miten suhtaudut nuorisojärjestöön?
Nuorisojärjestö on hyvä kanava tulla mukaan politiikkaan. Nuorisojärjestö on myös erityisen hyvä kanava vaikuttaa puolueen ja eduskuntaryhmän suuntaan nuoria koskevissa asioissa. Olen itsekkin toiminut nuorisojärjestössä kun tulin politiikkaan ja se oli ihan hauska kanava. Ikävä kyllä silloin porukkaa ei vielä ollut tarpeeksi. Innokkuutta kyllä riitti. Nykyään olen vain entinen nuori mutta katson, että jos jotain asiaa pitää kehittää tulee se nimenomaan nuorison suunnalta. Minä näin keski-ikäisenä alan olla jo vähän kaavoihin kangistunut.
5. Miten edistäisit puolueen yhteistyötä nuorisojärjestön välillä?
Tätä asiaa pitäisi käydä läpi nuorisojärjestön kanssa. Edelleen yhteistyön pitää lähteä nuorisojärjestön tarpeiden mukaan, se on ainoa keino saada nuorisojärjestöstä hyötyä myös itse puolueelle. Ja kuten edellisessä vastauksessa sivusin niin parhaat kehitysideat tulevat nuorisolta kun taas kokemus on kokeneemmilla. Oikeanlaisella vuoropuhelulla saadaan paljon enemmän aikaan. Pitää olla avoin ja kuunnella hulluimmatkin ideat, joskus niistä on hiomalla tullut mahtavia ideoita.
6. Puolue sai parhaimman kuntavaalituloksen 2021, saaden 1351 valtuutettua, joista nuoria oli 59 (4,37%). Siitä huolimatta nuorten määrä ja osuus kaikista valtuutetuista laski vuoden 2012 tulokseen nähden, joka oli seuraava: 1195 valtuutettua, joista nuoria 69 (5,7%). Millä keinoin lisäisit nuorten ehdokkaiden määrää seuraavissa kunta- ja aluevaaleissa 2025?
Tässä on nuorisojärjestölle iso tehtävä. Puoluesihteerin tehtävä on tukea nuorisojärjestöä. Käsitykseni on, että nuoret otetaan ilomielin vastaan kuntavaalilistoille mutta mukaan saaminen on ongelma. Politiikkaa pidetään jotenkin vaikeana suurena mörkönä, johon ei haluta sekaantua mitenkään. Politiikasta pitää tehdä arkipäiväisempää ja yksinkertaisempaa. Vaikeat sivistyssanat pitää karsia pois, kuten muukin kapulakieli ja tuoda yksinkertaisia esimerkkejä toiminnasta. Se että paikallisessa politiikassa on erilaisia ihmisiä erilaisilla taustoilla on meidän rikkautemme ja nuoret ovat yksi tärkeimpiä kohderyhmiä. Kehottaisin siis ainakin paikallisyhdistyksiä olemaan tiiviissä yhteistyössä nuorisovaltuuston kanssa ja nostavat nuorempia vaikuttajia esille enemmän.
7. Eduskuntavaaleissa 2019/2023 nuoria ehdokkaita on ollut keskimäärin 12-13 (5-6% kaikista ehdokkaista) ja heitä on ollut vain 7-9 vaalipiirissä. Nuoret ehdokkaat painottuvat muutamiin vaalipiireihin ja lopuissa heitä on 0-1. Miten aiot varmistaa, että piirijärjestöt nimeävät vuoden 2027 eduskuntavaaleihin vähintään kahden, mielellään useamman nuoren ehdolle?
En itse halua luokitella ihmisiä paremmuusjärjestykseen iän tai sukupuolen mukaan ja inhoan kaikenlaisia kiintiöitä. Totuus kuitenkin on, että vaaleissa täytyy olla monipuolinen lista jos haluaa laajentaa äänestäjäkuntaa. Jos kaikki ehdokkaat olisivat tällaisia isomahaisia, karvanaamaisia keski-ikäisiä miehiä niin äänetkin tulisivat pelkästään siltä suunnalta. Vaalilistojen tulee olla kaikissa vaaleissa monipuolinen. Listalta pitää löytyä kaikkia ikäluokkia, molempia sukupuolia, erilaisia ammatteja ja vaalipiirin eri alueiden edustus. Ensisijaisesti pitää lopettaa minä, minä, minä ajattelu ja muodostaa vaalilistat oman puolueen edun mukaan.
8. Europarlamenttivaaleissa 2019 nuoria ehdokkaita oli kaksi. Miten aiot varmistaa, että vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa on ehdolla vähintään kaksi nuorta?
En edelleenkään pidä kiintiöistä. Pidän itsestäänselvyytenä sitä, että listan pitää olla monipuolinen ja ehdokkaiden tunnettuja. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että meillä on tunnettuja nuoria puolueessa jo ihan hyvin. Täytyy siis kannustaa heitä hakemaan ehdolle eurovaaleihin.