Kenes­tä puo­lue­sih­tee­ri ’23? – Olli Kek­ko­nen

Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so on lähet­tä­nyt puo­lu­een puo­lue­sih­tee­rieh­dok­kail­le mie­li­pi­de­ky­se­lyn, täs­sä artik­ke­lis­sa pää­set luke­maan kot­ka­lai­sen Olli Kek­ko­sen vas­tauk­set. Olli toi­mii muun muas­sa Kot­kan kau­pun­gin­val­tuus­ton 2. vara­pu­heen­joh­ta­ja­na ja tois­ta kaut­ta Juho Eero­lan edus­kun­ta-avus­ta­ja­na. Hän toi­mi myös Kaak­kois-Suo­men vaa­li­pääl­lik­kö­nä vuo­den 2015 edus­kun­ta­vaa­leis­sa ja euro­vaa­leis­sa Juho Eero­lan (2014) ja Samuel Siba­kof­fin (2019) vaa­li­pääl­lik­kö­nä.

Löy­dät lisä­tie­toa hänes­tä tääl­tä: https://www.perussuomalaiset.fi/olli-kekkonen/

 

1. Mitä tai­to­ja sinul­la on poli­tii­kan ulko­puo­lel­ta, jois­ta oli­si hyö­tyä puo­lue­sih­tee­rin teh­tä­väs­sä?

Olen työs­ken­nel­lyt ras­kaan­ka­lus­ton paris­sa noin 15v elä­mäs­tä­ni. Taka­na on siis kilo­met­re­jä, joten aina­kaan liik­ku­mi­nen ympä­ri maa­ta ei tuo­ta suur­ta tus­kaa. Omis­tan myös leh­män her­mot ja olen koko elä­mä­ni viih­ty­nyt eri­lais­ten ihmis­ten paris­sa. Olen myös jou­tu­nut sovit­te­le­maan kai­ken­lai­sia eri­mie­li­syyk­siä. Järk­kä­rin hom­mia on myös tul­lut jos­kus teh­tyä ja ker­taa­kaan ei ole tar­vi­nut voi­maa käyt­tää vaan aina on sel­vit­ty puhu­mal­la. Pidän haas­ta­vis­ta yhtei­söis­tä ja vaa­li­työs­tä ja perus­suo­ma­lai­set onkin ollut aivan lois­ta­va valin­ta poli­tii­kas­sa. En itsea­sias­sa oli­si edes poli­tii­kas­sa ilman perus­suo­ma­lai­sia enkä voi­si iki­nä edes kuvi­tel­la itseä­ni mihin­kään muu­al­le.

2. Miten kehit­täi­sit pii­ri- ja pai­kal­li­syh­dis­tys­ten toi­min­taa?

Ylhääl­tä tule­vat kehi­ty­seh­do­tuk­set eivät ole perus­suo­ma­lais­ten tule­vai­suus. Puo­lue­sih­tee­rin tulee tar­kal­la kor­val­la kuun­nel­la pii­rien ja sitä kaut­ta pai­kal­li­syh­dis­tys­ten toi­min­taa ja tar­jo­ta tukea. Alu­eel­li­set erot eri pii­rien välil­lä pitää huo­mioi­da ja luo­da hyvät suh­teet eri pii­rei­hin ja pai­kal­li­syh­dis­tyk­siin. Var­si­nai­sia kehi­ty­si­deoi­ta en läh­ti­si siis täs­sä vai­hees­sa tar­joa­maan ennen eri pii­ri­jär­jes­tö­jen kuu­le­mi­sia.

Jos minus­ta oli­si kiin­ni niin hom­mai­sin perus­suo­ma­lai­sil­le liik­ku­van puo­lue­toi­mis­ton, joka jal­kaut­tai­si puo­lue­toi­mis­ton pii­rei­hin ja pai­kal­li­syh­dis­tyk­siin. Iso perus­suo­ma­lais­ten väreis­sä ole­va bus­si, joka toi­mi­si kokous­ti­loi­na, vaa­li­mai­nok­se­na ja tapah­tu­mien jär­jes­tä­jä­nä sel­lai­sil­la­kin paik­ka­kun­nil­la, joil­la ei vie­lä ole pai­kal­li­syh­dis­tyk­siä toi­si puo­lu­eel­le pal­jon ja tuki­si pai­kal­li­syh­dis­tyk­siä ja pii­re­jä. Oma taus­ta­ni ras­kaas­ta lii­ken­tees­tä tie­tys­ti vai­kut­taa tähän mie­li­pi­tee­seen ja asia on raha- ja resurs­si­ky­sy­mys mut­ta jär­ke­väs­ti toteu­tet­tu­na hyö­dyt voi­si­vat olla jäse­nis­töä kan­nus­ta­vat ja tuke­vat. Tein aihees­ta oman sivun­kin https://ollikekkonen.fi/ps-bussi

3. Pii­ri- ja pai­kal­li­syh­dis­tyk­sis­sä tapah­tuu välil­lä ris­ti­rii­to­ja eri toi­mi­joi­den välil­lä. Mil­lä taval­la hoi­tai­sit nämä tilan­teet?

Malt­ti on valt­tia. Suu­rin osa perus­suo­ma­lais­ten väli­sis­tä eri­mie­li­syyk­sis­tä on hen­ki­lö­ke­miois­sa. Ne ovat yleen­sä sel­vi­tet­tä­vis­sä kun­han ihmis­ten kans­sa istu­taan samaan pöy­tään ja käy­dään asiat läpi. Puo­lue­toi­min­ta­ni aika­na olen huo­man­nut, että isoim­mat hen­ki­lö­koh­tai­set yhteen­tör­mäyk­set ovat olleet vää­rin­kä­si­tyk­siä ja ne pitää vaan käy­dä läpi. Nii­tä ei tule käy­dä läpi jul­ki­suu­des­sa vaan hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kas­vo­tus­ten.

4. Miten suh­tau­dut nuo­ri­so­jär­jes­töön?

Nuo­ri­so­jär­jes­tö on hyvä kana­va tul­la mukaan poli­tiik­kaan. Nuo­ri­so­jär­jes­tö on myös eri­tyi­sen hyvä kana­va vai­kut­taa puo­lu­een ja edus­kun­ta­ryh­män suun­taan nuo­ria kos­ke­vis­sa asiois­sa. Olen itsek­kin toi­mi­nut nuo­ri­so­jär­jes­tös­sä kun tulin poli­tiik­kaan ja se oli ihan haus­ka kana­va. Ikä­vä kyl­lä sil­loin poruk­kaa ei vie­lä ollut tar­peek­si. Innok­kuut­ta kyl­lä riit­ti. Nyky­ään olen vain enti­nen nuo­ri mut­ta kat­son, että jos jotain asi­aa pitää kehit­tää tulee se nime­no­maan nuo­ri­son suun­nal­ta. Minä näin kes­ki-ikäi­se­nä alan olla jo vähän kaa­voi­hin kan­gis­tu­nut.

5. Miten edis­täi­sit puo­lu­een yhteis­työ­tä nuo­ri­so­jär­jes­tön välil­lä?

Tätä asi­aa pitäi­si käy­dä läpi nuo­ri­so­jär­jes­tön kans­sa. Edel­leen yhteis­työn pitää läh­teä nuo­ri­so­jär­jes­tön tar­pei­den mukaan, se on ainoa kei­no saa­da nuo­ri­so­jär­jes­tös­tä hyö­tyä myös itse puo­lu­eel­le. Ja kuten edel­li­ses­sä vas­tauk­ses­sa sivusin niin par­haat kehi­ty­si­deat tule­vat nuo­ri­sol­ta kun taas koke­mus on koke­neem­mil­la. Oikean­lai­sel­la vuo­ro­pu­he­lul­la saa­daan pal­jon enem­män aikaan. Pitää olla avoin ja kuun­nel­la hul­luim­mat­kin ideat, jos­kus niis­tä on hio­mal­la tul­lut mah­ta­via ideoi­ta.

6. Puo­lue sai par­haim­man kun­ta­vaa­li­tu­lok­sen 2021, saa­den 1351 val­tuu­tet­tua, jois­ta nuo­ria oli 59 (4,37%). Sii­tä huo­li­mat­ta nuor­ten mää­rä ja osuus kai­kis­ta val­tuu­te­tuis­ta las­ki vuo­den 2012 tulok­seen näh­den, joka oli seu­raa­va: 1195 val­tuu­tet­tua, jois­ta nuo­ria 69 (5,7%). Mil­lä kei­noin lisäi­sit nuor­ten ehdok­kai­den mää­rää seu­raa­vis­sa kun­ta- ja alue­vaa­leis­sa 2025?

Täs­sä on nuo­ri­so­jär­jes­töl­le iso teh­tä­vä. Puo­lue­sih­tee­rin teh­tä­vä on tukea nuo­ri­so­jär­jes­töä. Käsi­tyk­se­ni on, että nuo­ret ote­taan ilo­mie­lin vas­taan kun­ta­vaa­li­lis­toil­le mut­ta mukaan saa­mi­nen on ongel­ma. Poli­tiik­kaa pide­tään joten­kin vai­kea­na suu­re­na mör­kö­nä, johon ei halu­ta sekaan­tua miten­kään. Poli­tii­kas­ta pitää teh­dä arki­päi­väi­sem­pää ja yksin­ker­tai­sem­paa. Vai­keat sivis­tys­sa­nat pitää kar­sia pois, kuten muu­kin kapu­la­kie­li ja tuo­da yksin­ker­tai­sia esi­merk­ke­jä toi­min­nas­ta. Se että pai­kal­li­ses­sa poli­tii­kas­sa on eri­lai­sia ihmi­siä eri­lai­sil­la taus­toil­la on mei­dän rik­kau­tem­me ja nuo­ret ovat yksi tär­keim­piä koh­de­ryh­miä. Kehot­tai­sin siis aina­kin pai­kal­li­syh­dis­tyk­siä ole­maan tii­viis­sä yhteis­työs­sä nuo­ri­so­val­tuus­ton kans­sa ja nos­ta­vat nuo­rem­pia vai­kut­ta­jia esil­le enem­män.

7. Edus­kun­ta­vaa­leis­sa 2019/2023 nuo­ria ehdok­kai­ta on ollut kes­ki­mää­rin 12-13 (5-6% kai­kis­ta ehdok­kais­ta) ja hei­tä on ollut vain 7-9 vaa­li­pii­ris­sä. Nuo­ret ehdok­kaat pai­not­tu­vat muu­ta­miin vaa­li­pii­rei­hin ja lopuis­sa hei­tä on 0-1. Miten aiot var­mis­taa, että pii­ri­jär­jes­töt nimeä­vät vuo­den 2027 edus­kun­ta­vaa­lei­hin vähin­tään kah­den, mie­lel­lään useam­man nuo­ren ehdol­le?

En itse halua luo­ki­tel­la ihmi­siä parem­muus­jär­jes­tyk­seen iän tai suku­puo­len mukaan ja inhoan kai­ken­lai­sia kiin­tiöi­tä. Totuus kui­ten­kin on, että vaa­leis­sa täy­tyy olla moni­puo­li­nen lis­ta jos halu­aa laa­jen­taa äänes­tä­jä­kun­taa. Jos kaik­ki ehdok­kaat oli­si­vat täl­lai­sia iso­ma­hai­sia, kar­va­naa­mai­sia kes­ki-ikäi­siä mie­hiä niin äänet­kin tuli­si­vat pel­käs­tään sil­tä suun­nal­ta. Vaa­li­lis­to­jen tulee olla kai­kis­sa vaa­leis­sa moni­puo­li­nen. Lis­tal­ta pitää löy­tyä kaik­kia ikä­luok­kia, molem­pia suku­puo­lia, eri­lai­sia ammat­te­ja ja vaa­li­pii­rin eri aluei­den edus­tus. Ensi­si­jai­ses­ti pitää lopet­taa minä, minä, minä ajat­te­lu ja muo­dos­taa vaa­li­lis­tat oman puo­lu­een edun mukaan. 

8. Euro­par­la­ment­ti­vaa­leis­sa 2019 nuo­ria ehdok­kai­ta oli kak­si. Miten aiot var­mis­taa, että vuo­den 2024 euro­par­la­ment­ti­vaa­leis­sa on ehdol­la vähin­tään kak­si nuor­ta?

En edel­leen­kään pidä kiin­tiöis­tä. Pidän itses­tään­sel­vyy­te­nä sitä, että lis­tan pitää olla moni­puo­li­nen ja ehdok­kai­den tun­net­tu­ja. Nyt näyt­tää kui­ten­kin sil­tä, että meil­lä on tun­net­tu­ja nuo­ria puo­lu­ees­sa jo ihan hyvin. Täy­tyy siis kan­nus­taa hei­tä hake­maan ehdol­le euro­vaa­lei­hin.