Kenes­tä puo­lue­sih­tee­ri ’23? – Mik­ko Wiks­tedt

Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so on lähet­tä­nyt puo­lu­een puo­lue­sih­tee­rieh­dok­kail­le mie­li­pi­de­ky­se­lyn, täs­sä artik­ke­lis­sa pää­set luke­maan espoo­lai­sen Mik­ko Wiks­ted­tin vas­tauk­set. Mik­ko työs­ken­te­lee Hel­sin­gin Insi­nöö­rien pää­sih­tee­ri­nä. Hän on Espoon Perus­suo­ma­lais­ten puheen­joh­ta­ja sekä Uuden­maan pii­ri­hal­li­tuk­sen jäsen.

Löy­dät lisä­tie­toa hänes­tä tääl­tä: https://www.perussuomalaiset.fi/mikko-wikstedt/

 

1. Mitä tai­to­ja sinul­la on poli­tii­kan ulko­puo­lel­ta, jois­ta oli­si hyö­tyä puo­lue­sih­tee­rin teh­tä­väs­sä?

Olen myyn­nin, joh­ta­mi­sen ja jär­jes­tö­toi­min­nan ammat­ti­lai­nen. Olen asioil­le omis­tau­tu­va, luo­va, pää­mää­rä­tie­toi­nen ja aikaan­saa­va kehi­tys­joh­ta­ja. Vah­vuuk­sia­ni ovat sin­nik­kyys, roh­kea rat­kai­su­kes­kei­nen joh­ta­juus sekä vuo­ro­vai­ku­tus­tai­dot. Hen­ki­lö­joh­ta­ja­na olen kes­kus­te­le­va ja pyr­ki­nyt aina löy­tä­mään alais­te­ni vah­vuu­det.

Nykyi­ses­sä teh­tä­väs­sä­ni toi­min Hel­sin­gin Insi­nöö­rit HI ry:n pää­sih­tee­ri­nä vas­ta­ten ope­ra­tii­vi­ses­ta toi­min­nas­ta, kehi­tys­työs­tä ja talou­des­ta. Toi­min pie­nen vii­den hen­gen toi­mis­ton esi­hen­ki­lö­nä sekä hal­li­tuk­sen esit­te­li­jä­nä ja sih­tee­ri­nä. Vas­taan myös pää­tös­ten lail­li­suu­des­ta. Sidos­ryh­mäyh­teis­työ mm. suh­teet päät­tä­jiin ja oppi­lai­tok­siin kuu­lu­vat myös toi­men­ku­vaa­ni.

Olen ollut suun­nit­te­le­mas­sa, päät­tä­mäs­sä ja val­vo­mas­sa Insi­nöö­ri­lii­ton jär­jes­tö­joh­ta­ja­na asia­kas­pal­ve­lu­kes­kuk­sen perus­ta­mis­pro­ses­sia, tie­to­jär­jes­tel­män uudis­tus­pro­ses­sia sekä orga­ni­saa­tion kus­tan­nus­te­ho­kas­ta toi­min­taa. Alai­suu­tee­ni kuu­lui koko jär­jes­töyk­sik­kö ja talous­hal­lin­to. Tii­mi­ni uudis­ti haas­ta­vas­sa ympä­ris­tös­sä vii­des­sä vuo­des­sa lähes kaik­ki lii­ton tuki­toi­min­not. Perus­tim­me asia­kas­pal­ve­lu­kes­kuk­sen, veim­me läpi alu­eel­li­sen orga­ni­saa­tion muu­tok­sen, uudis­tim­me jäsen­re­kis­te­rin, verk­ko­pal­ve­lum­me sekä asiak­kuu­den- ja doku­men­tin­hal­lin­nan. Aloi­tim­me kor­kea­ta­soi­sen jär­jes­tö­kou­lu­tuk­sen ja uudis­tim­me vies­tin­nän ja talous­hal­lin­non. Kil­pai­lu­tim­me ja päi­vi­tim­me yhteis­työ-, pal­ve­lu- ja jäse­ne­tuso­pi­muk­sem­me.

Ennen Insi­nöö­ri­liit­toa toi­min myyn­ti­työs­sä vii­den­tois­ta vuo­den ajan kah­den eri ame­rik­ka­lai­sen yri­tyk­sen pal­ve­luk­ses­sa. Esi­mie­hiä ja työ­to­ve­rei­ta oli aina USA:sta Kii­naan saak­ka. Aloi­tin Gle­nai­rin Suo­men toi­min­not. Hyvän tulok­sen aikaan­saa­mi­nen vaa­ti erin­omai­sia suun­nit­te­lu-, neu­vot­te­lu- ja yhteis­työ­tai­to­ja, peli­sil­mää sekä hyvin rat­kai­su­kes­keis­tä lähes­ty­mis­ta­paa kaik­kiin sidos­ryh­miin.

Poli­tii­kan ulko­puo­li­sis­ta luot­ta­mus­teh­tä­vis­tä mai­nit­ta­koon, että toi­min Suo­men toi­sek­si suu­rim­man työt­tö­myys­kas­san KOKOn hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja­na. Olen toi­mi­nut myös mm. Aka­van ja Insi­nöö­ri­lii­ton hal­li­tuk­sis­sa.

Lisä­tie­to­ja löy­tyy https://www.linkedin.com/in/mikkowikstedt

2. Miten kehit­täi­sit pii­ri- ja pai­kal­li­syh­dis­tys­ten toi­min­taa?

Jär­jes­tö­kou­lu­tuk­sen ja ohjeis­tuk­sen ajan tasal­le saat­ta­mi­nen ja sitä kaut­ta yhteis­ten peli­sään­tö­jen teke­mi­nen kai­kil­le tutuik­si. Ja nii­den nou­dat­ta­mi­nen. Tii­mi­työs­ken­te­lyn peri­aat­teet avoi­muus, luot­ta­mus ja joh­ta­juus sopi­vat myös hyvin ohje­nuo­rak­si. Kos­ka yhdis­tys­ten toi­min­ta on ihmis­ten välis­tä toi­min­taa, tar­vit­see toi­mi­joi­den tun­tea toi­sen­sa (ryh­mäy­tyä) riit­tä­vän hyvin, jot­ta tii­mi­työs­ken­te­ly onnis­tuu.

Pii­rit- sekä pai­kal­lis- ja val­ta­kun­nal­li­set yhdis­tyk­set tar­vit­se­vat pal­jon nykyis­tä enem­män tukea, niin talou­del­lis­ta kuin hen­ki­lö­re­surs­se­ja. Tuen tar­ve on kui­ten­kin eri­lai­nen jokai­ses­sa pii­ris­sä ja yhdis­tyk­ses­sä. Tukea pitää suun­na­ta tar­peen mukaan oikeu­den­mu­kai­ses­ti. Lähes kaik­ki pii­rit ja jot­kut suu­rim­mat yhdis­tyk­set tar­vit­se­vat pal­kat­tu­ja työn­te­ki­jöi­tä. Joil­le­kin pii­reil­le riit­tää yhtei­nen työn­te­ki­jä, joka hoi­taa yhtei­ses­ti sovi­tut elin­tär­keät mm. vaa­lei­hin liit­ty­vät ennak­ko­teh­tä­vät mm. mai­nos­paik­ko­jen varauk­set. Hen­ki­lö­re­surs­sien lisää­mi­nen pitää teh­dä avoi­mes­ti (teh­tä­vän­ku­vaus ja tar­ve asian­osais­ten yhdis­tys­ten kans­sa sopien ja avoin haku teh­tä­vään).

Meil­lä tuli­si olla pai­kal­li­syh­dis­tys jokai­ses­sa kun­nas­sa. Pii­rien mää­rää ja nii­den rajo­jen tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suut­ta pitäi­si myös pys­tyä tar­kas­te­le­maan kiih­kot­to­mas­ti.

3. Pii­ri- ja pai­kal­li­syh­dis­tyk­sis­sä tapah­tuu välil­lä ris­ti­rii­to­ja eri toi­mi­joi­den välil­lä. Mil­lä taval­la hoi­tai­sit nämä tilan­teet?

Jär­jes­tö­kou­lu­tuk­sen ja ohjeis­tuk­sen ajan tasal­le saat­ta­mi­nen ja sitä kaut­ta yhteis­ten peli­sään­tö­jen teke­mi­nen kai­kil­le tutuik­si. Ja nii­den nou­dat­ta­mi­nen. Tii­mi­työs­ken­te­lyn peri­aat­teet avoi­muus, luot­ta­mus ja joh­ta­juus sopi­vat myös hyvin ohje­nuo­rak­si. Kos­ka yhdis­tys­ten toi­min­ta on ihmis­ten välis­tä toi­min­taa, tar­vit­see toi­mi­joi­den tun­tea toi­sen­sa (ryh­mäy­tyä) riit­tä­vän hyvin, jot­ta tii­mi­työs­ken­te­ly onnis­tuu. Näil­lä toi­mil­la vähen­ne­tään ris­ti­rii­to­jen syn­ty­mis­tä.

Jos ja kun ris­ti­rii­to­ja syn­tyy meil­lä pitää olla/ meil­le pitää luo­da alu­eel­li­nen sovit­te­lu­me­net­te­ly. Alu­eel­la on hen­ki­lö, sovit­te­li­ja, johon ollaan yhtey­des­sä ja hän kes­kus­te­lee osa­puol­ten kans­sa. Sovit­te­li­jan pää­tök­sel­lä voi­daan perus­taa myös sovit­te­lu­ryh­mä, jos tilan­ne sitä vaa­tii. Tavoit­tee­na on löy­tää oikeu­den­mu­kai­nen, osa­puol­ten hyväk­sy­mä rat­kai­su. Ohje­nuo­ra­na on, että puo­lu­een etu menee aina yksit­täi­sen toi­mi­jan edun edel­le.

Ne tapauk­set, jot­ka joh­ta­vat mah­dol­li­ses­ti varoi­tuk­siin ja erot­ta­mi­siin tule­vat puo­lue­sih­tee­ril­le ja sitä kaut­ta puo­lue­hal­li­tuk­sen käsit­te­lyyn.

4. Miten suh­tau­dut nuo­ri­so­jär­jes­töön?

Nuo­ri­so­jär­jes­tös­sä kas­va­vat puo­lu­eem­me tule­vai­suu­den täh­det. Nuo­ri­so­jär­jes­tö on puo­lu­eem­me yksi tuki­ja­lois­ta. Nuor­ten jäsen­tem­me menes­ty­mi­nen EK-vaa­leis­sa oli lois­ta­va. Olet­te teh­neet asioi­ta oikein; net­ti­si­vun­ne, some, esit­teen­ne ja jäsen­ha­ke­mus­lo­ma­ke ovat erit­täin hyviä. Alu­eel­li­set pii­ri­jär­jes­töt oli­sin ehkä jär­jes­tä­nyt hal­lin­nol­li­ses­ti kevyem­min eli rekis­te­röi­mät­tö­mi­nä yhdis­tyk­si­nä (kil­toi­na).

5. Miten edis­täi­sit puo­lu­een yhteis­työ­tä nuo­ri­so­jär­jes­tön välil­lä?

Yhteis­työ nuo­ri­so­jär­jes­tön sekä pai­kal­lis­ten yhdis­tys­ten ja pii­rien välil­lä tule saa­da kun­nol­la käyn­tiin. Siel­lä se var­si­nai­nen vaa­li- ja jäsen­han­kin­ta­työ teh­dään. Olen nykyi­ses­sä työs­sä­ni Hel­sin­gin Insi­nöö­rien pää­sih­tee­ri. Meil­lä on uus­maa­lai­sia insi­nöö­ri­jä­se­niä n. 12 700 ja opis­ke­li­ja­jä­se­niä (Met­ro­po­lias­sa opis­ke­le­via Uuden­maan Insi­nöö­rio­pis­ke­li­jat UIO ry:n jäse­niä) n. 3 500. Teh­tä­viim­me kuu­luu tukea ja neu­voa (hei­dän ehdoil­la) opis­ke­li­joi­ta sekä osal­lis­tua osaan jäsen­han­kin­ta ja muis­ta tapah­tu­mis­ta. Annam­me kou­lu­tus­ta, kat­som­me että ”suun­ta” on oikea ja hoi­dam­me hei­dän talous­hal­lin­non. Mm. tämän kal­tai­set asiat voi­si­vat olla yhteis­työ­muo­to­ja puo­lu­ees­sam­me talou­del­li­sen avun lisäk­si. Kuu­kausit­tai­set pizza-per­jan­tait, kei­lail­lat, poliit­ti­set keskustelut/alustukset ym. jäsen­ten akti­vi­tee­tit voi­daan tar­vit­taes­sa jär­jes­tää myös yhteis­työs­sä puo­lu­een ja/tai pai­kal­li­syh­dis­tys­ten kans­sa.

6. Puo­lue sai par­haim­man kun­ta­vaa­li­tu­lok­sen 2021, saa­den 1351 val­tuu­tet­tua, jois­ta nuo­ria oli 59 (4,37%). Sii­tä huo­li­mat­ta nuor­ten mää­rä ja osuus kai­kis­ta val­tuu­te­tuis­ta las­ki vuo­den 2012 tulok­seen näh­den, joka oli seu­raa­va: 1195 val­tuu­tet­tua, jois­ta nuo­ria 69 (5,7%). Mil­lä kei­noin lisäi­sit nuor­ten ehdok­kai­den mää­rää seu­raa­vis­sa kun­ta- ja alue­vaa­leis­sa 2025?

Kun­ta­vaa­lien ehdo­kas­a­set­te­lun hoi­taa kun­ta­koh­tai­nen yhdis­tys puo­lu­een ja pii­riyh­dis­tyk­sen mää­räys­ten ja ohjei­den mukai­ses­ti. Puo­lue voi siis ohjeis­taa ehdo­kas­a­set­te­lus­sa. Tavoit­tee­na on ilman ohjeis­tus­ta­kin, että tavoit­te­lem­me mah­dol­li­sim­man suur­ta pot­tia ääniä eli äänes­tä­jil­le pitää olla valit­ta­vi­na eri ikäi­siä ja taus­tan omaa­via nai­sia ja mie­hiä. Eli jokai­sel­le jota­kin.

Nuor­ten ehdok­kai­den mää­rää kas­va­te­taan par­hai­ten kas­vat­ta­mal­la nuor­ten jäsen­mää­rää kaik­kial­la Suo­mes­sa sekä kou­lut­ta­mal­la ja moti­voi­mal­la hei­tä aktii­vi­seen poliit­ti­seen toi­min­taan. Sana­val­miit, puo­lu­eem­me arvo­jen mukaan toi­mi­vat nuo­ret ehdok­kaat eivät vain pää­se ehdok­kaik­si, vaan heil­lä on myös suu­ri mah­dol­li­suus tul­la vali­tuk­si.

7. Edus­kun­ta­vaa­leis­sa 2019/2023 nuo­ria ehdok­kai­ta on ollut kes­ki­mää­rin 12-13 (5-6% kai­kis­ta ehdok­kais­ta) ja hei­tä on ollut vain 7-9 vaa­li­pii­ris­sä. Nuo­ret ehdok­kaat pai­not­tu­vat muu­ta­miin vaa­li­pii­rei­hin ja lopuis­sa hei­tä on 0-1. Miten aiot var­mis­taa, että pii­ri­jär­jes­töt nimeä­vät vuo­den 2027 edus­kun­ta­vaa­lei­hin vähin­tään kah­den, mie­lel­lään useam­man nuo­ren ehdol­le?

Vas­taus on sama kuin edel­li­seen kysy­myk­seen. Puo­lue voi puuttua/ohjeistaa ehdo­kas­a­set­te­luun, mut­ta tavoit­tee­na on ilman ohjeis­tus­ta­kin, että tavoit­te­lem­me mah­dol­li­sim­man suur­ta pot­tia ääniä eli äänes­tä­jil­le pitää olla valit­ta­vi­na eri ikäi­siä ja taus­tan omaa­via nai­sia ja mie­hiä eli jokai­sel­le jota­kin.

Nuor­ten ehdok­kai­den mää­rää kas­va­te­taan par­hai­ten kas­vat­ta­mal­la nuor­ten jäsen­mää­rää kaik­kial­la Suo­mes­sa, kou­lut­ta­mal­la ja moti­voi­mal­la hei­tä aktii­vi­seen poliit­ti­seen toi­min­taan. Sana­val­miit, puo­lu­eem­me arvo­jen mukaan toi­mi­vat nuo­ret ehdok­kaat eivät vain pää­se ehdok­kaik­si, vaan heil­lä on myös suu­ri mah­dol­li­suus tul­la vali­tuk­si.

Meil­lä on 2023 EK-vaa­leis­ta erin­omai­sia esi­merk­ke­jä nuor­ten ehdok­kai­den onnis­tu­mi­sis­ta. He olkoon esi­ku­vi­na tule­vil­le täh­dil­le.

8. Euro­par­la­ment­ti­vaa­leis­sa 2019 nuo­ria ehdok­kai­ta oli kak­si. Miten aiot var­mis­taa, että vuo­den 2024 euro­par­la­ment­ti­vaa­leis­sa on ehdol­la vähin­tään kak­si nuor­ta?

Sama vas­taus kuin edel­lä. Valin­ta­pro­ses­si menee vain eri lail­la eli puo­lue­hal­li­tus nime­ää ehdok­kaat.