Kenestä puoluesihteeri ’23? – Harri Vuorenpää
Perussuomalainen Nuoriso on lähettänyt puolueen puoluesihteeriehdokkaille mielipidekyselyn, tässä artikkelissa pääset lukemaan pirkkalalaisen tilitoimistoyrittäjän Harri Vuorenpään vastaukset. Harri toimii muun muassa Pirkkalan kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajana ja paikallisyhdistyksen puheenjohtaja 8. vuotta. Hän toimi Pirkanmaan piirin puheenjohtajana sekä puoluehallituksen jäsenenä vuosina 2018-2021.
Löydät lisätietoa hänestä täältä: https://www.perussuomalaiset.fi/harri-vuorenpaa/
1. Mitä taitoja sinulla on politiikan ulkopuolelta, joista olisi hyötyä puoluesihteerin tehtävässä?
Olen ammatiltani tilitoimistoyrittäjä, joten talous, luvut ja niiden analysoiminen on yksi vahvuuksistani. Yhtiöni palveluihin kuuluu myös yritysten konsultointi, joten olen myös rutinoitunut organisaatioiden ja työtapojen kehittäjä. Yrittäjänä olen myös tottunut työskentelemään tarvittaessa pitkiä päiviä, kehittämään jatkuvasti omaa tekemistäni ja tehostamaan myös omia työskentelytaitojani. Yritystoiminta on myös osaltaan lisännyt kykyjäni verkostoitua laajasti.
Uskon, että edellä mainitusta kokemuksesta olisi hyötyä myös puolueen toiminnan kehittämisessä ammattimaisempaan, suunnitelmallisempaan ja tehokkaampaan suuntaan.
Olen myös suurperheen isä, mikä on väistämättä kasvattanut kykyäni ajankäytön hallitsemiseen, asioiden priorisoimiseen sekä kärsivällisyyteen.
2. Miten kehittäisit piiri- ja paikallisyhdistysten toimintaa?
Piiri- ja paikallisyhdistystoiminnan kehittämisessä olisi ensisijaista koulutus, toimintojen yhtenäistäminen sekä toiminnan kehittäminen. Toiminnassa on paljon sääntöihin ja lakeihin liittyviä toiminnallisuuksia, mitkä pitää hoitaa. Nämä toiminnot ja niiden ohjeistukset tulee saada sellaiselle tolalle, että jokaiselle luottamustehtävissä olevalle puolueaktiiville on kristallinkirkasta omat vastuut, velvollisuudet ja päätäntävallat. Kun nämä prosessit saadaan kehitettyä jouhevaksi, jää kaikille toiminnassa oleville enemmän aikaa itse pääasialle, eli Perussuomalaisen politiikan ja arvomaailman eteenpäin viemiselle kaikilla puolueen tasoilla.
Olennaisena osana tätä on konkreettisen avun tuominen kenttätasolle. Kenttämme toiminta nojaa edelleen hieman liikaa talkootyöhön. Talkootyö ja aatteen voimalla tekeminen tulee varmasti myös jatkossa olemaan tärkeä kivijalka puolueen toiminnassa, mutta varsinkin päättävissä asemissa oleville kentän tekijöille tulee saada lisää tukea toimintaansa.
3. Piiri- ja paikallisyhdistyksissä tapahtuu välillä ristiriitoja eri toimijoiden välillä. Millä tavalla hoitaisit nämä tilanteet?
Olennainen tekijä ristiriitojen hoitamiseen on koulutus. Kun piirien ja paikallisyhdistyksen toimijat ovat tietoisia omista vastuistaan, puolueen säännöistä ja päätöshierarkioista, saadaan iso osa ristiriidoista ratkaistua jo ennalta.
Samaan aikaan on selvää, että kaikkia kahnauksia ei voida tämän kokoisessa puolueessa välttää. Kokemukseni mukaan on myös selvää, että puolueen johdon on mahdotonta omien resurssien ja ajankäytön puitteissa selvittää yksityiskohtaisesti jokaista riitaa. Näin ollen selvittäisin mahdollisuutta perustaa puolueen organisaatioon johdon alaista toimielintä, joka olisi vastuullinen toimija jo pitkälle kehittyneiden ristiriitojen selvittämisessä.
Yhtenä ratkaisuna näen myös sisäisen viestinnän kehittämisen. Kun informaatio päätöksistä saadaan jaettua oikeasuhtaisesti kentän toimijoille, saadaan väärinymmärrysten ja erilaisten tulkintojen mahdollisuutta pienennettyä.
4. Miten suhtaudut nuorisojärjestöön?
Olen itse ollut aikaisemmin sen aikaisen nuorisojärjestön aktiivi sekä piiritasolla että kattojärjestön hallituksessa, joten suhtaudun lämpimästi nuorisotoimintaan ja pidän sitä oleellisena osana puolueen toiminnan jatkuvuutta ja menestystä.
Puolueen nuorisojärjestö on oivallinen ”oppikoulu” politiikkaan sekä siihen liittyvään toimintaan. On ensiarvoisen tärkeää, että puolue saa nuoria mukaan toimintaan. Ilman tätä puolueella ei ole tulevaisuutta. Aktiivinen nuorisojärjestö on myös avainasemassa nuorten äänestäjien aktivoimisessa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, vaikka sitten ihan vain äänestämiseen eri vaaleissa.
Nuorisojärjestön rooli on myös olla eräänlainen puolueen ”kirittäjä” eli vahvastikin kantaaottava taho puolueen sisällä ja tarvittaessa uusiakin avauksia tekevä toimija.
5. Miten edistäisit puolueen yhteistyötä nuorisojärjestön välillä?
On ensiarvoisen tärkeää, että keskusteluyhteys nuorisojärjestön ja puolueen toimijoiden välillä on toimiva. Tämä pätee puolueen kaikilla tasoilla, paikallisyhdistyksistä puolueen johtoon saakka. Näin saadaan toiminta yhteneväiseksi, mikä hyödyttää sekä nuorisojärjestöä että puoluetta.
Pidän myös oleellisena asiana, että nuorisojärjestö saa kaikilla tasoilla äänensä kuuluviin puolueen sisällä. Tämä tarkoittaa nuorisojärjestön osallistamista puolueen päätöksentekoelimiin ja informaation sujuvaa kulkemista myös paikallistasolla. Näiden lisäksi siirtyminen nuorisojärjestön toiminnasta puolueen toimintaan tulee olla saumatonta. Tulevaisuuden päättäjät kasvavat nuorisojärjestössä ja heidän siirtymisensä puolueen toimintaan ja päättäviin elimiin tulee nähdä mahdollisuutena ja myötävaikutettavana asiana.
6. Puolue sai parhaimman kuntavaalituloksen 2021, saaden 1351 valtuutettua, joista nuoria oli 59 (4,37%). Siitä huolimatta nuorten määrä ja osuus kaikista valtuutetuista laski vuoden 2012 tulokseen nähden, joka oli seuraava: 1195 valtuutettua, joista nuoria 69 (5,7%). Millä keinoin lisäisit nuorten ehdokkaiden määrää seuraavissa kunta- ja aluevaaleissa 2025?
On selvää, että nuorten halu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tulisi saada korkeammaksi maassamme. On ymmärrettävää, että nuorena on paljon muutakin asioita mielessä kuin politiikka, mutta tulevien päättäjien ääni pitäisi saada entistä paremmin kuuluville. Puolueemme suosio nuorten keskuudessa on vahvaa ja tämä pitäisikin saada paremmin näkymään myös vaalituloksissamme. Näin ollen on välttämätöntä, että ehdokaslistoillamme on myös nuoria, joihin äänestävät nuoret pystyvät samaistumaan. Ehdokaslistoja laatiessa tulisi siis ottaa huomioon ehdokkaiden ikäjakauma entistä paremmin ja niin, että kaikilla listoilla olisi aina myös nuori vaihtoehto. Tämän lisäksi kannanottoja ja erityisesti nuoriin kohdistuvia poliittisia linjauksia tulisi saada tehokkaammin näkyväksi vaalien markkinoinnissa sellaisissa kanavissa mitä nuoret seuraavat.
7. Eduskuntavaaleissa 2019/2023 nuoria ehdokkaita on ollut keskimäärin 12-13 (5-6% kaikista ehdokkaista) ja heitä on ollut vain 7-9 vaalipiirissä. Nuoret ehdokkaat painottuvat muutamiin vaalipiireihin ja lopuissa heitä on 0-1. Miten aiot varmistaa, että piirijärjestöt nimeävät vuoden 2027 eduskuntavaaleihin vähintään kahden, mielellään useamman nuoren ehdolle?
Niin kuin edellä totesin, kaikissa vaaleissa kaikilla listoilla tulisi olla ainakin yksi nuori ja mielellään vielä molempia sukupuolia. Olisi tietenkin toivottavaa, että puolueen piirijärjestöt toimisivat näin oma-aloitteisesti ja uskon että vahva ohjeistus tässäkin asiassa on paikallaan. Nuorisojärjestön tulisi olla myös aktiivinen asiassa ja tarvittaessa tuoda julki ehdokkaista päättäville elimille varteenotettavat nuoret ehdokkaat. Aktiivinen keskustelu ja yhteistyö nuorisojärjestön sekä puolueen toimijoiden välillä on avainasemassa tässäkin.
8. Europarlamenttivaaleissa 2019 nuoria ehdokkaita oli kaksi. Miten aiot varmistaa, että vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa on ehdolla vähintään kaksi nuorta?
Ks. vastaukset kysymyksiin 7 ja 8.
Europarlamenttivaaleissa, niin kuin kaikissa muissakin vaaleissa, tulee ehdokaslista rakentaa niin, että se on mahdollisimman laajaa äänestäjäkuntaa puhutteleva. Tämä tarkoittaa sitä, että myös nuoria ehdokkaita tulee listalla olla, jotta saamme puolueemme nuoren äänestäjäkunnan aktivoitumaan ja äänestämään Perussuomalaista vaihtoehtoa.