Kenes­tä puheen­joh­ta­ja? – Saka­ri Puis­to

Puheen­joh­ta­jaeh­do­kas Saka­ri Puis­to

Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so on lähet­tä­nyt puo­lu­een puheen­joh­ta­jaeh­dok­kail­le mie­li­pi­de­ky­se­lyn, jos­sa tie­dus­tel­laan perus­suo­ma­lai­sil­le nuo­ril­le tär­kei­tä kysy­myk­siä. Täl­lä ker­taa vuo­ros­sa on 44-vuo­tias tam­pe­re­lai­nen kan­san­edus­ta­ja ja kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu Saka­ri Puis­to.

Löy­dät lisä­tie­toa hänes­tä tääl­tä: https://www.perussuomalaiset.fi/sakari-puisto-2/

1. Mikä moti­voi sinua hake­maan puo­lu­een puheen­joh­ta­jak­si?

Oma tari­na­ni perus­suo­ma­lai­sis­sa alkoi vuon­na 2013. Näi­hin rei­luun kah­dek­saan vuo­teen ovat mah­tu­neet monet vaa­lit, sekä puo­lu­een ylä- ja ala­mäet. Olen saa­nut teh­dä perus­suo­ma­lais­ta poli­tiik­kaa moni­puo­li­ses­ti, niin kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu­na, kan­san­edus­ta­ja­na, minis­te­rin eri­tyi­sa­vus­ta­ja­na, puo­lu­een poliit­ti­se­na suun­nit­te­li­ja­na, ja hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin­kin osal­lis­tu­nee­na. Uskon, että täs­tä laa­jas­ta koke­muk­ses­ta oli­si hyö­tyä puo­lu­eel­lem­me, ja sik­si hakeu­dun perus­suo­ma­lais­ten puheen­joh­ta­jak­si. 

Puheen­joh­ta­ja­na edis­täi­sin tut­tuun tapaan meil­le perus­suo­ma­lai­sil­le tär­kei­tä ydin­ky­sy­myk­siä, kuten maa­han­muut­to-, ja EU-kriit­ti­syyt­tä, sekä ilmas­to­toi­mien jär­ke­vöit­tä­mis­tä. Lisäk­si haluai­sin tar­jo­ta kou­lu­tuk­se­ni, yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la työs­ken­te­lyn, sekä muun muas­sa edus­kun­nan talous­va­lio­kun­nas­sa kar­tut­ta­maa­ni osaa­mis­ta puo­lu­een hyväk­si, eten­kin talous­lin­jam­me terä­vöit­tä­mi­seen. 

Tavoit­tee­nam­me on ede­tä Suo­men sel­väs­ti suu­rim­mak­si puo­lu­eek­si. Edel­ly­tyk­set täl­le ovat erin­omai­set, sil­lä usea suo­ma­lai­nen on mones­sa asias­sa kans­sam­me samaa miel­tä. Tämän poten­ti­aa­lin rea­li­soi­mi­sek­si mei­dän tulee teh­dä töi­tä. 

Puo­lu­een puheen­joh­ta­jan teh­tä­viin kuu­luu muo­dos­taa syn­tee­si puo­lu­een jäsen­ten näke­myk­sis­tä, ja uskoi­sin eri näkö­kul­mia kun­nioit­ta­van lähes­ty­mis­ta­pa­ni sovel­tu­van hyvin yhteis­työ­hön, jota mei­dän tulee har­ki­ta myös laa­jem­min­kin, kui­ten­kin pitäen tiu­kas­ti kiin­ni omis­ta peri­aat­teis­tam­me.

2. Mitä arvo­ja perus­suo­ma­lai­suus mie­les­tä­si edus­taa?

Perus­suo­ma­lais­ten kes­kiös­sä on Suo­men ja suo­ma­lais­ten etu­jen aja­mi­nen sekä kan­sal­li­sen perin­töm­me arvos­ta­mi­nen.

Kan­sal­lis­mie­li­syy­den perus­ta­na on isän­maal­li­suus, mikä perus­suo­ma­lai­sis­sa tar­koit­taa Suo­men his­to­rian, kult­tuu­rin, perin­tei­den, arvo­jen ja kie­len tär­keyt­tä. Tämä perin­tö ja kan­sal­li­nen etu eivät ole suin­kaan itses­tään­sel­vyyk­siä, vaan nii­tä tulee vaa­lia ja puo­lus­taa.

3. Mitä miel­tä olet­te puo­lu­een kehi­tyk­ses­tä?

Puo­lue on teh­nyt revans­sin ja vakiin­tu­nut suu­rek­si tai jopa Suo­men suu­rim­mak­si puo­lu­eek­si Jyväs­ky­län puo­lue­ko­kouk­sen jäl­keis­ten kaoot­tis­ten tapah­tu­mien jäl­keen ja muo­dos­taa todel­li­sen vaih­toeh­don Suo­men poli­tii­kas­sa. 

Puo­lu­een on olta­va isku­kun­nos­sa sekä kan­na­tuk­sen että asiao­saa­mi­sen puo­les­ta. Vaik­ka puo­lue on hyväs­sä tilas­sa ja kovin suu­ril­le muu­tok­sil­le ei ole tar­vet­ta, työ­tä on pal­jon teh­tä­vä­nä kul­kies­sa koh­ti vii­meis­tään kevääl­lä 2023 jär­jes­tet­tä­viä edus­kun­ta­vaa­le­ja.

4. Miten kehit­täi­sit­te perus­suo­ma­lai­sia?

Kos­ka suo­ma­lais­ten mie­li­pi­teet moneen asia­ky­sy­myk­seen ovat jo val­miik­si lin­joil­lam­me, perään­kuu­lu­tan entis­tä asia­pi­toi­sem­paa otet­ta puo­lu­een vies­tin­tään, jo ole­mas­sao­le­van vies­tin­nän lisäk­si. Puo­lu­een ohjel­ma­työs­ken­te­lys­sä jat­kai­sim­me hyvää kehi­tys­tä, tuot­taen entis­tä laa­duk­kaam­paa ja terä­väm­pää asia­po­li­tiik­kaa, hyö­dyn­täen puo­lu­eem­me jäsen­ten kes­kuu­des­sa ole­vaa osaa­mis­ta. Näil­lä lin­jauk­sil­la, ja jaka­mal­la puo­lu­een sisäl­lä vas­tuu­ta, saa­vut­tai­sim­me sano­mal­lam­me mah­dol­li­sim­man monen suo­ma­lai­sen, joka voi­si har­ki­ta äänes­tä­vän­sä mei­tä. 

Pii­rin ja puo­lu­een yhtei­se­lo sekä näi­den kah­den väli­nen kom­mu­ni­koin­ti on tär­ke­ää, jot­ta jäse­nis­tö kokee tule­van­sa kuul­luk­si, eikä pää­se syn­ty­mään mie­li­ku­vaa Hel­sin­gin ”nor­sun­luu­tor­nis­ta”. Pii­rit tar­vit­se­vat toi­miak­seen myös resurs­se­ja.

Toi­min­ta­kult­tuu­ria ja -mene­tel­miä on kehi­tet­tä­vä vas­taa­maan parem­min vai­ku­tus­val­taam­me ja kokoam­me suu­re­na puo­lu­ee­na ja tule­via haas­tei­ta. Yksi askel tähän suun­taan on hen­ki­lö­kun­nan lisää­mi­nen puo­lue­toi­mis­tol­la, poli­tii­kan sisäl­lön­tuot­ta­mi­seen sekä sosi­aa­li­sen median vies­tin­tään. Pii­rei­hin tuli­si har­ki­ta pal­kat­tua työn­te­ki­jää aina­kin vaa­lien ajak­si. Lisäk­si tar­vi­taan kou­lu­tus­ten huo­mat­ta­vaa lisää­mis­tä pii­reis­sä.

5. Miten edis­täi­sit nuor­ten (PS-Nuo­ri­son jäsen­ten) vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia puo­lu­ees­sa?

Nuo­ri­so­jär­jes­tön edus­ta­jan osal­lis­tu­mi­soi­keu­den on syy­tä säi­lyt­tää edus­kun­ta­ryh­män kokouk­sis­sa ja nuor­ten edus­ta­jaa tulee kuul­la myös puo­lue­hal­li­tuk­ses­sa. Nuo­ri­sol­le on syy­tä antaa mah­dol­li­suus tuo­da kan­to­jan­sa esiin myös hyö­dyn­tä­mäl­lä esi­mer­kik­si tuu­maus­tun­tia sekä puo­lu­een uusia kuvaus­ti­lo­ja toi­mis­tol­la, sekä puo­lue­leh­teä. Kai­ken kaik­ki­aan, olen ollut hyvin tyy­ty­väi­nen nuor­ten toi­min­taan vii­me aikoi­na!

6. Miten lisäi­sit­te nuor­ten kiin­nos­tus­ta poli­tii­kas­ta ja äänes­tä­mi­ses­tä? 

Polii­tik­ko­jen pitää puhua aiheis­ta siten, että se herät­tää kiin­nos­tuk­sen, ei siten että pyri­tään väis­te­le­mään kan­nan otta­mis­ta moni­sa­nai­ses­ti, kuten polii­ti­kot usein teke­vät. Nuo­ret näke­vät tämän läpi hel­pos­ti. Perus­suo­ma­lai­set on vaih­toeh­to sik­si, että meil­lä ei väl­tel­lä asiois­ta puhu­mis­ta ymmär­ret­tä­väs­ti, kan­san­ta­jui­ses­ti ja suo­raan. Sik­si olem­me­kin nuor­ten kes­kuu­des­sa suo­sit­tu puo­lue. Mut­ta tar­vit­sem­me kaik­kien kan­nat­ta­jien aktii­vis­ta äänes­tä­mis­tä kai­kis­sa vaa­leis­sa ja on syy­tä muis­taa sekin, että vapaat vaa­lit eivät ole suin­kaan mikään itses­tään­sel­vyys.

Sano­maa ei saa­da läpi nuo­ril­le pel­käs­tään puo­lu­een ’kes­ki­te­tyn’ vies­tin­nän läpi, vaan tähän on val­jas­tet­ta­va eri­tyi­ses­ti kan­san­edus­ta­jia ja mui­ta aktii­ve­ja hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, omien some­ti­lien ja pai­kan pääl­lä tapah­tu­vien kon­tak­tien kaut­ta. Jokai­sel­la kan­san­edus­ta­jal­la on alu­eel­lis­ta kan­na­tus­ta myös nuor­ten kes­kuu­des­sa ja tätä kaut­ta kiin­nos­tuk­sen poli­tiik­kaan­kin voi saa­da syt­ty­mään. Myös mata­lan­kyn­nyk­sen tupail­to­ja (tai etä­tu­pail­to­ja) voi­si har­ki­ta, mut­ta veto­nau­lak­si tar­vi­taan val­ta­kun­nal­li­ses­ti tai alu­eel­li­ses­ti tun­net­tu hen­ki­lö.

7. Miten puut­tui­sit ns. pak­ko­ruot­siin? 

En kan­na­ta pakol­lis­ta ruot­sin­kie­len ope­tus­ta. Usei­den kie­lien opis­ke­lu sopii osal­le ihmi­siä kuten itsel­le­ni­kin, mut­ta se ei ole kaik­kien jut­tu. Ns. pak­ko­ruot­sia voi­daan pur­kaa ”ylhääl­tä” päin, eli sitä tulee pois­taa yli­opis­to­jen ja kor­kea­kou­lu­jen tut­kin­to­vaa­ti­muk­sis­ta, ja tämän myö­tä pois­tuu tar­ve opet­taa sitä pakol­li­se­na ainee­na lukios­sa ja perus­kou­lus­sa.

8. Mitä miel­tä olet koro­na­pas­sis­ta?

Suh­tau­dun vähin­tään varauk­sel­li­ses­ti maan sisäi­seen koro­na­pas­siin, var­sin­kin perus­oi­keuk­sien ja kan­sa­lais­ten tosia­sial­li­sen syr­ji­mät­tö­myy­den vuok­si. Suo­mes­sa ei ole roko­te­pak­koa.

9. Kan­na­tat­te­ko Nato-jäse­nyyt­tä?

Puheen­joh­ta­ja­na ja edus­kun­ta­ryh­män edus­ta­ja­na pitäy­dyn yhtei­ses­ti sovi­tus­sa ulko- ja tur­val­li­suus­po­li­tii­kan lin­jas­sa, jos­ta pidin edus­kun­nan täy­sis­tun­nos­sa perus­suo­ma­lais­ten ryh­mä­pu­heen­vuo­ron 9.6.2021. Perus­suo­ma­lai­set on sitou­tu­nut pit­kä­jän­tei­seen par­la­men­taa­ri­seen yhteis­työ­hön ja selon­teois­sa vah­vis­tet­tuun ulko- ja tur­val­li­suus­po­li­tii­kan pää­lin­jaan, jois­sa voi kui­ten­kin olla pai­no­tus- ja näke­my­se­ro­ja. Oma näke­myk­se­ni Nato-jäse­nyy­teen on aina­kin peri­aat­teen tasol­la myön­tei­sem­pi, tosin rea­lis­min kan­nal­ta asia on toi­nen sil­lä tur­val­li­suus­po­liit­ti­nen tilan­ne on jän­nit­tei­sem­pi nyt kuin 1990-luvul­la ja 2000-luvun alku­vuo­si­na.

10. Pitäi­si­kö ase­vel­vol­li­suus laa­jen­taa kos­ke­maan myös nai­sia­kin?

Nais­ten osuut­ta voi­si lisä­tä koko­nais­tur­val­li­suu­den teh­tä­vis­sä, mut­ta en kan­na­ta yleis­tä ase­vel­vol­li­suut­ta nai­sil­le.

11. Tuli­si­ko vaka­viin rikok­siin syyl­lis­ty­neet kak­sois­kan­sa­lai­set kar­kot­taa maas­ta, vaik­ka he oli­si­vat syn­ty­neet ja elä­neet Suo­mes­sa? 

Kyl­lä. Mikä­li hen­ki­löl­lä on toi­sen maan kan­sa­lai­suus niin Suo­men kan­sa­lai­suus voi­daan ja pitää peruut­taa ja antaa pääl­le maa­han­tu­lo­kiel­to.

12. Mil­lä kon­kreet­ti­sil­la kei­noil­la paran­tai­sit Suo­men talout­ta ja kil­pai­lu­ky­kyä?

Ensin pitää ymmär­tää mis­tä raha tulee. Se ei tule val­tion raha­kirs­tus­ta, vaan poh­jim­mil­taan arvoa luo­vis­ta tuot­teis­ta ja pal­ve­luis­ta, jot­ka kil­pai­le­vat mark­ki­noil­la ja usein mark­ki­na­na on maa­il­man­ta­lous. Tämän toi­min­tae­del­lyk­siä paran­ne­taan madal­ta­mal­la vero­tus­ta ja työ­nan­ta­jien kulu­ja, tar­joa­mal­la toi­mi­vaa infra­struk­tuu­ria ja edul­lis­ta ener­gi­aa sekä enna­koi­ta­vaa toi­min­taym­pä­ris­töä. Yri­tyk­set eivät uskal­la inves­toi­da Suo­meen, jos toi­min­taym­pä­ris­töä vai­keu­te­taan eri­lai­sil­la veroil­la ja vero­luon­tei­sil­la mak­suil­la tai yli­mi­toi­te­tuil­la hii­li­neut­raa­li­suus­ta­voit­teil­la.   

13. Puo­lu­een net­ti­si­vu­jen mukaan perus­suo­ma­lai­set ovat mm. kris­til­lis­so­si­aa­li­nen puo­lue. Miten kris­til­li­nen arvo­poh­ja näkyi­si poli­tii­kas­san­ne? 

Kris­til­li­syy­den omak­su­mat, ja jo aika­naan Aris­to­te­leen mää­rit­tä­mät hyveet tar­joa­vat hyvän läh­tö­koh­dan teh­dä kes­tä­vää poli­tiik­kaa, joka ei kul­je kai­ken­lais­ten muo­ti­vir­taus­ten muka­na.

14. Pitäi­si­kö koko Suo­mi pitää asut­tu­na? Jos kyl­lä, miten?

Tämä käsi­te on mie­les­tä­ni vää­rin sanoi­tet­tu. Ihmi­sil­lä on vapaus asua mis­sä he halua­vat ja mis­sä kyke­ne­vät itsen­sä elät­tä­mään, emme me ole asut­ta­mas­sa hei­tä mihin­kään tiet­tyyn paik­kaan sen mukaan, että toteu­tui­si joku abstrak­ti tavoi­te ihmis­ten tasai­ses­ta maan­tie­teel­li­ses­tä jakau­mas­ta Suo­men alu­eel­la. Sen sijaan voi­daan havai­ta, että 2000-luvul­la Hel­sin­ki-kes­kei­syys on maas­sam­me koros­tu­nut enti­ses­tään ja tätä kehi­tys­kul­kua kyl­lä­kin voi­daan muut­taa. Koro­na-aika on muut­ta­nut työn­teon tapo­ja mer­kit­tä­väs­ti, ja jat­kos­sa työn­te­ki­jöi­den ei tar­vit­se kes­kit­tyä niin vah­vas­ti pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, ellei­vät sitä eri­tyi­ses­ti itse halua. Lom­pak­ko on myös hyvä kon­sult­ti, asu­mis­kus­tan­nus­ten kara­tes­sa käsis­tä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, on muu­al­la Suo­mes­sa saa­vu­tet­ta­vis­sa kor­keam­pi elin­ta­so Hel­sin­kiä sel­väs­ti mata­lam­mal­la kus­tan­nus­ta­sol­la. Tämän on entis­tä useam­pi huo­man­nut pan­de­mian aika­na. Koko Suo­men tulee olla siten asu­mis­kel­poi­nen, ja tähän tulee pyr­kiä pitä­mäl­lä myös asu­mi­sen, lii­ken­teen ja elä­mi­sen kus­tan­nuk­set koh­tuul­li­si­na.

Ties­tön kun­nos­sa­pi­dos­ta on huo­leh­dit­ta­va, samoin junayh­teyk­sis­tä. Pie­nim­mis­sä muut­to­tap­pio­kun­nos­sa tulee har­ki­ta vau­va­ra­han käyt­töö­not­ta­mis­ta (esi­mer­kik­si Vir­rat ja Juu­pa­jo­ki). Hal­po­jen tont­tien tar­joa­mi­nen syr­jä­seu­duil­ta sekä mah­dol­li­set vero­hel­po­tuk­set voi­vat olla myös kei­no­va­li­koi­mas­sa ja samal­la tulee pitää huol­ta sii­tä, että tär­keim­mät pal­ve­lut eivät saa kara­ta maa­kun­ta­kes­kus­ta kau­em­mas omas­ta kun­nas­ta.

15. Miten rat­kai­si­sit­te Suo­men huol­to­suh­tee­seen liit­ty­vät ongel­mat?

Panos­tuk­sia on teh­tä­vä per­he­po­li­tiik­kaan, per­heys­tä­väl­li­seen työn­te­koon sekä lap­si­per­hei­den talou­del­li­siin kan­nus­ti­miin. On myös visus­ti pidet­tä­vä huol­ta sii­tä, ettei Suo­men huol­to­suh­teen haas­tei­ta edel­leen hei­ken­ne­tä huo­nol­la maa­han­muut­to­po­li­tii­kal­la.