Kenes­tä puheen­joh­ta­ja? – Riik­ka Pur­ra

Puheen­joh­ta­jaeh­do­kas Riik­ka Pur­ra

Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so on lähet­tä­nyt puo­lu­een puheen­joh­ta­jaeh­dok­kail­le mie­li­pi­de­ky­se­lyn, jos­sa tie­dus­tel­laan perus­suo­ma­lai­sil­le nuo­ril­le tär­kei­tä kysy­myk­siä. Täl­lä ker­taa vuo­ros­sa on 44-vuo­tias kirk­ko­num­me­lai­nen kan­san­edus­ta­ja, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu ja puo­lu­een nykyi­nen 1. vara­pu­heen­joh­ta­ja Riik­ka Pur­ra. 

 

Löy­dät lisä­tie­toa hänes­tä tääl­tä: https://www.perussuomalaiset.fi/riikka-purra-2/

 

1. Mikä moti­voi sinua hake­maan puo­lu­een puheen­joh­ta­jak­si?

Olen toi­mi­nut kak­si vuot­ta puo­lu­een 1. vara­pu­heen­joh­ta­ja­na, ja onnis­tu­nut mie­les­tä­ni teh­tä­väs­sä hyvin. Puheen­joh­ta­ja Hal­la-ahon ilmoi­tet­tua luo­pu­mi­ses­taan ja lukuis­ten pyyn­tö­jen seu­rauk­se­na pää­tin läh­teä mukaan puheen­joh­ta­ja­ki­saan. Olen poli­tii­kas­sa sik­si, että haluan muut­taa asioi­ta – eikä täs­tä peri­aat­tees­ta ole syy­tä antaa perik­si tähän­kään pro­fii­li­teh­tä­vään haet­taes­sa. Perus­suo­ma­lai­set on vaih­toeh­to kai­kil­le muil­le puo­lueil­le.

 

Omaa ole­mas­sao­loa­ni poli­tii­kas­sa ja perus­suo­ma­lai­sis­sa ei mää­rit­te­le se, että hir­veäl­lä drai­vil­la tavoit­te­li­sin itsel­le­ni koko ajan kor­keam­pia teh­tä­viä, vaan se, että voi­sin teh­dä asioi­ta hyväk­si täl­le maal­le ja perus­suo­ma­lai­sia kan­sal­lis­mie­li­siä tavoit­tei­ta kan­nat­ta­vil­le. Poli­tiik­ka on monen­lai­sia asioi­ta, enkä itse kaih­da myös­kään joh­ta­mis­ta – mut­ta itse­ni tyr­kyt­tä­jäk­si minus­ta ei ole. Olen kun­nian­hi­moi­nen ja ehkä myös kil­pai­lul­li­nen, mut­ta pelk­kä pyr­ki­mi­nen ei ole kos­kaan kiin­nos­ta­nut. Kun lopul­ta vuo­sien vet­kut­te­lun jäl­keen läh­din poli­tiik­kaan, pää­tin olla tosis­sa­ni ja teh­dä par­haa­ni.

 

Perus­suo­ma­lai­set ei ole yhtä kuin puheen­joh­ta­jan­sa. Perus­suo­ma­lai­set on suu­ri ja edel­leen kas­va­va kan­san­lii­ke, jon­ka luot­ta­muk­ses­ta me puo­lue­joh­dos­sa ja kan­san­edus­ta­ji­na toi­mim­me. Mikä­li jäse­nis­tö niin suo, olen val­mis puo­lu­een puheen­joh­ta­jak­si joh­ta­maan tätä lii­ket­tä par­haan kyky­ni, osaa­mi­se­ni ja sitou­tu­mi­se­ni mukaan.

 

2. Mitä arvo­ja perus­suo­ma­lai­suus mie­les­tä­si edus­taa?

Perus­suo­ma­lai­set on kan­sal­lis­mie­li­nen ja isän­maal­li­nen puo­lue. Ymmär­räm­me, että meil­lä on vain yksi Suo­mi ja tuo Suo­mi on juu­ri meil­le suo­ma­lai­sil­le paras ja ensiar­voi­nen paik­ka. Ymmär­räm­me myös, että tuo hyvä ei ole tul­lut auto­maat­ti­ses­ti – sii­tä on jou­dut­tu tais­te­le­maan, vuo­dat­ta­maan ver­ta, on teh­ty pal­jon töi­tä, kaa­dut­tu ja nous­tu. Tätä mei­dän esi-isiem­me ja -äitiem­me saa­vut­ta­maa mei­dän pitää suo­jel­la – itsem­me, lap­siem­me, las­tem­me lap­sien, Suo­men hyväk­si.

 

Perus­suo­ma­lai­nen kan­sal­lis­mie­li­syys nojaa moniin perin­tei­siin eet­ti­siin ja kris­til­li­siin arvoi­hin, joi­ta voi­daan löy­tää län­si­mai­sen sivi­li­saa­tion takaa laa­jem­min­kin. Nämä eivät tar­koi­ta sitä, mitä vas­tus­ta­jam­me usein väit­tä­vät – sil­mät kiin­ni sul­ke­vaa kapea­kat­sei­suut­ta, tym­pe­ää impi­vaa­raa, ala­ti muut­tu­van maa­il­man itse­päis­tä vas­tus­ta­mis­ta. Perus­suo­ma­lai­set toi­mii nyky­päi­väs­sä, mut­ta kiel­täy­tyy hyväk­sy­mäs­tä sitä, että kaik­ki hyvä, perin­tei­nen, mei­tä suo­jan­nut ja tur­vaa tuo­nut – oli­pa kysees­sä sit­ten mikä tahan­sa van­ha ins­ti­tuu­tio – pitäi­si kysee­na­lais­taa ja kor­va­ta jol­la­kin muul­la. Suo­ma­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa on tie­tys­ti ongel­man­sa, mut­ta kun kat­som­me laa­jal­le, ymmär­räm­me sen ole­van aina­kin meil­le paras mah­dol­li­nen. Jos ei miel­ly­tä, tääl­tä voi tie­ten­kin aina läh­teä.

 

Käy­tän­nöl­li­sem­mäl­lä tasol­la perus­suo­ma­lai­suus edus­taa aja­tus­ta sii­tä, että val­tion teh­tä­vä on suo­ja­ta kan­sa­lai­si­aan ja huo­leh­tia hei­dän perus­ta­van­laa­tui­ses­ta hyvin­voin­nis­taan. Val­tion tai sen alayk­si­köi­den ei tule hol­ho­ta eikä rajoit­taa ihmi­siä lii­ak­si. Ihmi­sel­lä tulee olla vas­tuu omas­ta elä­mäs­tään eikä sitä voi sälyt­tää min­ne­kään muu­al­le. Hei­koim­mis­ta ja niis­tä, jot­ka eivät itse voi kan­taa itses­tään vas­tuu­ta, tulee huo­leh­tia, mut­ta on myös rea­lis­ti­ses­ti ymmär­ret­tä­vä, että kaik­kea maa­il­maa ei voi­da pelas­taa. Suo­men val­tion teh­tä­vä on huo­leh­tia suo­ma­lai­sis­ta, suo­ma­lais­ten pää­tök­sen­te­ki­jöi­den teh­tä­vä­nä on ajaa suo­ma­lais­ten asi­aa. Vain koval­la työn­te­ke­mi­sel­lä on mah­dol­li­suus saa­vut­taa jaet­ta­vaa hyvin­voin­tia.

 

Kan­sal­lis­mie­li­seen ajat­te­luun kuu­luu olen­nai­ses­ti arvo itse­mää­rää­mi­soi­keu­des­ta. Suo­men demo­kraat­ti­nen jär­jes­tel­mä toi­mii, kun suo­ma­lai­set saa­vat päät­tää omis­ta asiois­taan. Me emme halua olla mui­den mää­räil­tä­vä­nä. Itse­näi­nen Suo­mi on meil­le kor­kea arvo. Eikä se ole vain reto­riik­kaa, kuten useil­le muil­le puo­lueil­le. Me tar­koi­tam­me sitä.

 Kan­sal­lis­mie­li­nen ihmi­nen huo­leh­tii myös ympä­ris­tös­tään ja suo­ma­lai­ses­ta luon­nos­ta, puh­taas­ta ilmas­ta, vedes­tä ja maas­ta. Hän arvos­taa eli­nym­pä­ris­töään ja mui­den ihmis­ten eli­nym­pä­ris­töä.

 

3. Mitä miel­tä olet­te puo­lu­een kehi­tyk­ses­tä?

Olen ollut nel­jän ja puo­len vuo­den ajan kehit­tä­mäs­sä puo­luet­ta, vii­mei­set kak­si vuot­ta puheen­joh­ta­jis­tos­sa, sitä ennen sen lähel­lä toi­mien. En haki­si puheen­joh­ta­jak­si, jos en pitäi­si kehi­tys­täm­me hyvä­nä.

Emme ole liki­main­kaan val­mis puo­lue emme­kä sel­lai­sek­si kos­kaan tule. Sekä orga­ni­saa­tio­ta että sisäl­töä tulee kehit­tää. (Tar­kem­min, ks. seu­raa­va vas­taus.)

 

4. Miten kehit­täi­sit­te perus­suo­ma­lai­sia?

Olen pyr­ki­nyt lisää­mään perus­suo­ma­lai­sen poli­tii­kan asia­kes­kei­syyt­tä mut­ta aina niin, että emme muu­tu tek­ni­siä seik­ko­ja, abstrak­tia puu­ta hei­nää tai poli­tii­kan yleis­jar­go­nia suol­ta­vak­si lai­meak­si puo­lu­eek­si. Perus­suo­ma­lai­suu­den ydin ja sano­ma on sel­väs­ti muis­ta puo­lueis­ta erot­tu­va, ei vain asia­ky­sy­mys­ten vaan myös maa­il­man­ku­van osal­ta. Tämä on poh­ja, jon­ka pääl­lä sei­som­me. Se poh­ja ei saa muut­tua sen mukaan, onko paik­kam­me gal­lu­pis­sa ylhääl­lä vai alhaal­la, edus­kun­nas­sa oppo­si­tios­sa vai hal­li­tuk­ses­sa.

Puo­lu­een jäse­nis­tös­sä, aktii­vi­sis­sa toi­mi­jois­sa ja eri­tyi­ses­ti kan­nat­ta­jis­sa on oikeis­to­lai­sia, vasem­mis­to­lai­sia, kes­kus­ta­lai­sia, kon­ser­va­tii­ve­ja, libe­raa­le­ja, kau­pun­ki­lai­sia, maa­lai­sia, asian­tun­ti­joi­ta, duu­na­rei­ta, eri­lai­sia sosi­aa­li­luok­kia ja näkö­kul­mia. Vaik­ka tämä jos­kus aiheut­taa haas­tei­ta, näen sen ehdot­to­mas­ti suu­re­na voi­ma­va­ra­na. Moni­nai­suut­ta ei ole syy­tä rajoit­taa, sil­lä me teem­me uuden­lais­ta poli­tiik­kaa. On kui­ten­kin hyvä ymmär­tää, että oppo­si­tios­sa täl­lai­set asiat ovat hel­pom­pia. Myös puo­lu­een joh­ta­mi­nen on hal­li­tuk­ses­sa huo­mat­ta­vas­ti vai­keam­paa. Ongel­mia ei pidä mana­ta, mut­ta tosi­asiat on tun­nus­tet­ta­va.

 Asia­kes­kei­syy­den lisää­mi­sen ja poli­tii­kan mää­rit­te­lyn lisäk­si olen pitä­nyt tär­keä­nä, että perus­suo­ma­lai­set paran­taa ima­go­aan. Vaik­ka me tie­däm­me, kuin­ka iha­nia ja muka­via olem­me, kaik­ki muut eivät tie­dä. Minus­ta­kin on type­rää, että niin moni ihmi­nen äänes­tää mie­li­ku­vaa eikä asi­aa, mut­ta kos­ka niin nyt vain on, on asi­aan ollut pak­ko kes­kit­tyä. Tämä on eri­tyi­sen tär­ke­ää nai­sää­nes­tä­jien koh­dal­la.

Jokai­nen meis­tä edus­taa perus­suo­ma­lai­sia, oli­pa paik­ka sit­ten kun­nan­val­tuus­to, leh­den mie­li­pi­de­pals­ta, lähi­kaup­pa, edus­kun­ta tai A-stu­dio. Vas­tus­ta­jiem­me epäys­tä­väl­li­seen tapaan raken­taa omaa kuvaan­sa perus­suo­ma­lai­sis­ta emme usein voi vai­kut­taa, mut­ta omaan toi­min­taam­me voim­me. Kiu­kut­te­lem­me­ko ja arvos­te­lem­me toi­siam­me ja tap­pe­lem­me kes­ke­näm­me vai­ko teem­me jota­kin hyö­dyl­lis­tä, otam­me asiois­ta ja vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sis­ta sel­vää ja tuem­me toi­siam­me? Ja eri­tyi­ses­ti – teem­me joh­don­mu­kais­ta asia­po­li­tiik­kaa kaik­kial­la Suo­mes­sa.

 Ima­gon paran­ta­mi­nen ei tar­koi­ta sitä, että mei­dän pitää muut­tua kor­rek­teik­si, lai­meik­si, tyl­sik­si tai eri­tyi­syyt­täm­me hil­lit­se­vik­si. Olem­me hete­ro­gee­ni­nen ryh­mä, ja teem­me erot­tu­vaa poli­tiik­kaa, jol­la on sel­vä tavoi­te. Pelk­kä öyhöt­tä­mi­nen ja nor­mien rik­ko­mi­nen eivät kui­ten­kaan ole itses­sään hyviä tavoit­tei­ta. Pelk­kä vies­tin­tä ilman kovaa työ­tä ylei­sön sil­mien ulot­tu­mat­to­mis­sa ei joh­da mihin­kään, edes inter­ne­tai­ka­kau­del­la, kun kil­pai­lu sydä­mis­tä on kovaa ja poli­tiik­ka yhä hen­ki­lö­ve­toi­sem­paa.

 Täy­tyy olla tai­toa olla kova, aja­tel­la omil­la aivoil­laan ja pitää kiin­ni peri­aat­teis­taan, mut­ta sil­ti toi­mia poli­tiik­kam­me koko­nai­se­dun mukaan. Poliit­ti­set vas­tus­ta­jam­me kyl­lä vas­tus­ta­vat poli­tiik­kaam­me – mei­dän ei tar­vit­se erik­seen huo­leh­tia sii­tä, että he vas­tus­ta­vat mei­tä myös ihmi­si­nä.

 Lähes­kään kaik­ki poli­tii­kas­sa toi­mi­vat eivät ymmär­rä, että puo­lu­een etu menee sen yksit­täis­ten toi­mi­joi­den edun edel­le. Näin se kui­ten­kin on ja niin sen tulee olla. Ter­vees­sä yhtei­sös­sä asiois­ta on kui­ten­kin aina olta­va mah­dol­li­suus kes­kus­tel­la eikä mei­dän ole syy­tä pelä­tä eri­mie­li­syyt­tä. Paras­ta kui­ten­kin oli­si, että suu­rem­mat tap­pe­lut hoi­de­taan puo­lu­een omien sei­nien sisäl­lä – eikä antaen niis­tä syty­ket­tä kil­pai­li­joil­lem­me.

 Vaik­ka kuu­los­taa­kin kli­seel­tä, poli­tiik­ka on jouk­kue­la­ji. Yksi­kään meis­tä ei oli­si tääl­lä mitään ilman perus­suo­ma­lai­set-puo­luet­ta. Nar­sis­ti­set, oman kuplan­sa suo­sio­no­soi­tuk­sis­ta lii­ke­voi­man­sa saa­vat ja mui­den yli käve­le­vät eivät meil­lä yleen­sä kau­an juh­li. 

 Ymmär­rän erit­täin hyvin, että asioi­hin vai­kut­ta­mi­nen ei aina tai edes yleen­sä ete­ne suo­ra­vii­vai­ses­ti. Kova­ää­ni­sin huu­to ei usein­kaan ole stra­te­gi­ses­ti jär­ke­vin­tä, vaik­ka tavoi­te oli­si oikea. Poli­tii­kas­sa pitäi­si jak­saa olla kär­si­väl­li­nen ja kat­soa pit­käl­le tule­vai­suu­teen. Näin olen itse koko ajan toi­mi­nut ja aion toi­mia jat­kos­sa­kin.

 

5. Miten edis­täi­sit nuor­ten (PS-Nuo­ri­son jäsen­ten) vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia puo­lu­ees­sa?

Perus­suo­ma­lai­sis­sa nuor­ten ase­ma ja ääni ovat mie­les­tä­ni hyvin edus­tet­tu­ja. Pait­si että puo­lu­ee­na me vetoam­me nuo­riin ja nuo­ri­so­kan­na­tuk­sem­me on var­sin kor­keal­la, näkyy hei­tä pal­jon puo­lu­een toi­min­nas­sa. Nuo­ri­so­jär­jes­tö on tuot­ta­nut näky­viä ja tai­ta­via polii­tik­ko­ja, joi­ta eten­kin nyt kesä­kuun kun­ta­vaa­leis­sa saa­tiin hyvin läpi maan eri val­tuus­toi­hin ja muil­le luot­ta­mus­pai­koil­le. Mie­les­tä­ni täl­lai­nen vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sien saa­mi­nen on kaik­kein arvok­kain­ta, kiin­tiöi­den tai kei­no­te­kois­ten ”nuo­ren ääni”-positioiden sijaan. Nuo­ri­so­jär­jes­tö on edus­tet­tu­na puo­lue­hal­li­tuk­ses­sa, mikä avaa tien viral­li­sem­mal­le kana­val­le ja yli­pää­tän­sä sil­le, että nuo­ri­so­jär­jes­tön asiat tule­vat sel­väs­ti joh­don tie­toon.

 

Nuo­ri­sos­ta tulee väis­tä­mät­tä enti­siä nuo­ria, jot­ka vii­meis­tään sil­loin tule­vat toi­mi­maan puo­lu­een kai­kil­la tasoil­la. Perus­suo­ma­lai­set ei ole broi­le­ri­kas­vat­ta­mo, mut­ta ehdot­to­mas­ti kan­na­tan omien nuor­ten avit­ta­mis­ta eteen­päin ja tämän läh­teen huo­mioi­mis­ta myös eri­lai­sis­sa rek­ryis­sä. Näin olen myös hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti teh­nyt.

 

6. Miten lisäi­sit­te nuor­ten kiin­nos­tus­ta poli­tii­kas­ta ja äänes­tä­mi­ses­tä?

Perus­suo­ma­lai­nen sano­ma veto­aa nuo­riin, mones­ta­kin syys­tä. Yksi on var­mas­ti se, että puhum­me ymmär­ret­tä­väs­ti, oikeis­ta asiois­ta, ilman tur­haa poli­tii­kan perus­läs­sy­tys­tä ja jar­go­nia. Tär­kein­tä on sanoit­taa asioi­ta, joi­ta nuo­ret (ja kaik­ki muut­kin) tun­nis­ta­vat, ja kuun­nel­la, mitä heil­lä on sanot­ta­va­naan. 

 Par­hai­ten nuor­ten kiin­nos­tus­ta poli­tiik­kaan lisää­vät poli­tii­kas­ta kiin­nos­tu­neet toi­set nuo­ret. Sik­si nuo­ri­so­jär­jes­tön ase­ma ja toi­min­ta ovat ensiar­voi­sen tär­kei­tä. Ihan ummik­ko nuor­ten elä­mäs­tä en tosin täti-iäs­tä­ni huo­li­mat­ta itse­kään ole, kos­ka sel­lai­sia asuu koto­na­ni. Äiti­pers­pek­tii­vi ei tosin ole ehkä se kaik­kein osu­vin, kun puhu­taan poli­tii­kas­ta.

 

7. Miten puut­tui­sit ns. pak­ko­ruot­siin?

Olen ennen poli­tiik­kaan ja puo­lu­ee­seen tuloa ollut pak­ko­ruot­sin säi­lyt­tä­mi­sen kan­nal­la. Uskoin, että säi­lyt­tä­mäl­lä kie­li­vaa­ti­muk­set esi­mer­kik­si tie­tyis­sä työ­teh­tä­vis­sä, kyke­nem­me jar­rut­ta­maan moni­kult­tu­ris­mia eli ongel­mal­lis­ta mas­sa­siir­to­lai­suut­ta ja eten­kin tämän muka­na tule­vien vie­rai­den kiel­ten kuten ara­bian ja soma­lin uimis­ta suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan ins­ti­tuu­tioi­hin. Näin ei kui­ten­kaan ole käy­nyt, sil­lä myös kie­li­vaa­ti­muk­sis­ta, kuten kai­kis­ta muis­ta­kin vaa­ti­muk­sis­ta, jous­te­taan näi­den kun­nia­kan­sa­lais­ten koh­dal­la. Ruot­sin kie­len vaa­ti­muk­set kiusaa­vat lähin­nä suo­ma­lai­sia. Peli on siis näil­tä osin hävit­ty, eikä ruot­sin kie­len pakol­li­sel­le luke­mi­sel­le ole perus­tei­ta täs­tä­kään suun­nas­ta kat­soen. 

 Lisäk­si olen ollut kou­lu­tus­po­liit­ti­sis­sa ja peda­go­gi­sis­sa näke­myk­sis­sä­ni aina sitä miel­tä, että kou­lun valin­nai­suut­ta ei saa lisä­tä. Tämä on vali­tet­ta­vas­ti suun­ta, johon koko ajan men­nään. Samal­la oppi­mis­tu­lok­set las­ke­vat, eriy­ty­mi­nen kiih­tyy ja pahoin­voin­ti kas­vaa.

Päin­vas­toin haluan nos­taa vaa­ti­mus­ta­soa ja lisä­tä sekä mate­maat­tis­ten ainei­den että kiel­ten opis­ke­lua. En kui­ten­kaan kan­na­ta pak­ko­ruot­sia myös­kään täl­tä osin, vaan kie­len (englan­nin lisäk­si) sai­si vali­ta itse. Monet valit­se­vat joka tapauk­ses­sa ruot­sin.

Toi­sin sanoen, en kan­na­ta pak­ko­ruot­sia, ja koko reliik­ki pitäi­si pois­taa kou­lus­ta. En ole kos­kaan pak­ko­ruot­sia poli­tii­kas­sa muu­ten­kaan edis­tä­nyt, vaan kir­joi­tus, jota aina välil­lä halu­taan revi­tel­lä, on kir­joi­tet­tu ennen poli­tiik­kaan mukaan­tu­loa. Se oli sen aikai­nen näke­myk­se­ni eikä minul­le ole vai­ke­aa myön­tää, että ereh­dyin. En myös­kään ymmär­tä­nyt, miten tär­keä asia tämä on niin monil­le.

Poliit­ti­ses­sa toi­min­nas­sa­ni olen usei­ta ker­to­ja nos­ta­nut esil­le ruot­sin kie­leen liit­ty­viä ongel­mia, kuten eri­tyi­ses­ti ruot­sin­kie­li­sel­lä Poh­jan­maal­la toteu­tu­vaa suo­ra­nais­ta sor­toa suo­men­kie­li­siä koh­taan (esi­mer­kik­si Pie­tar­saa­ri). Olen vas­tus­ta­nut ruot­sin palaut­ta­mis­ta kir­joi­tet­ta­vak­si yli­op­pi­la­sai­neek­si ja muu­ten­kin pitä­nyt aihet­ta esil­lä.

 

Vali­tet­ta­vas­ti pak­ko­ruot­sin vas­tus­ta­jien jou­kos­sa on myös hen­ki­löi­tä, joi­den myrk­ky on vie­lä pal­jon pak­sum­paa, ja tuo­ta olen taas saa­nut vii­me päi­vi­nä mais­taa. Erit­täin syvä viha ja kau­na kaik­kea Ruot­siin ja ruot­sin kie­leen liit­ty­vää, kuten kak­si­kie­li­siä ihmi­siä koh­taan, jopa halu hävit­tää kaik­ki Ruot­siin ja ruot­siin liit­ty­vä Suo­mes­ta, ovat nos­ta­neet pää­tään. Kaik­kea täl­lais­ta tie­ten­kin vas­tus­tan. 

Perus­suo­ma­lais­ten tulee jat­kaa pak­ko­ruot­sin pois­ta­mi­sen edis­tä­mis­tä. Samal­la on vält­tä­mä­tön­tä ajaa eten­kin perus­kou­lun alas­ajon pysäyt­tä­mis­tä ja kou­lun arvon palaut­ta­mis­ta, muun muas­sa huo­leh­ti­mal­la ope­tet­ta­vien ainei­den laa­ja-alai­suu­des­ta ja vaa­ti­mus­ta­sos­ta.

 

8. Mitä miel­tä olet koro­na­pas­sis­ta?

En kan­na­ta mal­lia, jos­sa rokot­teen otta­neil­la on eri­tyi­soi­keuk­sia rokot­ta­mat­to­miin näh­den. Roko­te­myön­tei­syys voi­daan taa­ta ainoas­taan vapaa­eh­toi­suu­den kaut­ta. Pak­ko­ro­kot­ta­mi­nen tai käy­tän­nön pakon sane­le­ma pak­ko­ro­kot­ta­mi­nen eivät kuu­lu Suo­meen. Sel­lai­nen ainoas­taan liet­soi­si vas­tak­kai­na­set­te­lua, jo nyt kuu­mi­na käy­vi­nä sala­liit­to­teo­ree­tik­ko­ja ja yhteis­kun­nan pola­ri­saa­tio­ta. Roko­te­myön­tei­syys on Suo­mes­sa kor­keal­la tasol­la, ja tämä voi­daan säi­lyt­tää ainoas­taan pidät­täy­ty­mäl­lä pak­ko­kei­nois­ta. Kaik­kien haluk­kai­den tulee saa­da roko­te nopeas­ti. Täl­lä het­kel­lä näyt­tää sil­tä, että sai­raa­la­hoi­dos­sa ja vai­kei­den ja pit­kit­ty­nei­den oirei­den saa­jis­sa rokot­ta­mat­to­mat ovat huo­mat­ta­vas­ti ylie­dus­tet­tu­na.

Toi­voi­sin, kuten olen koko koro­nan ajan toi­vo­nut, että ihmi­siä infor­moi­tai­siin myös sii­tä, mitä he itse voi­vat teh­dä ter­vey­ten­sä eteen. Vaik­ka virus­ta vas­taan ei voi yksit­täi­sil­lä toi­mil­la tais­tel­la ja seu­rauk­set ovat mones­ti arpa­pe­liä, voi­vat useim­mat meis­tä teh­dä toi­mia vah­vis­taak­seen omaa ter­veyt­tään ja immu­ni­teet­ti­aan. Nor­maa­li pai­no ja tar­vit­taes­sa laih­dut­ta­mi­nen, ter­veel­li­nen ruo­ka­va­lio ja liik­ku­mi­nen ovat avai­n­asioi­ta hyvän elä­män saa­vut­ta­mi­ses­sa eikä nii­den mer­ki­tys­tä myös­kään ilmei­ses­ti jää­däk­seen tul­leen koro­na­vi­ruk­sen koh­dal­la pitäi­si ohit­taa.

 

Sai­rau­det iske­vät jos­kus sala­ka­va­las­ti, mut­ta lähes kai­kil­la on myös vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­ten­sa omaan ter­vey­teen­sä. Jos ihmi­sel­lä on itse aiheu­tet­tu meta­bo­li­nen oireyh­ty­mä, hän tupa­koi eikä väli­tä sii­tä, mitä panee suu­hun­sa, pari roko­tet­ta ei täs­sä koko­nai­suu­des­sa pal­jon pai­na.

Kan­san­ter­vey­den edis­tä­mi­sen pitäi­si olla pal­jon kor­keam­mal­la ter­veys­po­li­tii­kas­sam­me. Se oli­si pait­si inhi­mil­li­ses­ti myös talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää.

 

9. Kan­na­tat­te­ko Nato-jäse­nyyt­tä?

En kan­na­ta. Jos Suo­mi oli­si liit­ty­nyt Natoon, se oli­si pitä­nyt teh­dä 90-luvun alus­sa. Enää sel­lais­ta optio­ta ei ole eikä sitä pidä tavoi­tel­la­kaan.

Itse­näi­nen uskot­ta­va kan­sal­li­nen puo­lus­tus on kai­ken perus­ta. Puo­lus­tus­po­liit­tis­ta yhteis­työ­tä tulee jat­kaa, mut­ta se on vain tätä pal­ve­le­va lisä.

Ylei­ses­ti ottaen on todet­ta­va, että suo­ma­lai­nen puo­lus­tus­po­liit­ti­nen kes­kus­te­lu on toi­si­naan sur­ku­hu­pai­saa. Nato ei ole mikään kaup­pa, johon voi kävel­lä sisään ja tode­ta halua­van­sa ostaa jäse­nyy­den, jon­ka sit­ten tuos­ta noin vaan saa. Toi­saal­ta yksi­kään puo­lue ei sel­lais­ta edis­täi­si, niin kau­an kun kan­sa­lai­set sitä niin vah­vas­ti vas­tus­ta­vat.

Nato-kysy­mys kuu­luu tie­tyl­lä tapaa poli­tii­kan knop­pi­ky­sy­myk­siin. Toi­voi­sin, että poliit­ti­nen kiin­nos­tus ja kes­kus­te­lu ulko- ja tur­val­li­suus­po­li­tii­kas­ta oli­si popu­laa­ril­la tasol­la­kin hie­man syväl­li­sem­pää.

 

10. Pitäi­si­kö ase­vel­vol­li­suus laa­jen­taa kos­ke­maan myös nai­sia­kin?

 Tämä on vai­kea kysy­mys. Yhtääl­tä olen kon­ser­va­tii­vi­nen sii­nä, että näen maan soti­laal­li­sen puo­lus­ta­mi­sen eri­tyi­ses­ti mies­ten teh­tä­vä­nä. Tie­dän, että kai­kis­ta mie­his­tä­kään ei ole sii­hen, mut­ta kes­ki­mää­rin mie­hen eten­kin fyy­si­set omi­nai­suu­det ylit­tä­vät täs­sä mie­les­sä nai­sen omi­nai­suu­det. Nai­sil­la on tie­ten­kin teh­tä­vän­sä myös maan­puo­lus­tuk­ses­sa, ja olen ylpeä kai­kis­ta armei­jan suo­rit­ta­vis­ta nai­sis­ta. Olen huo­man­nut, että perus­suo­ma­lai­sis­sa on pal­jon armei­jan käy­nei­tä nai­sia.

Toi­saal­ta ymmär­rän, että pakol­li­nen ase­vel­vol­li­suus on mie­hil­le rasi­te, jota nai­sil­la ei ole lain­kaan. Tämä rik­koo tie­ten­kin tasa-arvoa.

Kan­ta­ni ei ole ehdo­ton, mut­ta näh­däk­se­ni paras­ta oli­si, että molem­mil­le suku­puo­lil­le oli­si yhtei­set vel­voit­ta­vat kut­sun­nat. Mikä­li nai­nen ei halua men­nä armei­jaan, hän voi­si suo­rit­taa muun­lai­sia pal­ve­luk­sia isän­maan hyväk­si. En usko, että oli­si kenen­kään etu, että kaik­ki nai­set vel­voi­tet­tai­siin har­joit­te­le­maan aseen käyt­töä ja vihol­li­sen tap­pa­mis­ta. Ehkä olen van­han­ai­kai­nen, mut­ta sit­ten­pä olen.

 

11. Tuli­si­ko vaka­viin rikok­siin syyl­lis­ty­neet kak­sois­kan­sa­lai­set kar­kot­taa maas­ta, vaik­ka he oli­si­vat syn­ty­neet ja elä­neet Suo­mes­sa?

Ensin­nä­kään kan­sa­lai­suuk­sia ei tuli­si jael­la kuin ilmai­sia ämpä­rei­tä, kuten nyt tapah­tuu. Suo­men kan­sa­lai­suus pitää ansai­ta integroi­tu­mal­la yhteis­kun­taan, ja tämä vie tie­ten­kin pit­kään. Kaik­ki maa­han­muut­to­po­liit­ti­set toi­met ovat vai­keam­pia (tai oikeas­taan lähes mah­dot­to­mia) sen jäl­keen, kun hen­ki­lö on saa­nut kan­sa­lai­suu­den. Vas­taa­vas­ti suo­je­lua­se­ma ei kos­kaan sai­si tar­koit­taa auto­maat­tis­ta maa­han jää­mis­tä ja kan­sa­lai­suut­ta. (Maa­han­muut­to­po­liit­ti­set lin­ja­ni voi lukea esi­mer­kik­si blo­gis­ta­ni.)

Joh­ta­ma­ni hal­lin­to­va­lio­kun­ta käsit­te­li vas­ta kan­sa­lais­aloit­teen sek­su­aa­li­ri­kok­siin syyl­lis­ty­nei­den maa­han­muut­ta­jien kar­kot­ta­mi­ses­ta. Saim­me Hal­la-ahon ja Pel­to­kan­kaan kans­sa mie­tin­nös­tä­kin var­sin kriit­ti­sen (ks. esim. ”Edus­kun­nan hal­lin­to­va­lio­kun­ta: Tör­kei­tä rikok­sia teh­neet ulko­maa­lai­set saa­ta­va nopeas­ti pois maas­ta” https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/102871ed-47b2-4d72-9ed8-7f0a507ab745 ), mut­ta teim­me vie­lä oman vas­ta­lauseen, jos­sa toim­me perus­suo­ma­lai­set kan­nat esil­le. Täl­lä het­kel­lä anka­rim­mat toi­met eivät ole juri­di­ses­ti mah­dol­li­sia, mut­ta toim­me esil­le monia lähes­ty­mis­ta­po­ja, joil­la asi­aa voi­si aut­taa. (Tär­kein tie­ten­kin oli­si se, että täl­lais­ta maa­han­muut­toa ei lain­kaan pääs­tet­täi­si Suo­meen.)

Kan­sa­lais­aloit­teen käsit­te­ly teki sel­väk­si sen, että kei­no­ja rikol­lis­ten tehok­kaam­mak­si kar­kot­ta­mi­sek­si on, mut­ta toi­saal­ta myös sen, että hal­li­tus­puo­lu­eet eivät halua nii­tä kei­no­ja käyt­tää.

Lisää aihees­ta täs­sä uuti­ses­sa: https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-purra-ja-peltokangas-hallitus-ei-halua-vaikeuttaa-ulkomaalaisten-seksuaalirikollisten-asemaa-kultapoikia-halutaan-suojella/

 

12. Mil­lä kon­kreet­ti­sil­la kei­noil­la paran­tai­sit Suo­men talout­ta ja kil­pai­lu­ky­kyä?

Työl­li­syy­den paran­ta­mi­nen on ensiar­voi­sen tär­ke­ää. Tämä ei tar­koi­ta nyky­hal­li­tuk­sen toteut­ta­mia veron­mak­sa­jan rahal­la teh­tä­viä työl­lis­tä­mis­toi­mia (vaik­ka nekin voi­vat sosi­aa­li­po­liit­ti­si­na toi­mi­na olla jos­kus kan­na­tet­ta­via), vaan ennen kaik­kea yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le syn­ty­viä työ­paik­ko­ja. Mikään yksit­täi­nen työl­li­syys­toi­mi, sen parem­min peh­meä kuin kova, ei mene sen edel­le, että yri­tys­ten on Suo­mes­sa vält­tä­mä­tön­tä kye­tä toi­mi­maan ja kas­va­maan. Se, että Suo­meen syn­tyy uut­ta yrit­tä­mis­tä, yri­tyk­set voi­vat kas­vaa, inves­toi­da ja pal­ka­ta työ­voi­maa, on kai­ken perus­ta. Tämä edel­lyt­tää talou­del­lis­ta kas­vua ja jär­ke­vää yri­tys-, vero-, ilmas­to-, kou­lu­tus- ym. poli­tiik­kaa.

Suo­mes­sa on työt­tö­miä työn­ha­ki­joi­ta ja työ­voi­ma­hal­lin­non pal­ve­lui­den pii­ris­sä noin puo­li mil­joo­naa ihmis­tä. Sen lisäk­si työi­käi­sis­tä ennen­ai­kai­ses­ti elä­köi­ty­nei­tä on noin 200 000. Heis­sä on pal­jon mie­len­ter­veys­po­ti­lai­ta ja nuo­ria, alle 35-vuo­tiai­ta. Tähän jouk­koon liu’utaan koko ajan vajaa- tai osa­työ­ky­kyis­ten jou­kos­ta. Sit­keäs­ti työt­tö­mik­si arvioi­tu­jen mää­rä on 162 000 hen­ki­löä. Hei­dän työl­lis­ty­mis­to­den­nä­köi­syy­ten­sä on alle 20 pro­sent­tia ja hei­koim­mil­laan alle 10 pro­sent­tia eli ole­ma­ton.

Näi­den lisäk­si työs­sä – eli työl­lis­ten jou­kos­sa eli työl­li­syy­sas­tet­ta nos­ta­mas­sa – on noin 178 000 ihmis­tä, jot­ka ovat ali­työl­lis­tet­ty­jä eli vas­ten­tah­toi­ses­ti osa-aika­työl­li­siä. He haluai­si­vat teh­dä enem­män tun­te­ja, mut­ta nii­tä ei ole tar­jol­la. He toden­nä­köi­ses­ti eivät tule toi­meen pal­kal­laan vaan tar­vit­se­vat sosi­aa­li­tur­vaa pal­kan­puu­tet­ta kor­vaa­maan. Sama kos­kee kokoai­kai­sia mata­la­palk­ka­sek­to­rei­den työn­te­ki­jöi­tä, eten­kin kal­liin asu­mi­sen alueil­la.

Kun kat­so­taan työ­mark­ki­noil­le saa­pu­via eli kou­lu­tuk­ses­sa ole­via nuo­ria, havai­taan vie­lä, edel­lä luet­te­le­mie­ni ryh­mien lisäk­si, että amma­til­li­sis­sa oppi­lai­tok­sis­sa on suu­ri jouk­ko nuo­ria, joi­den työ­pa­nok­sel­le ei ole kysyn­tää ja hei­dän on vai­kea pääs­tä edes työ­har­joit­te­luun.

Näis­tä ryh­mis­tä syn­tyy val­ta­va reser­vi. Osan työl­li­syys­mah­dol­li­suu­det ovat toki ole­mat­to­mat, mut­ta osan eivät. Kaik­kien työl­lis­tä­mi­sen peh­mei­den kei­no­jen pitäi­si kes­kit­tyä näi­den ihmis­ten, eten­kin nuor­ten, työ­mark­ki­noil­le saa­mi­seen, mut­ta samaan aikaan on ymmär­ret­tä­vä työl­lis­tä­mi­sen kus­tan­nuk­set. Mikä­li oike­aa työl­lis­ty­mis­tä ei syn­ny, kuin­ka pal­jon tuki­toi­met saa­vat mak­saa?

Samal­la oli­si huo­leh­dit­ta­va ennal­taeh­käi­sy­toi­me­na myös sii­tä, että lisää hei­kon työ­mark­ki­na-ase­man omaa­via hen­ki­löi­tä ei maa­han tuli­si eli siis on teh­tä­vä rajoit­ta­vaa maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa. Tiuk­ka eli vali­koi­va maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka on kaik­kien viral­lis­ten luku­jen valos­sa mer­kit­tä­vä työl­li­syys­toi­mi, jol­la on siten sel­vä vai­ku­tuk­sen­sa jul­ki­sen talou­den tilaan.

Työl­li­syy­teen ja sitä myö­tä talou­teen vai­ku­te­taan myös kou­lu­tus­po­li­tii­kal­la. Val­tiol­la pitäi­si olla kou­lu­tuk­sen kes­kei­sim­pä­nä mak­su­mie­he­nä suu­rem­pi ja ohjaa­vam­pi roo­li kou­lu­tuk­sen suun­taa­mi­ses­sa alo­jen ja aluei­den suh­teen, kos­ka val­tio vas­taa myös kou­lu­tus­tuo­tok­sen seu­rauk­sis­ta. Sikä­li kun eri alo­jen työ­voi­ma­pu­lat ovat laa­dul­li­sia eli joh­tu­vat osaa­jien puut­tees­ta tai osaa­mis­va­jeis­ta, hei­tä on kou­lu­tet­ta­va lisää. Sikä­li kun työ­voi­ma­pu­la joh­tuu huo­nos­ta pal­kas­ta ja työ­olois­ta suh­tees­sa sosi­aa­li­tur­vaan, on tähän puu­tut­ta­va.

Suo­mi tar­vit­see oman kan­sal­li­sen työ­voi­man mah­dol­li­sim­man kat­ta­vaa työl­li­syyt­tä, työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la ole­vien reser­vien käyt­töön­ot­toa ja eri­tyi­ses­ti kas­vua­lo­jen asian­tun­ti­ja­ta­son ja yri­tyk­siin syn­ty­vän tuot­ta­van työn lisäys­tä. Tar­vit­sem­me amma­til­li­seen kou­lu­tuk­seen arvon­nousun ja kou­lu­tus­po­li­tii­kan tar­koi­tuk­sen ja motii­vin uudel­leen­suun­taa­mi­sen.

Yleis­tä talou­den dyna­miik­kaa lisä­tään vero­tus­ta alen­ta­mal­la. Eri­tyi­ses­ti pal­kan­saa­jan vero­tuk­sen alen­ta­mi­nen vai­kut­taa posi­tii­vi­ses­ti. Pait­si että se lisää osto­voi­maa ja sitä myö­tä kulu­tus­ta, paran­taa se myös työn kan­nus­ti­mia eten­kin mata­lam­mil­la palk­ka-asteil­la. Vali­tet­ta­vas­ti viher­va­sem­mis­to­hal­li­tus toi­mii täy­sin toi­seen suun­taan.

Työn kan­nat­ta­mat­to­muus mata­lil­la palk­ka­ta­soil­la, suh­tees­sa sosi­aa­li­tur­vaan, eten­kin kal­liin asu­mi­sen alueil­la, on päi­vän­sel­vä ongel­ma, joka hei­ken­tää työl­li­syyt­tä ja lisää työ­voi­man saa­ta­vuu­teen liit­ty­viä ongel­mia (joi­ta sit­ten halu­taan kor­ja­ta tuo­mal­la maa­han ulko­maa­lai­sia). Täs­tä­kin aihees­ta löy­tyy blo­gis­ta­ni usei­ta kir­joi­tuk­sia.

Edel­leen edel­lä mai­nit­tu­jen asioi­den lisäk­si Suo­men kil­pai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­ses­sa nos­tan esil­le ilmas­to­po­li­tii­kan vai­ku­tuk­set. Kul­je­tus­kus­tan­nus­ten nousu vai­keut­taa usei­den yri­tys­ten toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia. Toi­nen ongel­ma on teol­li­suu­den hii­li­vuo­to. Glo­baa­li ilmas­to ei toi­vu, mut­ta Suo­mi kär­sii. Vien­tiy­ri­tyk­sem­me ovat talou­den ja lisä­ar­von vetu­ri eikä Suo­mi voi nous­ta ilman nii­tä.

Kou­lu­tus­po­li­tii­kan lisäk­si tut­ki­mus- ja inno­vaa­tioin­ves­toin­tien tuke­mi­nen on ensiar­voi­sen tär­ke­ää. Tämä tuot­taa ennen muu­ta uuden­lais­ta kil­pai­lu­ky­kyä. Kan­na­tan myös yri­tys­ve­ro­jär­jes­tel­män uudis­ta­mis­ta perus­suo­ma­lais­ten esit­tä­mäl­lä taval­la (ks. esim. vaih­toeh­to­bud­jet­ti 2021) inves­toi­mis­ta ja kas­va­mis­ta tuke­vaan suun­taan.

Suo­ma­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä on usei­ta raken­teel­li­sia jäh­meyk­siä, jot­ka hei­ken­tä­vät kas­vun mah­dol­li­suuk­sia. Kroo­ni­set meno­koh­teet ja nii­den aiheut­ta­ma taak­ka pahen­ta­vat tilan­net­ta. Vaik­ka euroop­pa­lai­nen talous nyt vetää ennä­tys­ko­vaa, Suo­mi ei pää­se nos­tee­seen toi­vo­tus­ti mukaan. Lyhyen nousun jäl­keen koh­taam­me jäl­leen ne aivan samat ongel­mat. Nousu ei kor­jaa talou­tem­me ongel­mia, mut­ta sen valos­sa vasem­mis­to­hal­li­tus voi taas het­ken aikaa pais­ta­tel­la.

 

13. Puo­lu­een net­ti­si­vu­jen mukaan perus­suo­ma­lai­set ovat mm. kris­til­lis­so­si­aa­li­nen puo­lue. Miten kris­til­li­nen arvo­poh­ja näkyi­si poli­tii­kas­san­ne?

Kuten kysy­myk­sen kak­si vas­tauk­ses­sa tote­sin, perus­suo­ma­lai­nen kan­sal­lis­mie­li­syys nojaa moniin perin­tei­siin eet­ti­siin ja kris­til­li­siin arvoi­hin, joi­ta voi­daan löy­tää län­si­mai­sen sivi­li­saa­tion takaa laa­jem­min­kin. Näis­tä on syy­tä pitää voi­mak­kaas­ti kiin­ni, eten­kin nykyi­sel­lä seko­päi­sel­lä aika­kau­del­la, kun esi­mer­kik­si isla­min uskoa tar­joil­laan meil­le tasa-arvoi­se­na rau­ha­nus­kon­to­na, suku­puo­len voi vaih­taa fii­lik­sen mukaan, mie­hel­lä on kuu­kau­ti­set ja mon­ta puo­li­soa­kin on ihan kiva jut­tu.

Itse ero­sin evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­ses­ta kir­kos­ta muu­ta­ma vuo­si sit­ten sen käsit­tä­mät­tö­mien poliit­tis­ten kan­to­jen takia. Minul­la on oma lap­se­na kehit­ty­nyt hen­ki­lö­koh­tai­nen usko­ni, joka on esi­mer­kik­si aut­ta­nut traa­gi­sis­sa elä­män­ko­ke­muk­sis­sa.

Kris­til­lis­so­si­aa­li­suus liit­tyy mie­les­tä­ni monin perin­tei­siin kysy­myk­siin, esi­mer­kik­si avio­liit­toon, sekä sii­hen, miten koh­te­lem­me lähei­siäm­me, miten näem­me työn mer­ki­tyk­sen, miten arvos­tam­me nöy­ryyt­tä, luot­ta­mus­ta, alt­ruis­mia ja niin edel­leen.

 

14. Pitäi­si­kö koko Suo­mi pitää asut­tu­na? Jos kyl­lä, miten?

Koko Suo­mi on pidet­tä­vä asu­mis­kel­poi­se­na. Ketään ei tie­ten­kään voi pakot­taa asu­maan mis­sään. Kau­pun­gis­tu­mi­nen on tosia­sia, mut­ta myös toi­seen suun­taan on uskal­let­ta­va ohja­ta. Toi­von, että etä­työs­ken­te­lyn vakiin­tu­mi­nen hel­pot­taa myös eri­lai­sia asu­mis­va­lin­to­ja ja vaik­ka­pa vapaa-ajan asun­non paik­ka­kun­nal­la pysy­väm­män asu­mi­sen.

Asu­mis­kel­poi­suus edel­lyt­tää työ­paik­ko­ja ja riit­tä­viä pal­ve­lui­ta. Mikään val­tion viras­to­jen siir­te­ly ei täl­lais­ta asi­aa edis­tä, vaan työ­paik­ko­jen on olta­va yri­tyk­sis­sä, siis yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la. Yri­tys­ten toi­min­tae­del­ly­tys­ten tulee olla kun­nos­sa, niin vero­tuk­sen, regu­laa­tioi­den kuin vaik­ka­pa ilmas­to­po­li­tii­kan suh­teen. Jokai­nen ”ilmas­to­kun­nian­hi­mon” lisäys nos­taa esi­mer­kik­si kul­je­tus­kus­tan­nuk­sia ja vai­keut­taa monien sek­to­rien yri­tys­ten toi­min­taa. Pelk­kä clean ja green tec­hin työ­paik­ko­jen syn­ty­mi­nen ei pelas­ta koko­nais­ti­lan­net­ta, vaik­ka näin usein väi­te­tään­kin.

Kun­tiin on mah­dol­lis­tet­ta­va eri­lai­sia laki­sää­teis­ten teh­tä­vien koko­nai­suuk­sia. Jokai­ses­sa kun­nas­sa ei tar­vit­se olla samo­ja pal­ve­lui­ta. Kun­tien teh­tä­viä pitää kar­sia ylhääl­tä eli val­ta­kun­nal­li­sel­ta tasol­ta päin. Olen aihees­ta puhu­nut jul­ki­suu­des­sa ja edus­kun­nas­sa pal­jon. Täl­lai­sel­la pal­ve­lu­ra­ken­ne­vaa­ti­mus­ta­sol­la Suo­mes­sa ei ole mah­dol­lis­ta sen parem­min asu­mi­nen mis­sä tahan­sa kuin mikään muu­kaan. Pää tulee vetä­vän käteen, kun rahat ovat lop­pu.

 

15. Miten rat­kai­si­sit­te Suo­men huol­to­suh­tee­seen liit­ty­vät ongel­mat?

Huol­to­suh­tee­seen ja sen kor­jaa­mi­seen liit­ty­vä kes­kus­te­lu on suo­ma­lais­ten yhteis­kun­nan yksi vää­ris­ty­neim­piä, ja olen käyt­tä­nyt huo­mat­ta­vas­ti aikaa ja ener­gi­aa sen vir­hei­den kor­jaa­mi­seen niin edus­kun­nas­sa kuin sen ulko­puo­lel­la­kin.

Ikään­ty­mi­nen ja syn­ty­vyy­den las­ku ovat tosi­asioi­ta, jois­ta emme mihin­kään pää­se. Tosin näi­den­kin yhtey­des­sä kes­kus­te­lus­ta usein unoh­tuu oleel­li­sia seik­ko­ja. Ensin­nä­kin ikään­ty­mi­seen liit­tyen epäe­dul­li­sen huol­to­suh­teen ongel­ma on seu­raa­vien 10–15 vuo­den aika­na itse itsen­sä kor­jaa­va, sil­lä ikään­ty­nei­den mää­rä Suo­mes­sa kas­vaa enää yli 75-vuo­tiai­den kes­kuu­des­sa. Me emme siis suin­kaan ikui­ses­ti ole ”ikään­ty­mis­lou­kus­sa”, kuten toi­si­naan voi­si kuvi­tel­la, kun vaik­ka­pa kuun­te­lee vaa­ti­muk­sia val­ta­vien ulko­mail­ta haa­lit­ta­vien lähi­hoi­ta­jien tar­pees­ta.

Toi­sek­seen syn­ty­vyys­ke­hi­tyk­seen on myös mah­dol­lis­ta vai­kut­taa. Useis­sa tut­ki­muk­sis­sa on todet­tu, että lisään­ty­mi­si­käis­ten, eten­kin nais­ten, las­ten­te­ko­ha­lu­ja hei­ken­tää luot­ta­muk­sen puu­te omaan tule­vai­suu­teen, eri­tyi­ses­ti työ­elä­mään liit­tyen. Paris­kun­tien toteu­tu­nut lap­si­lu­ku jää kau­ak­si lap­si­lu­ku­toi­vees­ta. Mikä­li (suo­ma­lais­ten) lap­si­lu­ku­toi­ve toteu­tui­si, meil­lä ei oli­si syn­ty­vyy­son­gel­maa. Huo­leh­ti­mal­la parem­min työ­pai­kois­ta ja jul­ki­ses­ta talou­des­ta sekä panos­ta­mal­la lap­si­per­hei­den käyt­tä­miin pal­ve­lui­hin ja etuuk­siin on mah­dol­lis­ta vai­kut­taa syn­ty­vyy­teen. Naa­pu­ri­maa Viro on näyt­tä­nyt hyvää esi­merk­kiä. Viros­sa ei myös­kään tois­tai­sek­si ole maa­han­muut­to-ongel­maa.

Huol­to­suh­teen paran­ta­mi­seen liit­ty­vä kaik­kein suu­rin kes­kus­te­lun vää­ris­ty­mä on väit­tää, että jos haluam­me säi­lyt­tää nykyi­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pal­ve­lut ja etuu­det, on väis­tä­mä­tön­tä saa­da lisää maa­han­muut­toa. Tämä väi­te tois­tuu puo­lu­ees­ta ja orga­ni­saa­tios­ta toi­seen, perus­suo­ma­lai­set pois lukien. (Tar­kem­min aihees­ta ks. blo­gi­ni, jos­ta täl­tä­kin vuo­del­ta löy­tyy usei­ta perus­teel­li­sia kir­joi­tuk­sia asias­ta.)

Vali­tet­ta­vas­ti mer­kit­tä­vä osa Suo­meen saa­pu­vas­ta maa­han­muu­tos­ta paran­taa vain väes­töl­lis­tä huol­to­suh­det­ta mut­ta ei talou­del­lis­ta huol­to­suh­det­ta. Hal­pa­mark­ki­noil­le saa­pu­va maa­han­muut­to ei kor­jaa kes­tä­vyys­va­jet­ta, päin­vas­toin. Se tulee veron­mak­sa­jal­le kal­liik­si. Mikä­li haluam­me säi­lyt­tää nykyi­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pal­ve­lut ja etuu­det, mei­dän nime­no­maan ei pidä tuot­taa maa­han ihmi­siä, joi­den työl­li­syys jää hyvin hei­kok­si ja ansiot alhai­sik­si.

Demo­gra­fi­sia ja kes­tä­vyys­va­jet­ta kuvaa­via luku­ja voi­daan esit­tää monen­lai­sia. Yksi pysäyt­tä­vim­mis­tä on 43 pro­sent­tia. Se ker­too sen osuu­den ihmi­sis­tä, jot­ka yli­pää­tän­sä käy­vät töis­sä. 57 pro­sent­tia maas­sa asu­vis­ta siis on joko lap­sia, van­huk­sia tai muu­ten työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la. Tämän osuu­den kor­jaa­mi­nen on kaik­kein tär­kein­tä.

Talou­del­li­sen huol­to­suh­teen paran­ta­mi­nen syn­tyy työl­li­syy­den nos­tos­ta, työ­paik­ko­jen lisään­ty­mi­ses­tä, työiän piden­tä­mi­ses­tä, suo­ma­lais­ten syn­ty­vyy­den paran­ta­mi­ses­ta ja se edel­lyt­tää jul­ki­sen talou­den rön­sy­jen leik­kaa­mis­ta, meno­jen prio­ri­soin­tia ja kire­ää ja voi­mak­kaas­ti vali­koi­vaa maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa. Toi­men­pi­tei­tä olen käsi­tel­lyt blo­gis­sa­ni (riikkapurra.net) useis­sa kir­joi­tuk­sis­sa.