Elin­kel­pois­ten kou­lu­jen lak­kaut­ta­mi­nen on tule­vai­suu­del­ta leik­kaa­mis­ta

Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so vas­tus­taa suo­ma­lais­ten kun­tien aikei­ta lak­kaut­taa elin­kel­poi­sia perus­kou­lu­ja. Perus­kou­lu­jen mää­rä on Suo­mes­sa pie­nen­ty­nyt nopeas­ti, ja suu­rin osa lähiai­koi­na lak­kau­te­tuis­ta perus­kou­luis­ta on ollut noin sadan oppi­laan kou­lu­ja, jot­ka oli­si­vat oppi­las­mää­rän­sä suh­teen olleet yhä elin­kel­poi­sia. Kou­lu­jen lak­kau­tuk­sil­la saa­vu­te­tut sääs­töt ovat on myös kysee­na­lais­tet­tu, sil­lä Kan­sal­li­sen kou­lu­tuk­sen arvioin­ti­kes­kuk­sen rapor­tin mukaan kou­lu­me­not ovat kas­va­neet kaik­kein vähi­ten niis­sä kun­nis­sa, jois­sa suu­ria kou­lu­verk­ko­muu­tok­sia on teh­ty vähem­män.

“Kes­kit­tä­mäl­lä lähi­kou­lu­ja suu­rem­piin yksi­köi­hin kun­ta­päät­tä­jät teke­vät kar­hun­pal­ve­luk­sen näi­den seu­tu­jen asuk­kail­le, sil­lä pal­ve­lu­jen kar­siu­tu­mi­nen kar­kot­taa ennen pit­kää asuk­kaat­kin. Samal­la kou­lu­lak­kau­tuk­set riis­tä­vät lap­sil­ta ja nuo­ril­ta mah­dol­li­suu­den käy­dä kou­lun­sa tutus­sa lähiym­pä­ris­tös­sä, jos­sa he ovat kas­va­neet. Eivät nämä lak­kau­tuk­set ole sen arvoi­sia, mikä­li niil­lä ei aidos­ti saa­vu­te­ta mitään hyö­ty­jä”, moit­tii puheen­joh­ta­ja Lau­ri Lai­ti­nen.

Sääs­tö­toi­mien koh­den­ta­mi­nen lap­siin ja nuo­riin on äärim­mäi­sen lyhyt­nä­köis­tä poli­tiik­kaa, sil­lä lap­set ja nuo­ret ovat tule­vai­suu­den veron­mak­sa­jia ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tule­via yllä­pi­tä­jiä. Las­ten ja nuor­ten pal­ve­luis­ta leik­kaa­mi­nen joh­taa hyvin toden­nä­köi­ses­ti lap­si­mää­rän pie­nen­ty­mi­seen ja ikä­ra­ken­teen huo­non­tu­mi­seen, mil­lä on pidem­män pääl­le hyvin nega­tii­vi­nen vai­ku­tus talou­teen. Sääs­tö­toi­mien vai­ku­tuk­sia syn­ty­vyy­teen tuli­si aina pyr­kiä enna­koi­maan ennen sääs­tö­toi­mien suo­rit­ta­mis­ta. Pel­käs­tään puheet kou­lu­jen lak­kaut­ta­mi­ses­ta voi­vat jo roh­kais­ta lap­si­per­hei­tä muut­ta­maan pois alu­eel­ta.