Ben­saa vai ruo­kaa?

PJ:n kynäs­tä

Polt­toai­neen hin­ta on taas nous­sut uusiin lähes ennä­tys­lu­ke­miin tänä kesä­nä. Moni suo­ma­lai­nen työs­sä­käy­vä jou­tuu nyt poh­ti­maan, tank­kaa­ko auton­sa vai ostaa­ko ruo­kaa kotiin. Kum­pi­kaan vaih­toeh­to ei tun­nu järin her­kul­li­sel­ta, sil­lä kum­mat­kin ovat vält­tä­mät­tö­miä, jot­ta voi elää ansai­tak­seen tulo­ja. Tai voi­si sanoa, että ei vält­tä­mät­tö­miä, sil­lä aina­han voi kotiin jää­dä ja käyt­tää yhteis­kun­nan talou­del­li­sia tuki­verk­ko­ja. En kui­ten­kaan usko, että tämä on tavoi­tel­ta­va tila, johon tuli­si pyr­kiä.

On käsit­tä­mä­tön­tä, miten levä­pe­räi­ses­ti hal­li­tus (ja sitä aikai­sem­mat) suh­tau­tu­vat autoi­le­vaan kan­san­osaan. Kuvi­tel­laan, että muu­ta­man tuhan­nen euron autol­la (kes­ki­hin­ta) aja­mi­nen oli­si joten­kin luk­sus­ta ja sel­lais­ta, jos­ta on edel­leen varaa kiris­tää. Se, mitä hal­li­tuk­ses­sa ja vir­ka­ko­neis­tos­sa ei ymmär­re­tä, on se, että moni ihmi­nen käyt­tää täl­lä het­kel­lä mer­kit­tä­vän osan tulois­taan asu­mi­seen, liik­ku­mi­seen ja syö­mi­seen, jois­ta ei käy­tän­nös­sä voi tin­kiä. Tämä tie­ten­kin aiheut­taa sen, että entis­tä har­vem­mal­la on varaa käyt­tää rahaa eri­lai­siin pal­ve­lui­hin, joi­ta koti­mai­set yri­tyk­sem­me tar­joa­vat. Tämä tar­koit­taa entis­tä vähem­män käyn­te­jä ravin­to­lois­sa, kam­paa­mois­sa, kyl­py­löis­sä ja muis­sa pal­ve­luis­sa.

Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so on lan­see­ran­nut kan­sa­lais­aloit­teen ben­sa­ka­pi­nan toteut­ta­mi­sek­si. Sen tavoit­tee­na on lähet­tää Mari­nin hal­li­tuk­sel­le vah­va vies­ti sii­tä, että autoi­li­joi­den mit­ta on täy­si eikä nykyi­nen vauh­ti voi jat­kua.

Mitä enem­män alle­kir­joit­ta­jia, sitä pai­na­vam­pi vies­ti on: Täs­tä lin­kis­tä alle­kir­joi­tus

– Miko Berg­bom