Mik­si hal­li­tus ei väli­tä suo­ma­lai­sis­ta?

Perus­suo­ma­lai­sen Nuo­ri­son tavoi­te­ko­ko­nai­suus puo­li­vä­li­rii­heen: ”Lop­pu hai­hat­te­lul­le – hal­li­tuk­sen on kohen­net­ta­va taval­lis­ten suo­ma­lais­ten elä­mää!”

Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so seu­raa huo­lel­li­ses­ti puo­li­vä­li­rii­hen pää­tök­sen­te­koa ja sii­nä mah­dol­li­ses­ti syn­ty­viä vas­tuut­to­mia pää­tök­siä. Jot­ta voi­sim­me jät­tää lap­sil­le ja nuo­ril­le ehjän ja talou­del­li­ses­ti kes­tä­vän hyvin­voin­ti­val­tion nimel­tä Suo­mi, on tär­ke­ää, että tänään teh­dyt pää­tök­set ovat sekä vas­tuul­li­sia että oikein koh­den­net­tu­ja rajal­lis­ten resurs­sien maa­il­mas­sa. Nos­tam­me esiin kol­men koh­dan koko­nai­suu­den, jos­ta toi­vom­me hal­li­tuk­sen ammen­ta­van myös omat pää­tök­sen­sä.

1. Nuo­ret, hyvin­voin­ti ja kou­lu­tus

Koro­na on aiheut­ta­nut mas­sii­vi­sia tuho­ja, ei pel­käs­tään sai­ras­ta­vuu­des­sa, vaan myös sivu­vai­ku­tuk­si­neen. Nuo­ret ovat yksi niis­tä ryh­mis­tä, jot­ka ovat eri­tyi­ses­ti kär­si­neet vii­mei­sen rei­lun vuo­den aika­na. Etä­ope­tuk­sen tur­vin kou­lua on kyet­ty jat­ka­maan sen kai­kil­la asteil­la, mut­ta Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­son mukaan oli­si kiin­ni­tet­tä­vä eri­tyis­tä huo­mio­ta ope­tuk­sen tavoit­teel­li­suu­den, laa­dun ja oppi­mis­tu­los­ten var­mis­ta­mi­sek­si.

Etä­ope­tus on tul­lut jää­däk­seen var­sin­kin kor­kea­kou­luo­pis­ke­luun, ja sen sijaan, että odo­tet­tai­siin paluu­ta ”nor­maa­liin”, etä­ope­tuk­seen ja sen tar­joa­miin mah­dol­li­suuk­siin tuli­si nyt panos­taa, jot­ta jokai­nen nuo­ri voi­si opis­kel­la paik­ka­kun­nas­ta riip­pu­mat­ta ja täy­den­tää osaa­mis­taan myös pääs­ty­ään työ­elä­mään.

On kiis­tat­ta sel­vää, että nuor­ten mie­len­ter­veys on vaka­vas­ti koe­tuk­sel­la, eikä tilan­tee­seen ole näh­tä­vis­sä nope­aa paran­nus­ta. Vaa­dim­me nopei­ta koh­den­net­tu­ja toi­mia mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen resurs­sien sekä pal­ve­lu­jen saa­ta­vuu­den tur­vaa­mi­seen. Jokai­nen päi­vä ilman ammat­tia­pua on mas­sii­vi­nen ris­ki ongel­mien pahen­tu­mi­sel­le, jos­ta kär­sii ensi­si­jai­ses­ti ihmi­nen itse, mut­ta myös koko yhteis­kun­ta.

Kos­ka Suo­mi vel­kaan­tuu nopeas­ti, vaa­dim­me, että hal­li­tus peruu toi­sen asteen pakol­li­suus- ja mak­sut­to­muus -hank­keen ja koh­den­taa varat nuor­ten mie­len­ter­vey­den kohen­ta­mi­seen sekä ope­tuk­sen laa­dun var­mis­ta­mi­seen. Oppi­laat ja opis­ke­li­jat tar­vit­se­vat lisää lähi­päi­viä, laa­du­kas­ta ope­tus­ta ja aitoa koh­taa­mis­ta, eivät avoi­mia luok­ka­ti­lo­ja ja mui­ta aikam­me sur­keim­pia inno­vaa­tioi­ta. Raho­jen soi­si­kin nyt mene­vän sei­nien, mat­ko­jen ja ope­tus­ma­te­ri­aa­lien sijas­ta ope­tuk­sen laa­tuun ja yksi­löl­lis­ten tar­pei­den tun­nis­ta­mi­seen.

– Oppi­vel­vol­li­suu­den piden­tä­mi­nen ja mak­su­ton toi­nen aste -han­ke on pikai­ses­ti perut­ta­va

– Rajal­li­set resurs­sit on koh­den­net­ta­va oikein. Panos­te­taan nii­hin osa-aluei­siin, jois­sa ongel­mia esiin­tyy, eikä niin, että lisä­tään jokai­seen osa-alu­ee­seen vähän ja jopa tar­peet­to­mas­ti. Täs­mä­toi­met nuor­ten oppi­mis­tu­los­ten heik­ke­ne­mi­seen on teh­tä­vä jo var­hais­kas­va­tuk­ses­sa ja perus­kou­lus­sa.

+ Mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen laa­du­kas tar­jon­ta sekä nopea saa­ta­vuus – nyt!

2. Val­tion tuh­lai­lul­le lop­pu

Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so vaa­tii hal­li­tus­ta lopet­ta­maan hol­tit­to­man rahan­käy­tön jokai­sel­la sek­to­ril­la. Vero­va­rat ovat rajal­li­set eikä vel­kaan­tu­mi­nen ole kes­tä­vä tie. Epä­rea­lis­ti­nen hii­li­neut­raa­li­uus­ta­voi­te tap­paa toi­mi­vat yri­tyk­set ja pakot­taa inves­toi­maan yli­hin­noi­tel­tuun ja kes­ke­ne­räi­seen tek­no­lo­gi­aan. Täl­lä het­kel­lä Suo­mi käyt­tää yli 1,1 mil­jar­dia euroa mm. kehi­tys­a­puun, kun samaan aikaan maam­me omil­le yri­tyk­sil­le ei rahaa löy­dy, vaik­ka edus­kun­ta on heil­tä lail­la kiel­tä­nyt perus­oi­keu­den lii­ke­toi­min­nan har­joit­ta­mi­seen. On perus­tel­tua kysyä, mik­si Suo­men hal­li­tus vihaa omaa maa­tan­sa näin pal­jon? Esi­täm­me talous­po­liit­ti­seen kes­kus­te­luun täys­kään­nös­tä seu­raa­vien koh­tien avul­la.

– Suo­mi ja suo­ma­lai­set ensin

– kehi­ty­sa­vus­ta lei­kat­ta­va koval­la kädel­lä

– kiin­tiö­pa­ko­lais­jär­jes­tel­mäs­tä luo­vut­ta­va

– tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den kotout­ta­mis­ta Tans­kan mal­lin mukai­ses­ti

– Ideo­lo­gis­ten hank­kei­den ja posi­tii­vi­sen syr­jin­nän lopet­ta­mi­nen. Val­tion on kes­ki­tyt­tä­vä sen ydin­teh­tä­viin ja tur­has­ta han­ke­hum­pas­ta niin val­tio- kuin kun­ta­ta­sol­la­kin on luo­vut­ta­va.

– Ylen rahoi­tuk­sen leik­kaa­mi­nen puo­lel­la

– polt­toai­nei­den veron­ko­ro­tuk­set perut­ta­va

+ koti­mai­sen teol­li­suu­den sekä pien- ja kes­ki­suur­ten yri­tys­ten (eri­tyi­ses­ti MARA-ala ja tapah­tu­ma­teol­li­suus) tuke­mi­nen koro­na­krii­sin yli

+ Suo­men kil­pai­lu­ky­vyn vah­vis­ta­mi­nen suh­tees­sa ver­rok­ki­mai­hin

– työ­nan­ta­ja­mak­su­jen tar­kas­te­lu, sivu­ku­lu­jen sys­te­maat­ti­nen alen­ta­mi­nen, elä­ke­jär­jes­tel­män kehit­tä­mi­nen, hen­ki­lö­koh­tai­sen kon­kurs­sin mah­dol­li­suu­den sel­vit­tä­mi­nen, ulos­ot­to­jär­jes­tel­män ruk­kaa­mi­nen inhi­mil­li­sem­mäk­si, jot­ta taval­li­set ihmi­set pää­se­vät ulos vel­ka­kier­tees­tä.

3. Suo­men tulee jät­täy­tyä EU:n elpy­mis­ra­has­ton ulko­puo­lel­le

EU:n elpy­mis­ra­has­to on luon­teel­taan poliit­ti­nen rat­kai­su, jon­ka elvyt­tä­vä vai­ku­tus perus­tuu Ete­lä-Euroo­pan ali­suo­riu­tu­jien pelas­ta­mi­sel­le, eikä tämä paket­ti tule sii­hen edes riit­tä­mään, vaan uusia paket­te­ja suun­ni­tel­laan jo. Täs­sä rat­kai­sus­sa Suo­men lin­jak­si on pedat­tu mak­sa­jan roo­li ja vähäi­set Brys­se­lin kaut­ta kier­rä­te­tyt rahat käy­te­tään paik­kai­le­maan hal­li­tus­oh­jel­maa. Toteu­tues­saan paket­ti avaa tien koh­ti uusia paket­te­ja ja yhteis­vel­kaan­tu­mi­sen tie­tä ja lopul­ta liit­to­val­tio­ta. Suo­men tulee irtaan­tua pake­tis­ta välit­tö­mäs­ti edus­kun­nan ilmoi­tuk­sel­la ja aloit­taa koh­den­ne­tut elvyt­tä­vät toi­met oman maan kil­pai­lu­ky­vyn vah­vis­ta­mi­sek­si sekä sisä­mark­ki­noi­den elvyt­tä­mi­sek­si. Emme ole vas­tuus­sa Ete­lä-Euroo­pan vir­heis­tä emme­kä Sak­san ja Rans­kan pank­ki­sek­to­ris­ta, eikä mei­dän tule niis­tä syyl­li­syyt­tä kan­taa.

– Suo­mi voi olla koko­aan suu­rem­pi EU:ssa sano­mal­la ei elpy­mis­ra­has­tol­le

+ kyl­lä koti­mai­sel­le elvy­tyk­sel­le

Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so ry
Miko Berg­bom, pj.