Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so, Kokoo­mus­nuo­ret ja KD Nuo­ret: Yli­op­pi­las­kun­tien pak­ko­jä­se­nyyk­sis­tä luo­vut­ta­va

Perus­suo­ma­lai­nen Nuo­ri­so, Kokoo­mus­nuo­ret ja KD Nuo­ret vaa­ti­vat, että tule­val­la hal­li­tus­kau­del­la yli­op­pi­las­kun­tien his­to­ri­aan kuu­lu­vas­ta pak­ko­jä­se­nyy­des­tä luo­vu­taan. Puo­luei­den nuo­ri­so­jär­jes­töt toi­vo­vat, että asia nousee esil­le myös käyn­nis­sä ole­vis­sa hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa.

“Pak­ko­jä­se­nyys on jään­ne mui­nai­suu­des­ta, jol­le ei ole enää päte­viä perus­tei­ta. On käsit­tä­mä­tön­tä, ettei opis­ke­li­jal­la ole vapaut­ta vali­ta, kuu­luu­ko hän yli­op­pi­las­kun­taan vai ei. Yksi­lön­va­pau­den näkö­kul­mas­ta tämä on täy­sin kes­tä­mä­tön­tä. Ammat­ti­kor­kea­kou­luis­sa on vapaus kuu­lua tai olla kuu­lu­mat­ta opis­ke­li­ja­kun­taan, mut­ta samaa vapaut­ta ei suo­da yli­opis­tois­sa”, Kokoo­mus­nuor­ten puheen­joh­ta­ja Ida Lei­no tote­aa.

Suo­ma­lai­ses­sa lain­sää­dän­nös­sä ja hal­lin­non tasol­la ei ole teh­ty vie­lä kos­kaan mer­kit­tä­vää perus­tus­lail­lis­ta pun­nin­taa pak­ko­jä­se­nyy­den pois­ta­mi­ses­ta. Tähän aihee­seen on tuo­reim­pa­na otet­tu kan­taa, kun Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö jul­kai­si vuon­na 2021 sel­vi­tyk­sen yli­opis­to­jen hal­lin­nol­li­ses­ta auto­no­mias­ta, jos­sa myös pak­ko­jä­se­nyy­teen liit­ty­vää kysy­mys­tä sivut­tiin. Käy­tän­nös­sä sel­vi­tyk­ses­sä pää­dy­tään perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan jo vuon­na 1997 lausu­maan, jos­sa pak­ko­jä­se­nyys kat­sot­tiin hyväk­syt­tä­väk­si, ”kun yli­op­pi­las­kun­taa on van­has­taan pidet­tä­vä osa­na itse­hal­lin­non omaa­vaa yli­opis­toa”.

“On irvo­kas­ta, kuin­ka hei­kol­la argu­men­taa­tio­poh­jal­la ylim­mät­kin lain­tul­kit­si­jat ovat perus­tel­leet pak­ko­jä­se­nyyt­tä. Opis­ke­li­joi­ta ei saa pakot­taa ole­maan osa yli­op­pi­las­kun­tia, jot­ka häpeä­mät­tö­mäs­ti ilmai­se­vat poliit­ti­sia kan­nan­ot­to­jaan opis­ke­li­joi­den suul­la”, sanoo Perus­suo­ma­lai­sen Nuo­ri­son 3. vara­pu­heen­joh­ta­ja Ami Kima­nen.

Mat­ti Muuk­ko­sen vuon­na 2021 jul­kai­se­ma oikeus­tie­teel­li­nen jul­kai­su kui­ten­kin osoit­taa, että yli­op­pi­las­kun­tien auto­maa­tio- ja pak­ko­jä­se­nyys on muut­tu­nut 1.1.2021 perus­tus­lain vas­tai­sek­si. Jul­kai­sun mukaan ”[perus­oi­keu­den] rajoi­tuk­sen suh­teel­li­suus­vaa­ti­mus ei täy­ty, kos­ka kysy­myk­ses­sä ei perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan käy­tän­nön valos­sa ole min­kään perus­teen osal­ta vält­tä­mä­tön ja vii­me­si­jai­nen kei­no toteut­taa hyväk­syt­tä­vää tar­koi­tus­ta osal­lis­tu­mi­soi­keuk­sien tai ter­vey­den­huol­lon osal­ta eri­tyi­ses­ti sik­si, että ter­vey­den­huol­to­mak­su on jär­jes­tet­ty yli­op­pi­las­kun­nan ulko­puo­li­ses­ti”.

“Yli­op­pi­las­kun­nat ovat nyky­ään voi­mak­kai­ta yhteis­kun­nal­li­sia vai­kut­ta­mis­ta­ho­ja. On jär­je­tön­tä, ettei opis­ke­li­ja, joka on eri miel­tä yhdis­tyk­sen poliit­ti­sis­ta kan­na­no­tois­ta, pys­ty eroa­maan. Pak­ko­jä­se­nyys ei kuu­lu 2020-luvul­le”, KD Nuor­ten puheen­joh­ta­ja Ami Rin­ta-Val­ka­ma koros­taa.