Mie­li­pi­de­kir­joi­tus: Kan­sal­lis­mie­li­syys suo­je­lee myös luon­toa

Suo­men tämän­het­ki­sel­lä poliit­ti­sel­la ken­täl­lä näyt­tää kes­kus­te­lu ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja luon­non moni­muo­toi­suu­den hii­pu­mi­ses­ta vai­men­neen, var­sin­kin ver­rat­tu­na pan­de­mi­aa edel­tä­viin aikoi­hin. Luon­toar­vois­ta eni­ten ään­tä pitä­neet Vih­reät ja Vasem­mis­to­liit­to ovat mie­luum­min kes­kit­ty­neet Pales­tii­nan fanit­ta­mi­seen, sateen­kaa­riyl­pis­te­lyyn ja oikeis­to­hal­li­tuk­sen teke­mien leik­kaus­ten kau­his­te­le­mi­seen. Oikeis­ton huo­le­nai­heet liit­ty­vät lähin­nä yhteis­ten raho­jen ja oman väes­tön hupe­ne­mi­seen sekä väes­tön vaih­tu­mi­sen voi­mis­ta­miin tur­val­li­suusuh­kiin.

Näki­sin, että Perus­suo­ma­lai­sil­la ja Suo­men kan­sal­lis­mie­li­sil­lä yleen­sä­kin oli­si kosol­ti hyviä syi­tä paneu­tua hie­man enem­män ympä­ris­tö­ky­sy­myk­siin ja nivoa nii­tä yhteen mui­den kes­keis­ten tee­mo­jen­sa kans­sa. Ensin­nä­kin ympä­ris­tön­suo­je­lu ei ole poliit­tis-talou­del­li­ses­ti järin kal­lis arvo edis­tet­tä­väk­si. Esi­mer­kik­si met­sien pysy­vään suo­je­luun MET­SO-ohjel­mas­sa on varat­tu täl­le vuo­del­le 22 mil­joo­naa euroa, ja sil­lä on tar­koi­tus suo­jel­la pysy­väs­ti 2900 heh­taa­ria met­sää. Oli­si siis huo­mat­ta­vas­ti tur­val­li­sem­paa lupau­tua jul­ki­ses­ti lisää­mään met­sien suo­je­luun käy­tet­tä­viä varo­ja kuin vaik­ka­pa korot­ta­maan eläk­kei­tä vap­pusa­ta­sil­la tai keven­tä­mään jotain tiet­tyä vero­la­jia. Annet­tu vaa­li­lu­paus met­sien suo­je­luun panos­ta­mi­ses­ta oli­si help­po pitää hal­li­tus­vas­tuun iskies­sä, sil­lä kyse oli­si vain muu­ta­mis­ta mil­joo­nis­ta, ja lisäk­si hal­li­tus­kump­pa­nit tus­kin vas­tus­tai­si­vat sen toteut­ta­mis­ta yhtä pak­ko­miel­tei­ses­ti kuin maa­han­muut­to­po­li­tii­kan tiu­ken­nuk­sia.

Toi­sek­seen luon­non­suo­je­lu, var­sin­kin met­sien, vesis­tö­jen ja soi­den suo­je­lu, ei ole ris­ti­rii­das­sa kan­sal­lis­mie­li­syy­den kans­sa, vaan päin­vas­toin var­sin kivut­to­mas­ti sulau­tet­ta­vis­sa osak­si kan­sal­lis­mie­lis­tä poli­tii­kan­te­koa. Euroo­pas­ta kehi­tys­mai­hin suun­tau­tu­vaa paluu­muut­to­lii­ket­tä voi kan­nat­taa mui­den syi­den lisäk­si myös sen takia, että saa­pues­saan kor­kean elin­ta­son maa­han ihmi­sen kulu­tus­ta­so ja hii­li­ja­lan­jäl­ki monin­ker­tais­tu­vat. Esi­mer­kik­si Suo­mes­sa oles­ke­le­van soma­lin vuo­tui­nen hii­li­ja­lan­jäl­ki on 160-200-ker­tai­nen ver­rat­tu­na Soma­lias­sa oles­ke­le­vaan soma­liin. Panos­tuk­sia uusiu­tu­vaan ener­gi­aan voi­daan perus­tel­la sil­lä, että muu­toin Suo­mi oli­si voi­mak­kaam­min riip­pu­vai­nen fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta, joi­ta pit­käl­ti kont­rol­loi­vat Puti­nin, Aja­tol­lah Kha­me­nein tai Moha­med bin Sal­ma­nin kal­tai­set per­soo­nat.

On toki ole­mas­sa tilan­tei­ta, jois­sa kan­sal­lis­mie­lis­ten on ase­tut­ta­va ympä­ris­tön­suo­je­lun nimis­sä edis­tet­tä­viä toi­men­pi­tei­tä vas­taan. Kysees­sä ovat tilan­teet, jois­sa ympä­ris­tön­suo­je­lua edis­te­tään EU:n toi­mes­ta suo­ma­lais­ten kan­sal­li­sia int­res­se­jä louk­kaa­val­la taval­la. Toi­saal­ta on syy­tä ilo­mie­lin edis­tää sen kal­tai­sia vih­reän siir­ty­män inves­toin­te­ja, jois­sa Suo­mi on taval­la tai toi­sel­la net­to­hyö­ty­jä. Sen sijaan sen kal­tai­nen reto­riik­ka, jos­sa pyri­tään oikeut­ta­maan suo­ma­lais­ten mata­laa syn­ty­vyyt­tä ympä­ris­tö­syil­lä, on tukah­du­tet­ta­va. Suo­ma­lais­ten ole­mas­sao­lon tur­vaa­mi­nen on osa ihmis­kun­nan moni­muo­toi­suu­den tur­vaa­mis­ta. Kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen ei tosia­sias­sa lisää inhi­mil­lis­tä moni­muo­toi­suut­ta, vaan nime­no­maan vähen­tää sitä.

Luon­non­suo­je­lu ei tie­ten­kään ole ainoa aihe­pii­ri, jon­ne kan­sal­lis­mie­lis­ten toi­voi­si teke­vän aggres­sii­vi­sia alue­val­tauk­sia. Mei­dän ei pitäi­si tyy­tyä vain tuo­maan esil­le maa­han­muut­to­ky­sy­mys­tä, vaan tuo­maan suo­ma­lais­myön­tei­nen näkö­kul­ma myös muil­le poli­tii­kan ja yksi­tyi­se­lä­män osa-alueil­le. Kan­sal­lis­mie­li­sen vakau­muk­sen tulee näkyä kaik­kial­la, oli kyse sit­ten kulu­tus­va­lin­nois­ta, lii­ke­toi­min­nas­ta, sijoit­ta­mi­ses­ta, per­he-elä­mäs­tä, har­ras­tuk­sis­ta tai tai­tees­ta.

Mar­kus Vii­ta­la
Met­sä­ta­lous­in­si­nöö­ri
Pir­kan­maan PS-Nuo­ri­son 1. vpj.